Siirry sisältöön

Ruukku tarjoaa suljetun kasvutilan ja nostaa kasvin esille kauniilla tavalla. Ruukkupuutarha on oiva keino saada runsautta terassille ja sellaiselle pihalle, jossa ei vaikkapa kallion tai kiveyksen vuoksi voida istuttaa kasveja suoraan maahan. Ruukkuasetelmassa korkeuseroja voi säätää pinoamalla taaempien ruukkujen alle vanhoja tiiliä, jotka jäävät etualan ruukkujen taakse piiloon. Jokin kasvi kaipaa paljon multatilaa menestyäkseen ja toinen kasvi voi kukkia täydellisen upeasti nimenomaan ahtaassa tilassa. Mutta kuinka kasville valitaan oikeanlainen ruukku ja kasvualusta? 

Pallokrysanteemi (Chrysanthemum indicum) on loppukesän piristys patiolla. Runsaasti kukkivana se kaipaa tasaista kastelua lannoitevedellä. Paahteessa se nuukahtaa helposti, mutta virkistyy kunnollisen liotuksen jälkeen.

Savi vs. muovi  

Jokaiselle kasville voi löytää juuri sopivan ruukun. Valinnan avain on kasvin vaatimuksissa olosuhteiden ja kasvualustan suhteen. 

Saviruukku on kaunis, perinteinen ja luonnollinen valinta, mutta sillä on hyvät ja huonot puolensa. Saviruukku on hengittävä ja huokoinen. Se soveltuu hyvin kuivan paikan kasveille, kuten kaktuksille, aaloeille ja mehikasveille, jotka eivät kestä seisovaa märkyyttä. Kun mullan kastelee, savi imee itseensä ylimääräisen kosteuden. 

Jos valittu kasvi taas kaipaa tasaisempaa kosteutta, saviruukun nopea kuivuminen on ongelma. Ennen istuttamista ruukkua kannattaa liottaa yön yli, jotta saviseinämä "täyttyy" vedellä, mutta tämä on toki vain tilapäinen ratkaisu. Ruukulle voi laittaa syvän aluslautasen ja tuoda siihen vettä säännöllisesti, jolloin kosteus imeytyy pohjan kautta myös ruukkuun. Pelargoni saviruukussa on klassisen kaunis yhdistelmä, mutta jos on hiemankin laiska kastelija ja yrittää talvettaa pelargonin asuinhuoneessa, on kasvi kovalla koetuksella. Silloin muoviruukku on varmempi vaihtoehto – ainakin keväiseen mullanvaihtoon asti. 

Onnenkäenkaalit (Oxalis tetraphylla) ovat edullisia ja helpoista helpoimpia säilyttää. Anna kasvin kuivua ja kuihtua syksyllä ja siirrä ruukku talveksi sisälle viileään. Kun keväällä aloitat taas kastelun, mukulat lähtevät nopeasti uuteen kasvuun.

Vaikka muovin käyttöä parjataan ja etenkin eräät mustat muoviruukut on tehty materiaalista, jota ei voida kierrättää muiden muovien tavoin, kasveille on tärkeää, että ruukku ei päästä läpi valoa juurille. Siksi taimiruukut ovat useimmiten paksua, mustaa muovia. Materiaalina muovi tulee varmasti pysymään käytössä puutarhoissa, sillä kestävä pinta on helppo pestä puhtaaksi ja muovi pitää taimien mullan kosteuden tasaisena. Tärkeää onkin pitää hyvää huolta taimiostosten mukana tulleista muoviruukuista ja käyttää niitä esikasvatuksessa vuosi toisensa jälkeen. 

Ruman muoviruukun saa naamioitua asettamalla sen kauniimman ruukun sisälle tai vaikkapa punomalla sen päälle korimaisen suojuksen tai sitomalla risuista rautalangan avulla "pesän". 

Lehtikasvien harmoniaa. Isokirjopeippi toistaa saviruukun sävyä ja sen juurella kasvava tummanliila loistokaijalehti (Althernanthera ficoidea) 'Choco Chili' toistaa viereisen kolmiokäenkaalin liilaa sävyä.

