Suomen perusmaisemaa, Vaasasta Kiteelle
Pihan laittajat tilasivat kiviä ensin uomaa varten. Innostus ei jäänyt siihen, vaan tontille alkoi ilmestyä lisää kivi- ja taimikuormia. Tuloksena on näyttävä ja omaleimainen taajamapiha ihailtavaksi ja nautittavaksi.
On keinoja tunnistaa kasveja jo siinä vaiheessa, kun niiden nenänpäät vasta pilkistävät mullan pinnalle. Versonpäässä voi olla väriä, ja sen koosta ja lehtien asennosta voi jo päätellä paljon.
Kun luonto ja puutarha heräävät talviunesta, alkaa mehiläisten ja kimalaisten kova työrupeama. Ensin on ruokittava toukat, jotta oma yhteiskunta vahvistuu.
Kesä on täynnä kukkivia unelmia! Nyt on hyvä aika suunnitella alkavan kevään kukkakylvöt ja esikasvatukset, sekä tehdä ensimmäiset daaliahankinnat.
Pihanomistaja tietää, että kannattaa kärrätä multaa ja leikata kuivuneita oksia. Kun kaikki on tehty, kauneus palkitsee.
Blommande fruktträd är kanske det vackraste som finns och de blommar den allra härligaste tiden på året. Allt är nytt och hela sommaren ligger framför med möjlighet att förverkliga trädgårdsdrömmar. Man kan nästan höra bina surra och känna vårvinden när man tänker på körsbärs- och äppelblom. Men innan trädgården vaknar från vinterdvalan är det dags…
Helmi-maaliskuussa ehtii vielä kylvää paprikaa ja chiliä. Poimi jutusta kasvatusvinkit saadaksesi maukasta kesäsatoa.
Jouluruusu on herkkä puhtauden symboli ja rakastettu joulukukka. Puutarhurille merkitsee kevään alkua, kun sinnikkäät, usein jo syksyllä muodostuneet, nöyränä nuokkuvat nuput puskevat tietään lumen alta.
Korkealle kurkottavat kuuset ovat metsien ja pihapiirien peruspuustoa. Kotoisesta metsäkuusestamme on saatavilla useita erikoismuotoja, ja myös monet ulkomaiset kuuset viihtyvät ilmastossamme.
Tauti iskee vaivihkaa. Ensin yksi laatu, sitten toisenlainen, jossain vaiheessa täytyy jo tilata ulkomailta. Vähitellen tajuaa olevansa lumikellokuumeen vallassa.
Pitkään kukkiva pensashanhikki ihastuttaa vaaleanpunaisenakin.
Mänttä-Vilppulassa sijaitseva järvenrantapiha on valtavan monipuolinen. Näkymä on säilynyt levollisena kookkaiden kasviryhmien ja oivaltavasti piilotettujen tilojen ansiosta.
Suomi jaetaan kahdeksaan kasvuvyöhykkeeseen, joiden pohjana ovat puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeet. Vyöhykejako perustuu kasvukauden pituuteen, tehoisan lämpötilan summaan sekä talven pituuteen ja kylmyyteen.
Kasvuvyöhyke kertoo, millaiset ovat kasvuolot keskimäärin ja mitä vyöhykkeellä voi viljellä.
