Siirry sisältöön

Mikä kasvuvyöhyke?

Suomi jaetaan kahdeksaan kasvuvyöhykkeeseen, joiden pohjana ovat puuvartisten kasvien menestymis- eli kestävyysvyöhykkeet. Vyöhykejako perustuu kasvukauden pituuteen, tehoisan lämpötilan summaan sekä talven pituuteen ja kylmyyteen.

Jaa artikkeli

Suomen pohjoisen sijainnin vuoksi kasvillisuuden tulee kestää lumi- ja routaolosuhteita. Kasvuvyöhyke kertoo, millaiset ovat kasvuolot keskimäärin ja mitä vyöhykkeellä voi kasvattaa. Tämä koskee nimenomaan puuvartisia kasveja eikä niinkään perennoja, vaikka antaa niihinkin osviittaa.

Kylmistä talvistamme on kasvillisuudelle toisaalta myös hyötyä, sillä etelämpien leveyspiirien kasvitaudit ja tuholaiset eivät selviydy pakkasistamme. Kun puutarhaan valitaan sopivia ja kestäviä kasveja, niillä on mahdollisuudet kasvaa ja kukoistaa.

Kullekin myynnissä olevalle puulle, pensaalle ja köynnökselle on määritelty pohjoisin kestävyysvyöhyke sen perusteella, kuinka ne ovat vuosien kuluessa pärjänneet eri paikkakunnilla. Muun muassa taimitarhurit ovat tehneet ja tekevät tätä arvokasta työtä tarhoillaan eri puolilla Suomea. Menestymisvyöhykkeiden määrittelyn tarve on jatkuva, sillä uusia lajeja ja lajikkeita tulee ulkomailta Suomen markkinoille kaiken aikaa.

Pienilmaston suuri merkitys

Vyöhykekartta on hyvä ohjenuora, mutta kasvien viihtymiseen vaikuttaa myös paikallis- eli pienilmasto. Maastonmuoto ratkaisee: syviin laaksoihin kertyy kylmää ilmaa sekä kesällä että talvella, kun taas kukkulat ja vaarojen laet ovat ympäristöään lämpimämpiä niin kasvukauden hallaöinä kuin kovilla talvipakkasillakin.

Syvälle painuva ja pitkään kestävä routa myös rasittaa kasveja, kun taas sopivan paksu ja pysyvä lumipeite puolestaan suojaa niitä. Kasvien menestymiseen vaikuttaa sekin, missä vaiheessa kasvukautta routa sulaa. Itä-Suomessa routa on yleensä hävinnyt jo ennen kasvukauden alkamista. Länsi-Suomessa maa voi olla paljas kovilla pakkasilla ja juuret voivat jäätyä. Roudan haittoja vähennetään puiden ja pensaiden alle levitetyillä katteilla.

Kasvillisuuskin vaikuttaa pienilmastoon. Puiden alla ollaan parhaiten suojassa sekä kovilta pakkasilta että halloilta, mutta päivällä voi varjoisuudesta olla haittaa.

Vesistöjen läheisyys leudontaa paikallisilmastoa etenkin syksyisin. Se myös karkottaa hedelmä- ja marjakasveille tuhoisia kukkimisaikojen halloja pitäen päivä- ja yölämpötilat melko tasaisina.

Tuulensuoja, rinne ja vesistön läheisyys siis lämmittävät, kun taas tuulisuus, notko ja märkyys kylmentävät kasvuoloja. Suojaisuus, kohopenkki ja lämmin kasvupaikka nostavat kasvin menestymismahdollisuuksia vähintään yhden vyöhykkeen verran. Vastaavasti märkä ja ohutmultainen, viimainen paikka tuottaa ympäröivää seutua kylmemmän vyöhykkeen olosuhteet.

Järveen viettävä lounaisrinne hietamaalla, ylä- eli koillispuolellaan havumetsä, lienee paikallisilmastollinen ihannepaikka puutarhalle.

Tunnetko kasvuvyöhykkeet?

Suomi jaetaan kahdeksaan kasvuvyöhykkeeseen, joiden pohjana ovat puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeet. Vyöhykejako perustuu kasvukauden pituuteen, tehoisan lämpötilan summaan sekä talven pituuteen ja kylmyyteen.

Kasvuvyöhyke kertoo, millaiset ovat kasvuolot keskimäärin ja mitä vyöhykkeellä voi viljellä.

Oman pihan vyöhyke

Hedelmäpuiden ja puuvartisten koristekasvien menestymisvyöhykekartalla Suomi jaetaan kahdeksaan vyöhykkeeseen kuntarajojen mukaan. Vyöhyke I jaetaan joskus vielä kahteen, A:han ja B:hen.

