Kasvien hyötyvaikutuksesta on puhuttu pitkään, ellei aina. Samettikukat karkottavat tuholaisia ja persilja parantaa ruokakasvien makua. Siksi niitä on kylvetty omiin riveihinsä muiden satokasvien väliin. Mutta entäpä jos luovuttaisiin riveistä ja siirryttäisiin sekaviljelyyn?
Latva-artisokat ja lehtikaalit tuovat rehevyyttä ja sademetsätunnelmaa.
Vihannesten kasvattaminen ei ole aina ollut riveihin ja neliöihin järjestettyä. Monet alkuperäiskansat viljelivät hyötykasveja sekaisin pienellä alalla ja yhdessä luonnonkasvien kanssa. Amerikan intiaanien käyttämää perinteistä kasvikolmikkoa kutsutaan kolmeksi siskoksi. Siinä kurpitsa varjostaa maissin juuristoa suojaten sitä kuivumiselta ja papu kiipeää pitkin korkeaa vartta sekä tuottaa maahan typpeä.
Menetelmää kutsutaan sekaviljelyksi. Siinä yhdistellään eri tavoin kasvavia kasveja luonnon monikerroksisuutta jäljitellen, vierekkäin ja yksitellen. Luonnossakin kasvit kasvavat lomittain, sillä ne käyttävät eri korkeuksia niin maan päällä kuin mullassakin.
Sekaviljely on erityisen kätevää pienellä tontilla, rivitalopihassa tai parvekkeella, jossa kaivataan pieneltä alalta paljon erilaista satoa. Satokasvit saattavat kasvaa hieman tavanomaista kasvimaata hitaammin, mutta satoa tulee lopulta yhtä paljon – tai alaan nähden enemmän, sillä kasveja kasvatetaan tiheämmässä.
Kasvimaa on helpoin hoitaa, jos se on selkeästi rajattu nurmikosta tai kasvulaatikoiden ympäristö on soralla tai laatoitettu. Tällöin kasvimaan reuna-alueiden kitkemiseen ei kulu aikaa.
Hyviä vaikutuksia hippimeiningillä
Sekaviljely näyttää sekaiselta tottumattoman silmiin. Poissa on sotilaallinen järjestys, tilalla "antaa kaikkien kukkien kukkia" -tyyppinen kaaos, siis hippifestivaali.
Sekaviljelyssäkin käytetään hyväksi kasvien allelopatiaa eli kemiallista vuorovaikutusta, aivan kuten rivi- ja vuoroviljelyssäkin. Kasvit hyötyvät siitä, että ne elävät ekologisessa yhteisössä muiden kanssa. Viljelykiertoa eli vuoroviljelyä ei tarvitse järjestää, sillä tässä kasvatustyylissä saman kasvilajin yksilöitä ei kasvateta lähekkäin. Sekalaisella kasvivalikoimalla multa ja ravinteet pysyvät jatkuvassa tasapainossa, maatakaan ei paljoa käännetä. Tällöin humusta pöllyää vähemmän pois. Maan pinta on pian nopeasti kasvavien lajien lehtien peitossa, jolloin kasvimaa pysyy paremmassa kasvukunnossa etenkin tuulisilla paikoilla. Tuholaisetkaan eivät löydä satokasveja helposti, kun nämä eivät kasva vierekkäin vaan toisenlaisten kasvien lomassa.
Samettikukan (Tagetes) juuristo erittää ainetta, joka karkottaa mm. sukkulamatoja, siksipä sitä ja toista tehokasta tuholaisten ja tautien karkottajaa valkosipulia (Allium sativum) istutetaan runsaasti muiden kasvien joukkoon. Yrttien kykyä karkottaa tuholaisia hyödynnetään myös: salvia (Salvia officinalis) porkkanan (Daucus carota subsp. sativus) viereen (se karkottaa porkkanakärpäsiä) ja basilikaa (Ocimum) kurkkukasvien (Cucumis sativus) lähelle (se torjuu härmää). Basilika puolestaan hyötyy naapurikasvin suomasta auringon- ja tuulensuojasta.
Ainoastaan harmaahomeesta ja muista hometaudeista voi olla vaivaa tavallista tiheämmässä kasvatusmallissa. Jatkuva harvennus on tärkeää, jotta ilma pääsee kiertämään kasvustossa ja kasvit saavat tilaa ja valoa. Nopeasti kasvavia lajeja harvennetaan – ja harvennusjätteestä tehdään ruokaa.
Palsternakka kasvaa ruohosipulin ja yrttien lomassa, kuvassa näkyy myös valkosipulin versoja. Monivuotisia yrttejä voidaan kasvattaa yhdessä yksivuotisten vihannesten kanssa, sillä maata ei sekaviljelyssä käännetä.
Mitä yhdistellään?