Vapaa valunta  

Yksi ruukkuistutuksen tärkeistä asioista on salaojitus. Ruukun pohjalle levitetään esimerkiksi kerros Leca-soraa, joka eristetään sanomalehdellä tai suodatinkankaan palalla multakerroksesta. Salaojituksella varmistetaan, että kasvin juuret eivät joudu jatkuvaan märkyyteen. Klassikkovinkki on hyödyntää vanhoja sukkahousuja soran pussina, jolloin kasvualusta ei sekoitu soraan. Viitseliäs voi myös ommella suodatinkankaasta sopivan pussin soralle. Tiivis multa voi myös pakkautua ruukun tai parvekelaatikon pohjalle ja tukkia pohjan reiät. Silloin reikien päälle asetetaan pienet ruukunsirpaleet tai kivet, jotta kasteluvesi pääsee pohjasta läpi. 

Altakasteluruukkuja käytetään lähinnä huonekasveille, jotka imevät juurillaan pohjasäiliöstä vettä tarpeen mukaan. Altakasteluruukku käy katetulle terassille tai parvekkeelle hyvin, mutta ei ole hyvä valinta avoimiin ulkotiloihin. Ulkona sadevesi täyttää umpinaisen ruukun vesisaavin tavoin, jolloin kasvi jää lillumaan märkyyteen ja kuolee. Altakasteluruukku on siinä mielessä huoleton, että se kastelee kasvit jonkin aikaa – silloinkin kun olet pidempään poissa kotoa. 

Verenpisaran vierellä rönsyilee lankaköynnös. Uurnanmalliset ruukut tuovat arvokkuutta porttien ja sisäänkäyntien yhteyteen. Muoviset uurnat kestävät säätä kuin säätä, mutta keraamiset on varminta siirtää sisälle talveksi.

Monivuotiset kasvit ruukuissa

Termoruukku on nimensä mukaisesti eristävä ruukku, joka soveltuu esimerkiksi parvekeviljelijän avuksi silloin, kun halutaan talvettaa monivuotinen kasvi ruukussa. Termoruukun styroksimainen materiaali suojaa kasvin juuria kylmyydeltä. Termoruukun turvin kaupunkiviljelijä voi kokeilla esimerkiksi monivuotisten yrttien, kuten ruohosipulin, timjamin, salvian, iisopin, mintun, sitruunamelissan, rakuunan, lipstikan, mäkimeiramin ja saksankirvelin, talvetusta parvekkeella. Parvekkeilla kasvatetaan nykyisin jopa viiniköynnöksiä, pieniä hedelmäpuita, marjapensaita sekä perennoja, jotka kaipaavat lisäsuojaa talveksi. 

Puutarhaan rakennettuja kasvilavoja voi pitää tavallaan ruukkuina, sillä niissäkin on rajattu kasvutila. Etenkin suurissa lavoissa monivuotiset kasvit voivat talvehtia hyvin, kunhan niitä ei istuteta lähelle laitaa. Monen arahkon kasvin kuolinsyy on juurille seisomaan jäävä vesi. Hyvin salaojitetussa ja läpäisevässä lavassa ei tätä ongelmaa ole. Lavan voi lisäksi halutessaan eristää styroksilla, jolloin lavasta tulee ikään kuin jättimäinen termoruukku. 

Kirjavalehtiset valkoapilat 'Sweet Mike' ja tummalehtinen 'Dark Debbie' ovat suosittuja ruukkuistutuksissa. Ne kannattaa istuttaa syksyllä puutarhaan talvehtimaan. Keväällä apilat voi jakaa ja siirtää jälleen ruukkuihin, jolloin niistä saa iloa vuosiksi eteenpäin.

Mikäli kokee kesäkukkien hankkimisen tuhlailuna, on hyvä idea hankkia sopivia perennoja kesän ruukkuistutuksiin ja syksyn tullen istuttaa kasvit maahan jatkamaan elämäänsä puutarhassa. Etenkin kaunislehtiset kasvit, kuten keijun- ja haltiankukat sekä koristeheinät, ovat näyttäviä ja trendikkäitä. Viherliljapuut puolestaan talvehtivat sisällä huonekasveina ja komistuvat vuosi vuodelta. 

