Siirry sisältöön

Köynnöskasvit: tilan säästöä ja vihreyttä pystyyn kasvavilla kasveilla

Opas köynnösten valintaan, istutukseen ja hoitoon. Täydellinen ratkaisu pieniin tiloihin.

  • Kesäkuun tuoksua

    Kesäkuun kukkijoista viehättävimpiä on tuoksuköynnöskuusama (Lonicera caprifolium). Sen illan tullen voimistuva, uniikki tuoksu tuntuu kantautuvan suoraan vanhanaikaisista perinnepuutarhoista, joissa kasvatettiin monia hajuaistia miellyttäviä kasveja. Kuusama-ajankohta lukeutuu ”unohtumattomien puutarhakokemusten allakkaan” merkattuihin hetkiin. Kasvin kukinta kun edustaa puutarhan kausia, joiden säistäkin riippuvainen ohikiitävyys luo niille erikoista arvoa. Tuoksuköynnöskuusaman hyönteismyönteisistä kukista löytyy kermankeltaisia, puuterinvärisiä ja punertavia sävyjä. Yleensä

  • Vihreä joulumieli

    Kuulutko heihin, joille joulun täytyy olla valkoinen? Tältä näyttää pihassani Turun saaristossa nyt. Onneksi minulle vihreä joulu on erittäin mieleinen. Eipä tarvitse edes joulukuusta kantaa sisälle, kun näkymät ovat näin vihreät. Toiveikkaana olen kiertänyt pihan ympäri jo monena päivänä etsien lumikellojen piippoja. Maa on kohmeinen, pakkasjakso oli pitkä ja ankara. Lumi toi onneksi tänne saaristoonkin

  • Lokakuun alppikärhöjä

    Alppikärhön (Clematis alpina) liilansininen kukinta ilahduttaa, myös lokakuun viimeisinä päivinä! Hopeanhohtoiset siemenystöt hauskuuttavat vieressä pörheällä ”beatlestukka”-muodollaan. Räntää on viuhunut nyt etelässäkin ympärillä, mutta herkkämuotoiset nuokkukukat vain värittävät maisemaa kesän paletilla. Alppikärhö voi hyvinkin kukkia syksyn korvalla hieman uudelleen, saati sitten ennen tätä nopeiden, viileämpien säämuutosten aikaa vallinneen historiallisen lämpimän syyskuun vuoksi. Näkyykö sielläpäin Suomea vielä

  • Kiivi kukkii

      Oletko koskaan nähnyt kiivin kukkivan? Ei sitä helposti huomaakaan, sillä kukat ovat pienet ja piilottelevat lehtien alla. Ovatko ne erityisen kauniit, on mielipidekysymys, mutta mielenkiintoiset ne ainakin ovat. Tämä on emitaimen kukka, pölytystä varten se tarvitsee hedetaimen rinnalleen. Yksi ukko riittää seitsemälle akalle, kertoi taimikauppias. Ja sitten ei muuta kuin hedelmiä odottamaan!

  • Ruusut mielessä

    Talvi tuli jotenkin hirveän nopeasti. Tältä näytti The Pilgrim -ruusuni eli ’Auswalker’ marraskuun puolivälissä, kun oli harvinaisen lauhaa. No, sen jälkeen tulikin harvinaisen aikainen talvi – meillä lounaissaaristossa mennään usein reippaasti joulun yli, ennen kuin alkaa näyttää talviselta. Nyt on näyttänyt jouluiselta jo useita viikkoja. Köynnösruusu Pierre de Ronsard eli ’Meiviolin’ sai lumet viimeisen nuppunsa

  • Elokuinen marja-arvoitus

    Elokuinen puutarhavisakysymys: Minkä kasvin ovat nämä pirteän väriset marjat? Ja vastaus on: tuoksuköynnöskuusaman (Lonicera caprifolium), tuon nostalgisen tuoksukasvin, joka kukkii alkukesästä ihanin kermanvaalein kukinnoin. Marjat voivat koristaa köynnöstä vielä lehtienkin lakastuttua. Tuoksuköynnöskuusama viihtyy hyvässä puutarhamaassa, auringossa tai kevyessä varjossa. Köynnös on kuitenkin sitkeä ja saattaa kukoistaa vanhoillakin asuinsijoilla esimerkiksi happamammassa maaperässä. Tuoksuköynnöskuusama kiertyy luontaisesti tukea