Intiaanien kolmen kasvin periaatetta laajentaen voidaan sekaisin kasvattaa jopa yhdeksää kasvia. Ennen kaikkea sekaviljelyssä paneudutaan juuriston sekä maanpäällisen kasvuston kokoon ja kasvunopeuteen. Nopeasti kasvavia retiisejä (Raphanus sativus Radicula-Ryhmä) laitetaan hitaasti satoikään tulevien kaalien (Brassica) joukkoon, jolloin paljasta multaa ei pitkään näy. Maan pinnan peittävät lehdet pidättävät kosteutta mullassa ja vähentävät lentävien rikkaruohonsiementen pääsyä itämään. Kesän mittaan retiisit syödään pois ja kaaleilla on tilaa kasvaa.
Juurikasveja, jotka tarvitsevat paljon multatilaa sadon kasvattamiseen, yhdistetään esimerkiksi salaatteihin (Lactuca sativa), joilla on hentoinen juuristo. Kapeaa porkkanaa voidaan silti viljellä perinteisesti sipulin (Allium cepa) vierellä, sillä ne hyödyttävät toisiaan.
Ensimmäiset kylvöt tehdään esikasvatuksena sisällä, ne istutetaan avomaalle samaan aikaan kuin taimien väliin kylvetään ensimmäiset hyppyselliset retiisejä ja muuta varhaissatoa. Seuraavia lajeja voidaan kylvää pian taas potteihin ja kennoihin itämään, ja kun taimiin ovat kasvaneet ensimmäiset varsinaiset lehdet, on kasvimaassa jo sopivia koloja istuttaa ne. Näin menetellään pitkin kesää. Loppukesällä ripotellaan vielä viimeiset pussinjämät syötävää versosatoa: herneitä (Pisum), retiisejä, punajuuria (Beta vulgaris subsp. vulgaris var. conditiva) – ja etenkin sinappikaalia eli rukolaa (Eruca sativa), joka on alkukesällä vaarassa joutua kaaliperhosen toukkien syömäksi.
Parsapenkissä (Asparagus officinalis) kasvaa mansikkaa ja köynnöskrassia (Tropaeolum), joka edistää vieruskasvien kasvua.
Syötävä metsäpuutarha
Sekaviljelyn yksi suuntaus on niin kutsuttu syötävä metsäpuutarha. Siinäkin mukaillaan luonnon kerroksellisuutta, mutta mennään vielä astetta pidemmälle: kasvimaan tai lavojen sijaan syötävää kasvatetaan niin puissa kuin maassakin. Hedelmäpuun alla kasvatetaan yrttejä, syötäviä perennoja, mansikoita (Fragaria) tai vaikkapa marjapensaita. Maan hyvinvoinnista pidetään huolta käyttämällä katteita ja välttämällä torjunta-aineita.
Typpeä juuristollaan sitovien hernepensaiden (Caragana), tyrnin (Hippophae) ja leppien (Alnus) alla on hyvät olot viljellä vaikkapa ravinteita paljon vaativaa perunaa (Solanum tuberosum). Syväjuurinen raparperi (Rheum × hybridum) viihtyy missä vain, vaikkapa hedelmäpuun kevyessä varjossa ja kaunis maa-artisokka (Helianthus tuberosus) istutetaan kohtaan, josta sitä on helppo käydä kaivamassa loppusyksyllä tai varhaiskeväällä – ja jossa korkeat kukkavarret loistavat laskevan loppukesän auringon kilossa.
Puiden alla kasvaa syötäviä perennoja ja yksivuotisia satokasveja mm. viljelylaatikoissa.
Syötävät kukkapenkit
Ruokaa voidaan yhtä hyvin kasvattaa perennojen seassa, kunhan pidetään huolta, että kasvien kerääjä on täysin varma siitä, mitä kerää. Ruohosipuli (Allium schoenoprasum) muistuttaa esimerkiksi kovasti kapealehtisiä narsisseja – mutta ne ovat myrkyllisiä, ja ihanasti porkkana-arominen rikkaporkkana (Daucus carota) sekä lipstikka (Levisticum officinale) on ehdottomasti erotettava myrkyllisistä putkikasveista.
Nopeasti satoikään tulevat vihannekset kylvetään kukkapenkin etuosaan, mistä niitä on helppo korjata. Komeat mangoldit (Beta vulgaris var. flavescens) ja näyttävät kaalit, kuten lehti- ja ruusukaali (Brassica oleracea Sabellica-Ryhmä ja Gemmifera-Ryhmä) eivät ole väärässä paikassa paraati-istutuksessa. Milloinkahan näemme niitä eduskuntatalon edessä!
Latva-artisokka ja kardoni (Cynara) ovat talvenarkoja, mutta etelämmässä ne ovat suosittuja koristekasveja kukkapenkeissä. Niiden peittelemistä talveksi kannattaa kokeilla, jotta saa monivuotisen komean lehtiperennan ja herkullista satoakin.
Härkäpapu (Vicia faba) tuottaa maahan typpeä seuraavaa satokautta varten ja hyödyttää esimerkiksi perunaa.
Rikkaruoho vai herkku
Niin kutsuttuja rikkakasveja aletaan katsoa uusin silmin, kun herätään ajatukseen, että nokkosesta (Urtica dioica) syntyy lukuisia herkkuja ja vihattu vuohenputkikin (Aegopodium podagraria) on maukas ravintokasvi. Voikukka (Taraxacum), siankärsämö (Achillea millefolium), poimulehti (Alchemilla) ja ahomansikka (Fragaria vesca) ovat herkullisimmillaan kevätkesällä, kun niiden nuorissa lehdissä on mieto aromi.
Luonnonkasvit ovat lyömättömiä hellekesänä, sillä ne sietävät kuivuutta ja ravinteiden vähyyttä. Ne kasvavat vehreinä ja tuottavat satoa silloinkin, kun istutetut koriste- ja hyötykasvit nuupottavat. Sekaviljelyn parhaita puolia onkin sen kyky avata silmät: tontin jokainen nurkka, rikkaruohottuneinkin, nähdään mahdollisuutena.
Valkosipuli tulossa kukkaan. Valkosipuli on niin hyödyllinen sekä ihmisen että vieruskasvien terveydelle, että sitä kannattaa istuttaa jokaiseen kasvimaa- ja kukkapenkkiin. Kun alkusyksyllä karistetaan siemenpussien jämät maahan, päästään syömään versosatoa – kannattaa siis kylvää vain lajeja, joiden versoja voi syödä. Keväällä lumen sulettua voi odottaa näin iloinen näky: sadonkorjuujuhlat jatkuvat!
Mainos – sisältö jatkuu alla
Tilaa lehtemme!
Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.
Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.
Balkaninhevoskastanjan (Aesculus hippocastanum) kukinta on yksi kukkapuukauden hulppeimmista hetkistä. Kyseessä on eteläisen eksoottinen kasvi, joka on kotoisin Balkanin vuoristoalueelta ja viihtyy yleensä meillä vyöhykkeillä I-II, pohjoisempanakin kenties ainakin pensasmaisena. Tälle puuilmestykselle soveltuu multava, ravinteikas, kalkkipitoinen ja tuulilta suojattu kasvupaikka. Hevoskastanja on kokonsa vuoksi omiaan puistojen puuksi tai tilavaan puutarhaan, jossa se voi varttua vähitellen…
Uudistetussa Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa kasvit ja niiden kehityshistoria tulevat tutuiksi Evoluutiopolkua pitkin kulkiessa. Aistipuutarhassa pääosassa ovat tuoksut ja erilaiset lehtipinnat.
Muun muassa kriinumia, valkotupsukkia tai keltakultakäpyä ei näy enää kukkakaupoissa, mutta onneksi vielä sentään harrastajien huomassa. Helsinkiläisen huonekasvikeräilijän kokoelma on vaikuttava.
Puutarhan kasvit antavat runsaasti aistikokemuksia, ja niiden hoitotyöt ovat parhaimmillaan terapoivaa hyötyliikuntaa. Sopivien kasvien valintaan kannattaa paneutua huolella.
Luonto- ja pihakokemukset piirtyvät jo lapsuudessa ihmisen aistimuistoihin. Tiettyihin vuodenaikoihin liittyy vahvoja tuoksuja ja makuja. Sinivuokkojen tarkkailun ohella kevääseen kuului vajantakaisen raparperin kasvun seuraaminen. Alkavan kesän merkkejä olivat voikukkaseppeleen letitys sekä äidin tekemän raparperikiisselin maistelu.
Köynnöspinaatti on vanha, mutta vähän tunnettu koriste- ja ravintokasvi. Sen pinaatin tavoin käytettävät lehdet sisältävät runsaasti muun muassa karotenoideja, folaattia, kaliumia, magnesiumia, fosforia ja sinkkiä.
Vanha kasvihuone heräsi uuteen eloon perusteellisen siivouksen, huollon ja kiinteiden kasvatuskaukaloiden rakentamisen myötä. Kirpputorilta ostettu ruokapöytä muokattiin tilavaksi ruukutuspöydäksi.
Oletko joskus miettinyt, kuinka perheomenapuita tehdään? Haluatko säilyttää vanhan, isoisän istuttaman hedelmäpuun, joka on saanut kaatotuomion? Tässä artikkelissa tutustutaan varttamisen perusteisiin ja opastetaan, miten voit itse kokeilla kasvien varttamista puutarhassasi.
Käytämme evästeitä ja vastaavia tekniikoita sivuston toiminnan varmistamiseen, kävijämäärien analysointiin sekä mainonnan kohdentamiseen ja mittaamiseen. Näiden tietojen avulla voimme kehittää sivustojamme ja tarjota lukijoille paremmin kiinnostavaa sisältöä ja markkinointia.
Välttämättömät evästeet ovat aina käytössä. Muita evästeitä käytämme vain suostumuksellasi. Voit muuttaa valintojasi myöhemmin evästeasetuksista.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen sellaisten asetusten tallentamiseksi, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole erikseen pyytänyt.
Tilastot
The technical storage or access that is used exclusively for statistical purposes.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, internet-palveluntarjoajan vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietoja tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää käyttäjän tunnistamiseen.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