Seuraavasta listasta löytyvät Suomen kunnat aakkosjärjestyksessä. Mukana on joitakin entisiä kuntia, jotka on sittemmin yhdistetty laajemmiksi kunniksi. Kunnan nimen perässä oleva numero ilmoittaa menestymisvyöhykkeen. Kaksoisnumeroidut vyöhykkeet 4/5, 5/6 ja 6/7 sisältävät kahden vyöhykkeen olosuhteita, jolloin lämpimät mäenrinteet ja lauhkeat vesistöjen rannat kuuluvat suotuisampaan vyöhykkeeseen ja alavat suoseudut ankarampaan vyöhykkeeseen.

Kunnat ja niiden kasvuvyöhykkeet:

Kunnan alkukirjaimen mukaan:

A-J

Alahärmä 4, Alajärvi 5, Alastaro 2, Alavieska 5, Alavus 5, Anjalankoski 2, Artjärvi 3, Asikkala 2, Askainen 1A, Askola 2, Aura 2, Brändö 1A, Dragsfjärd 1A, Eckerö 1A, Elimäki 3, Eno 4/5, Enonkoski 3, Enontekiö 8, Espoo 1B, Eura 2, Eurajoki 2, Evijärvi 4, Finström 1A, Forssa 3, Föglö 1A, Geta 1A, Haapajärvi 5, Haapavesi 5, Hailuoto 5, Halikko 1B, Halsua 5, Hamina 2, Hammarland 1A, Hankasalmi 3, Hanko 1A, Harjavalta 2, Hartola 2, Hattula 2, Hauho 2, Haukipudas 5, Haukivuori 3, Hausjärvi 3, Heinola 2, Heinävesi 3, Helsinki 1B, Himanka 5, Hirvensalmi 2, Hollola 2, Honkajoki 3, Houtskari 1A, Huittinen 2, Humppila 3, Hyrynsalmi 6, Hyvinkää 2, Hämeenkoski 3, Hämeenkyrö 3, Hämeenlinna 2, Ii 5, Iisalmi 5, Iitti 2, Ikaalinen 3, Ilmajoki 4, Ilomantsi 4/5, Imatra 2, Inari 8, Iniö, 1A, Inkoo 1B, Isojoki 3, Isokyrö 4, Jaala 2, Jalasjärvi 4, Janakkala 3, Joensuu 3, Jokioinen 3, Jomala 1A, Joroinen 3, Joutsa 3, Joutseno 2, Juankoski 4, Jurva 3, Juuka 4/5, Juupajoki 3, Juva 3, Jyväskylä 3, Jyväskylän mlk 3, Jämijärvi 3, Jämsä 3, Jämsänkoski 4, Järvenpää 2
K

Kaarina 1B, Kaavi 4, Kajaani 5/6, Kalajoki 5, Kalvola 2, Kangasala 3, Kangaslampi 3, Kangasniemi 3, Kankaanpää 3, Kannonkoski 5, Kannus 5, Karijoki 3, Karinainen 2, Karjaa 1B, Karjalohja 1B, Karkkila 2, Karstula 5, Karttula 4, Karvia 4, Kaskinen 3, Kauhajoki 4, Kauhava 4, Kauniainen 1B, Kaustinen 5, Keitele 5, Kemi 7, Kemijärvi 6, Keminmaa 6, Kemiö 1B, Kempele 5, Kerava 2, Kerimäki 3, Kestilä 5/6, Kesälahti 3, Keuruu 4, Kihniö 4, Kiihtelysvaara 4, Kiikala 2, Kiikoinen 3, Kiiminki 5, Kinnula 5/6, Kirkkonummi 1B, Kisko 1B, Kitee 3, Kittilä 7, Kiukainen 2, Kiuruvesi 5/6, Kivijärvi 5, Kodisjoki 1B, Kokemäki 2, Kokkola 4, Kolari 7, Konnevesi 4, Kontiolahti 4, Korpilahti 3, Korppoo 1A, Korsnäs 3, Kortesjärvi 4, Koski Tl 3, Kotka 2, Kouvola 2, Kristiinankaupunki 3, Kruunupyy 4, Kuhmalahti 3, Kuhmo 5/6, Kuhmoinen 3, Kuivaniemi 6, Kullaa 3, Kumlinge 1A, Kuopio 3, Kuortane 4, Kurikka 4, Kuru 3, Kustavi 1A, Kuusamo 7, Kuusankoski 2, Kuusjoki 2, Kylmäkoski 3, Kyyjärvi 6, Kälviä 4, Kärkölä 3, Kärsämäki 5/6, Kökar 1A, Köyliö 2
L-O

Lahti 3, Laihia 3, Laitila 1B, Lammi 3, Lapinjärvi 3, Lapinlahti 4, Lappajärvi 4, Lappeenranta 2, Lappi 2, Lapua 4, Laukaa 3, Lavia 3, Lehtimäki 5, Leivonmäki 3, Lemi 2, Lemland 1A, Lempäälä 2, Lemu 1B, Leppävirta 3, Lestijärvi 6, Lieksa 4/5, Lieto 1B, Liljendal 2, Liminka 5, Liperi 4, Lohja 1B, Lohtaja 5, Loimaa 3, Loimaan kunta 3, Loppi 2, Loviisa 2, Luhanka 3, Lumijoki 5, Lumparland 1A, Luopioinen 3, Luoto 4, Luumäki 2, Luvia 2, Längelmäki 3, Maalahti 3, Maaninka 4, Maarianhamina 1A, Maksamaa 4, Marttila 2, Masku 1B, Mellilä 3, Merijärvi 5, Merikarvia 2, Merimasku 1A, Miehikkälä 2, Mietoinen 1B, Mikkeli 3, Mouhijärvi 3, Muhos 5, Multia 5, Muonio 7, Mustasaari 3, Muurame 3, Muurla 1B, Mynämäki 1B, Myrskylä 3, Mäntsälä 3, Mänttä 3, Mäntyharju 2, Naantali 1A, Nakkila 2, Nastola 2, Nauvo 1A, Nilsiä 4, Nivala 5, Nokia 3, Noormarkku 3, Nousiainen 1B, Nummi-Pusula 2, Nurmes 4/5, Nurmijärvi 2, Nurmo 4, Närpiö 3, Oravainen 4, Orimattila 3, Oripää 2, Orivesi 3, Oulainen 5, Oulu 5, Oulunsalo 5, Outokumpu 4
P-S

Padasjoki 3, Paimio 1B, Paltamo 5, Parainen 1A, Parikkala 3, Parkano 4, Pedersöre 4, Pelkosenniemi 7, Pello 6, Perho 6, Pernaja 2, Perniö 1B, Pertteli 2, Pertunmaa 2, Peräseinäjoki 4, Petäjävesi 4, Pieksämäki 4, Pieksänmaa 3, Pielavesi 5, Pietarsaari 4, Pihtipudas 5/6, Piikkiö 1B, Piippola 5/6, Pirkkala 2, Pohja 1B, Polvijärvi 4/5, Pomarkku 3, Pori 2, Pornainen 2, Porvoo 2, Posio 7, Pudasjärvi 6, Pukkila 3, Pulkkila 5, Punkaharju 2, Punkalaidun 3, Puolanka 6, Puumala 2, Pyhtää 2, Pyhäjoki 5, Pyhäjärvi 5/6, Pyhäntä 5/6, Pyhäranta 1B, Pyhäselkä 3, Pylkönmäki 5, Pälkäne 2, Pöytyä 2, Raahe 5, Raisio 1B, Rantasalmi 3, Rantsila 5, Ranua 6/7, Rauma 1B, Rautalampi 4, Rautavaara 5/6, Rautjärvi 3, Reisjärvi 5, Renko 3, Riihimäki 3, Ristiina 2, Ristijärvi 5/6, Rovaniemen mlk 6/7, Rovaniemi 6/7, Ruokolahti 2, Ruotsinpyhtää 2, Ruovesi 3, Rusko 1B, Ruukki 5, Rymättylä 1A, Rääkkylä 3, Saari 3, Saarijärvi 4, Sahalahti 2, Salla 7, Salo 1B, Saltvik 1A, Sammatti 1B, Sauvo 1B, Savitaipale 2, Savonlinna 2, Savonranta 4, Savukoski 7, Seinäjoki 4, Sievi 5, Siikainen 3, Siikajoki 5, Siilinjärvi 4, Simo 6, Sipoo 2, Siuntio 1B, Sodankylä 7, Soini 5, Somero 3, Sonkajärvi 5/6, Sotkamo 5/6, Sottunga 1A, Sulkava 2, Sumiainen 4, Sund 1A, Suodenniemi 3, Suolahti 4, Suomenniemi 2, Suomusjärvi 2, Suomussalmi 6/7, Suonenjoki 4, Sysmä 2, Säkylä 2, Särkisalo 1B
T-Ä

Taipalsaari 2, Taivalkoski 7, Taivassalo 1A, Tammela 3, Tammisaari 1B, Tampere 3, Tarvasjoki 2, Tervo 4, Tervola 6, Teuva 3, Tohmajärvi 4, Toholampi 5, Toijala 2, Toivakka 3, Tornio 6, Turku 1B, Tuulos 3, Tuupovaara 4/5, Tuusniemi 4, Tuusula 2, Tyrnävä 5, Töysä 5, Ullava 5, Ulvila 2, Urjala 3, Utajärvi 5, Utsjoki 8, Uukuniemi 3, Uurainen 4, Uusikaarlepyy 4, Uusikaupunki 1B, Vaala 5, Vaasa 3, Vahto 1B, Valkeakoski 2, Valkeala 2, Valtimo 5/6, Vammala 3, Vampula 2, Vantaa 2, Varkaus 3, Varpaisjärvi 5, Vehmaa 1B, Vehmersalmi 3, Velkua 1A, Vesanto 4, Vesilahti 2, Veteli 5, Vieremä 5/6, Vihanti 5, Vihti 1B, Viiala 2, Viitasalmi 4, Viljakkala 3, Vilppula 3, Vimpeli 5, Virolahti 2, Virrat 4, Vuolijoki 5/6, Vårdö 1A, Vähäkyrö 3, Värtsilä 4, Västanfjärd 1A, Vöyri 4, Ylihärmä 4, Yli-ii 5, Ylikiiminki 5, Ylistaro 4, Ylitornio 6, Ylivieska 5, Ylämaa 2, Yläne 2, Ylöjärvi 3, Ypäjä 3, Äetsä 3, Ähtäri 5, Äänekoski 4

Opiskelin puutarhasuunnittelijaksi ja maisema-arkkitehdiksi, mutta veri veti kirjoittamisen pariin. Asun enimmäkseen Korppoossa, jossa kunnostan vanhaa talonrötisköä ja sen lähes umpeenkasvanutta pihaa hitaasti, rauhassa, kiinnostuksella paikan menneisyyttä kohtaan. Harrastan verkkaista löytöretkeilyä ja kasvien keräilyä; hurahduksen kohteina ovat ainakin varjohiipat, narsissit, vuokot ja koiranhampaat. Vastapainoksi kaupungissa käydessäni olen parvekepuutarhuri.

Mainos – sisältö jatkuu alla

Pihakalenteri 2025

Uusi piha- ja puutarhavuosi kutsuu odotuksineen ja suunnitelmineen!

Pihakalenterin seurassa kunkin viikon, kuukauden ja vuodenajan asiantuntevat vinkit, olennaiset ohjeet ja ihanat kasvi-ideat kulkevat mukana.

224-sivuisessakalenterissa on runsaasti tilaa omille muistiinpanoille.

Tilaa nyt
Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue myös

  • Tarha-alpi, ranta-alpi, terttualpi! Siis mikä terttualpi?

    Tarha-alpi on tuttu perenna pihoilta ja puutarhoista, ranta-alpiakin näkee aika usein rannoillamme, mutta terttualpin nimen jouduin tarkistamaan kirjasta. Oheiset kaksi alinta kuvaa terttualpista, jonka lehdet ja varsi muistuttavat maitohorsmaa, on otettu muutama päivä sitten lummelammen rannalta. Terttualpi on tanakka ja haaraton, puolimetriseksi kasvava monivuotinen ruoho, joka viihtyy usein runsaina kasvustoina matalassa rantavedessä tai maalla vesirajan

  • Mikä siinä on – aina kukassa kun on sisään siirron aika

    Verenpisarat ovat valloittavia – etenkin sen jälkeen, kun olen saanut ne talvehtimaan menestyksekkäästi. Loppukeväällä vien kasvit sisätiloista ulos ja sitten saakin odotella niiden kukkia oikeastaan koko kesän. Kesällä on niin paljon muuta tekemistä ja kukkaa, joka vie huomion, ettei verenpisaroita tule ajatelleeksi. Mutta kun elokuu alkaa kääntyä syyskuun puolelle, alkaa verenpisaraosastolla tapahtua. Nuppuja kehittyy siitä

  • Lemmikkien taivaansinistä loistoa

    Puistolemmikit (Myosotis sylvatica) ja luhtalemmikit (M. scorpioides) ovat vallanneet puutarhan puolivarjoisatkin kohdat upealla taivaansinisellä loistollaan. Joku pitää puistolemmikkiä rikkakasvina koska se on vakiintunut vieraslaji, ja toinen puolestaan rakastaa sitä osana puutarhaa. Itse kuulun jäkimmäiseen ryhmään. Lemmikki on myös mitä mahtavin pörriäiskasvi. Mitättömän pienikokoinen ja runsaasti siementävä peltolemmikki (M. arvensis) on sen sijaan ollut kasvimaani suuri

  • Surinaa piiskuissa

    Olen viime päivinä ihastellut ikkunani edessä avautuvaa kullankeltaista näkymää, kun kultapiiskut ovat rävähtäneet täyteen kukkaan. Ja mikä surina ja pörinä niissä käykään! Pienet kimalaiset, mehiläiset, ampiaiset ja muut mettä etsivät eivät meinaa saada näistä kylläkseen. Perhosia on sen sijaan näkynyt hyvin vähän.

Kaikki jutut