  • Orjanruusun toinen esitys

    Olen jo joitakin vuosia hehkuttanut orjanruusun (Rosa dumalis) kauneutta kaikille kiinnostuneille ja varmaan monille niillekin, joita ei kiinnosta. Se on luonnonkasviksi tavattoman koristeellinen. Kävin juuri äsken nappaamassa siitä ylläolevan kuvan. Taustalla hehkuu japaninkirsikka (Prunus Sato-Zakura -Ryhmä). Orjanruusu kasvaa luonnossamme, ainakin täällä lounaissaaristossa se on suorastaan yleinen. Pihallani kasvaa useita yksilöitä, joista osan olen karsinut pois.

  • Kelasköynnöksen keltaa

    Näihin aikoihin ovat kelasköynnökset (Celastrus) syttymässä keltaisiksi valaisijoiksi etelärannikolla. Useamman vuoden aikana rehevöityneet köynnöspehkot toimivat hauskoina väriläiskinä muutoin vasta vähitellen syysväritykseen siirtyvässä maisemassa. Köynnöskasvustosta pilkottavat oranssit pienet kotahedelmät ovat myös koristeellisia. Ne lisäävät oman sävynsä köynnöksen valoisan liekkimäiseen yleiskuvaan. Kesäkuinen kukinta on lehtimassan lomassa melko huomaamaton. Marjamaiset kotahedelmät maistuvat linnuille syysruokana. Voivatpa köynnöstiheiköt tarjota niille

  • Kärhönkukkapilvi

    Lumikärhö (Clematis ’Summer snow’ /’Paul Farges’) ilahduttaa vielä näihinkin aikoihin häkellyttävän runsaalla kukinnallaan. Herkkiä, valkeita kukkia alkaa avautua jo kesäkuulta lähtien, joten köynnös on puutarhan pitkäaikainen valostuttaja. Kukissa on mieto tuoksu. Lumikärhö viihtyy suojaisalla kasvupaikalla puolivarjosta aurinkoon. Jopa kahdeksanmetrisiksi venyvät versot saavat kasvulleen hyvät eväät muhevassa, kalkitussa puutarhamaassa. Lumikärhökasvusto luo puutarhaan viidakkotunnelmaa, kattaa esimerkiksi aitoja

  • Kuusamantuoksua

    Kesäkuinen kasvihetki: Illan laskeutuessa kasvitarhan puolivarjoisalta puolelta kantautuu voimistuvaa sulotuoksua. Tyyni ja lämmin sää edesauttaa varsinaisen parfyymipilven kehkeytymistä muun kasvillisuuden lomaan. Tuoksuköynnöskuusamahan (Lonicera caprifolium) se siellä, täydessä kukassa. Kyseessä on perinneköynnös, jollaisen muistan tuoksuneen mummonikin istutuksissa. Se viihtyy varjoisesta valoisaan, monenlaisessa maassa, parhaiten toki kalkitussa ja perusmuhevassa puutarhamullassa. Tuoksuköynnöskuusama voi kasvaa suureksikin köynnöstöksi, jota kannattaa

  • Tuoksuvat sinisateet

    Sinisateen eli visterian keväinen kukinta on paitsi upea näky, myös huumaavan tuoksuinen. Kukissa käykin varsinainen pörinä, kun kimalaiset ja muut pölyttäjät kilpailevat sen makeasta medestä! Nämä kuvat ovat Keski-Euroopasta, mutta meillä Suomessakin sinisadetta voi kasvattaa aurinkoisessa ja suojaisessa paikassa. Talvettamista suositellaan kylmässä varastossa tai kasvihuoneessa, ulkona se on hyvä suojata ainakin havuilla ja pakkaspeitteillä. Vaivalloista,