Maanpeittokasveista talviot, tarha-alpit ja rauniokilkka sopivat rönsyilemään ruukkujen ja parvekelaatikoiden reunojen yli. Hopeakäpälän voisi korvata vaikka monivuotisella hopeamarunalla. Orvokeiksi voisi valita monivuotisia sarvi-, perhos- ja purppuraorvokkeja. Kuunliljojen jakotaimia voi istuttaa varjopuutarhan ruukkuihin yhdessä saniaisten kanssa. Monivuotiset kasvit voivat myös talvehtia upottamalla pohjastaan reiälliset muoviruukut sellaisenaan maahan, lavaan tai lehtikompostikasaan. Keväällä perennojen jakotaimia voi käyttää ruukkuistutusten täytteenä. 

Syksyllä on puolestaan mukavaa istuttaa kukkasipuleita muoviruukkuihin hiekansekaiseen multaan ja haudata ne kompostiin tai lavaan talveksi paikkaan, joka sulaa keväällä aikaisin. Näin saat edullisesti kevätkukkia asetelmiin. 

Aran ruusun voi talvettaa ruukussa viileässä paikassa. Keväällä voi leikata venähtäneet versot, vaihtaa mullan ja lisälannoittaa. Ulos päästyään ruusu aloittaa uuden kasvun ja kukinnan.

Kesäkukat ruukuissa

Kesäkukkien istutus ruukkuihin on helppo puuha. Hankitaan lannoitettua kesäkukkamultaa ja istutetaan taimet sopivaan ruukkuun. Kesäkukkamullat sisälsivät aiemmin hyytelömäiseksi muuttuvia kastelukiteitä, jotka pitivät kosteuden mullassa tasaisena. Nykyisin ollaan huolissaan luontoon päätyvistä mikromuoveista, niinpä kastelukiteet on korvattu ekologisella biohiilellä. Se pidättää hienosti kosteutta ja ravinteita ja tarjoilee ne sopivasti kasvin saataville. 

Ruukkukasvit kaipaavat tietenkin kastelua ja lannoitusta – ehkä jopa enemmänkin kuin maassa olevat kasvit, jotka saavat vapaasti työntää juurensa maan syvyyksiin etsiessään vettä ja ravinteita. Koristekasveille voi sekoittaa mullan joukkoon hitaasti liukenevia lannoiterakeita tai painaa ruukkuun ravinnepuikkoja, joista liukenee kasvualustaan lannoitetta jokaisella kastelukerralla. Se on varsin huoletonta, mikäli ei aina muista lisätä ravinnetta kasteluveteen. 

Värikkäät isokirjopeipit ovat kylmänarkoja. Syksyn tullen ne kannattaa siirtää sisälle, mikäli haluaa kokeilla peippien talvettamista huonekasveina.

Syysistutukset 

Alkusyksyllä puutarha vaihtaa väriä lämpimiin ruskan sävyihin ja maanläheisiin vivahteisiin. Silloin ruukkuistutuksissa ovat kauniita koristeheinät, keijunkukat, koristekaalit, pallokrysanteemit, kanervat ja marjakasvit. 

Jos haluaa päästä pihan koristelussa edullisesti – syksyhän on melko lyhyt aika – kannattaa ruukkuihin tehdä kestäviä asetelmia omalta pihalta löytyvistä aineksista. Hyviä materiaaleja ovat punaiset kanukan oksat, pihlajanmarjat, havut, luonnonheinät sekä perennojen ja sipulikukkien siemenkodat. Ruukkuun voi sujauttaa lisäksi varrellisen aurinkokennovalaisimen hohtamaan kauniisti syyskesän hämärtyvässä illassa. 

Patsasmainen koristeruukku sopii puutarhan katseenvangitsijaksi. ”Hiuksina” kasvaa tummalehtinen koristebataatti. Tummalehtinen daalia kasvaa savenvärisessä muoviruukussa, jossa mullan kosteus pysyy tasaisempana kuin oikeassa saviruukussa.
Ei pelkästään kukille! Suuresta umpinaisesta ruukusta saa aurinkokennopumpun avulla tehtyä liplattavan vesiaiheen.
Mainos – sisältö jatkuu alla

Tilaa lehtemme!

Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.

Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.

Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *