Keittiöpuutarhuri innostuu kesäisin kasvattamaan monenlaisia yrttejä. Kasvimaan vakiolajeihin kuuluvat ruohosipuli, persilja ja tilli, kun taas parvekkeella viihtyvät herkemmät yrtit, kuten basilikat ja rucola. Hauskinta on sekoitella perinteisiä ja harvinaisia tuttavuuksia.
Basilika (Ocimum basilicum) on monipuolinen keittiöyrtti, jota on hyvä olla käden ulottuvilla. Se viihtyy mainiosti ruukussa suojaisessa ja aurinkoisessa paikassa parvekkeella tai terassilla. Eri lajikkeilla saadaan vaihtelua. Latvomalla basilika pöyheytyy komeasti, minkä jälkeen käyttöön aletaan napsia lehtiä. Hentojen, valkoisten kukkien jälkeen odotellaan pienten mustien siementen kypsymistä. Ne kylvetään seuraavana keväänä.
Tuore basilika on tomaatin klassinen kumppani. Sillä voi maustaa lisäksi vihanneksia, kalaa, kanaa ja salaatteja, ja se sopii myös jälkiruokien koristeeksi. Kuumiin ruokiin lehdet lisätään vasta tarjoiltaessa. Basilikaa voi myös kuivata tai säilöä oliiviöljyyn tai viinietikkaan.
Itäaasialainen perilla eli shiso (Perilla frutescens) on uusi trendiyrtti. Lajikkeista vihreää käytetään keittiöyrttinä, punainen antaa väriä pikkelseille. Veripeippinäkin tunnettu punainen shiso on myös näyttävä koristekasvi.
Hallanarka shiso istutetaan kasvimaalle tai parvekeruukkuihin yöpakkasten jälkeen. Latvoa kasvia ei tarvitse, sillä se tuuheutuu, kun lehtiä aletaan napsia käyttöön. Vihreä shiso sopii kalan, lihan ja kanan seuraksi, salaatteihin ja salaattikastikkeisiin sekä pastan päälle. Antiseptisena yrttinä shiso on Japanissa sushin ja sashimin perinteinen kumppani. Isot lehdet voi myös friteerata tempuraksi, mutta muuten shiso ei siedä kuumentamista. Jos sadosta tulee suuri, sitä voi säilöä kuivaamalla. Shisojauhe sopii riisiruokien ja myös leipätaikinan mausteeksi.
Liperi eli lipstikka (Levisticum officinale) on tuttu näky talojen nurkilla ja kasvimailla. Se ei pahastu pikku pakkasistakaan ja pukkaa keväisin uutta kasvustoa esiin. Lipstikka kasvaa jopa kaksimetriseksi ja tekee komeita kukintoja. Mutta jos kasvia haluaa käyttää yrttinä, se kannattaa leikata aika ajoin maan tasalle. Silloin se alkaa kasvattaa uusia, maukkaita versoja.
Lipstikasta voi käyttää lehtien lisäksi pehmeät varret. Voimakkaan makunsa vuoksi lipstikkaa on käytetty liemien maustajana sekä padoissa, muhennoksissa, kastikkeissa ja marinadeissa. Nuorista lipstikoista valmistettu kermainen keitto on hieno alkupala illallisilla. Vaikka lipstikka lisätään ruokiin usein alkuvaiheissa, voi tuoreita lehtiä saksia myös ruokien päälle.
Maustesamettikukka (Tagetes tenuifolia) eli kääpiösamettikukka on mausteinen samettikukkalaji. Siemenet voi kylvää keväällä suoraan maahan, mutta paremman sadon saa avomaalle tai ruukkuihin istutetuista valmiista taimista. Sitruunanmakuisia lehtiä voi käyttää salaateissa, kana- ja kalaruoissa sekä jälkiruoissa. Sirot, iloisen keltaoranssit kukkaset sopivat annosten koristeluun.
Salvia (Salvia officinalis) on vanha lääkekasvi, jolla hoidetaan mm. astmaattisia vaivoja, kuukautiskipuja ja vilustumisoireita. Se on myös mainio keittiöyrtti. Salvia viihtyy aurinkoisessa paikassa kalkkipitoisessa maassa kasvimaalla tai kukkapenkissä sekä ruukkukasvina. Etelä-Suomessa salvia voi selvitä ulkona maassa leutojen talvien yli, mutta muuten se on hyvä suojata talvella tai nostaa sisätiloihin.
Salvian lehdet ovat samettisen nukkaiset ja niissä on hieno aromi. Tuoreet lehdet sopivat yrttivoihin ja niitä voi ujuttaa grillattavan kanan nahan alle. Ne ovat erinomaisia myös friteerattuina. Haudutettu salviatee on suosittu juoma Kiinassa ja auttaa myös kurkkukipuihin.
Minttu (Mentha) on helppohoitoinen monivuotinen yrtti, joka viihtyy kasvimaalla ja ruukussa. Se on kova leviämään maavarsiensa avulla, joten kasvatuspaikka on valittava huolella ja mahdollisesti rajattava juurimatolla.
Minttulajeista tunnetuimmat ovat ruoanlaitossa käytettävä viherminttu (M. spicata) sekä piparminttu (M. × piperita), joka sopii yrttiteehen, kesäjuomiin ja lääkekasviksi. Keittiöyrttinä minttu sopii erityisesti aasialaisten ja itämaisten ruokien maustajaksi. Esimerkiksi vietnamilaiset kevätkääryleet saavat ihanan vivahteen tuoreesta mintusta, kun taas marokkolainen makea minttutee maistuu sellaisenaan jälkiruokanakin.
Välimeren alueelta kotoisin oleva kurkkuyrtti (Borago officinalis) on yksivuotinen kasvi, joka nimensä mukaisesti maistuu hiukan kurkulta. Suomessa sitä kasvatetaan kasvimaalla, jonka se pian ottaa omakseen. Vaikka kasvi ei varsinaisesti leviä, siementaimia putkahtaa joka kevät esiin uusissa paikoissa. Varsinainen veijari siis!
Kurkkuyrtistä käytetään nuoret lehdet ja taivaansiniset kukat. Piskuisia piikkejä täynnä olevat lehdet ryöpätään nopeasti, minkä jälkeen niitä voi lisätä salaatteihin tai vaikkapa raviolien täytteeksi. Kukilla koristellaan ruoka-annoksia, juomia ja jälkiruokia. Runsasta käyttöä ei kuitenkaan suositella kasvin sisältämien haitallisten alkaloidien vuoksi.
Pehmeälehtisen sitruunamelissan (Melissa officinalis) maku on vienon sitruunainen. Se sopii sekä suolaisiin että makeisiin ruokiin, minkä lisäksi sillä on antiseptisia ja rentouttavia ominaisuuksia. Sitruunamelissa antaa myös hyvän maun erilaisiin juomiin.
Kasvi on monivuotinen, hyvin satoisa ja helppo kasvattaa. Se viihtyy ulkona kasvimaalla sekä ruukkuyrttinä parvekkeilla ja terasseilla lämpimässä ja suojaisessa paikassa. Sitruunamelissaa voi säilöä oliiviöljyyn tai pakastamalla; kuivattuna se menettää aromiaan.
Koko kesän kukkiva kehäkukka (Calendula officinalis) on kasvimaiden ja parvekkeiden ilopilleri. Se on vaatimaton kasvupaikan suhteen, mutta viihtyy etenkin auringossa tai puolivarjossa. Kukinnan jälkeen kannattaa odottaa siemeniä, jotka kerätään talteen ja kylvetään seuraavana keväänä.
Kehäkukka on perinteinen rohtoyrtti, joka kelpaa myös keittiöön. Keltaisia laitakukkia on käytetty korvaamaan kallista sahramia, ja niillä voi myös piristää salaatteja ja koristella ruokia. Aurinkoinen kasvi toimii myös rentouttajana, kokeile vaikkapa kylpyvedessä.
Unelmieni puutarhassa yhdistyvät hyötytarha ja kauniit kukkaistutukset. Innostun unohtuneista ja harvinaisista hyötykasveista ja nautin siitä, että saan vihannekset ja yrtit keittiööni omalta kasvimaalta. Luonteeltani olen utelias kulkija. Matkoillani vierailen erilaisissa puistoissa ja puutarhoissa. Jokainen niistä on ainutlaatuinen ja jokaisella on tarina kerrottavanaan. Niistä voi myös poimia uusia ideoita, joita toteuttaa tykönään.
Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.
Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.
Parveketarhurikin pääsee upottamaan sormensa multaan ja nauttimaan kasvien kanssa puuhailusta. Isot istutusastiat mahdollistavat vihannesten sekä monivuotisten hyöty- ja koristekasvien kasvattamisen.
Yrttien taimia voi ostaa torilta tai kaupan vihannestiskiltä, mutta miksi jättää käyttämättä tämäkin tilaisuus puuhailla siementen ja mullan kanssa. Itsekasvattaminen on lisäksi ainoa konsti saada harvinaisempia yrttejä tuoreina keittiöön.
Lähiluonnosta on kautta aikain haettu yrttejä terveyden tueksi. Luonnonyrtit ovat hellävarainen, tehokas ja ekologinen tapa edistää naisten hyvinvointia.
Kesä on täynnä kukkivia unelmia! Nyt on hyvä aika suunnitella alkavan kevään kukkakylvöt ja esikasvatukset, sekä tehdä ensimmäiset daaliahankinnat.
Kasvien hyötyvaikutuksesta on puhuttu pitkään, ellei aina. Samettikukat karkottavat tuholaisia ja persilja parantaa ruokakasvien makua. Siksi niitä on kylvetty omiin riveihinsä muiden satokasvien väliin. Mutta entäpä jos luovuttaisiin riveistä ja siirryttäisiin sekaviljelyyn?
Luonto- ja pihakokemukset piirtyvät jo lapsuudessa ihmisen aistimuistoihin. Tiettyihin vuodenaikoihin liittyy vahvoja tuoksuja ja makuja. Sinivuokkojen tarkkailun ohella kevääseen kuului vajantakaisen raparperin kasvun seuraaminen. Alkavan kesän merkkejä olivat voikukkaseppeleen letitys sekä äidin tekemän raparperikiisselin maistelu.
Köynnöspinaatti on vanha, mutta vähän tunnettu koriste- ja ravintokasvi. Sen pinaatin tavoin käytettävät lehdet sisältävät runsaasti muun muassa karotenoideja, folaattia, kaliumia, magnesiumia, fosforia ja sinkkiä.
Vanha kasvihuone heräsi uuteen eloon perusteellisen siivouksen, huollon ja kiinteiden kasvatuskaukaloiden rakentamisen myötä. Kirpputorilta ostettu ruokapöytä muokattiin tilavaksi ruukutuspöydäksi.
Kukkiva puu on kevään kaunistus ja satoa tuottava hyötykasvi. Nappaa tästä vinkit uuden omenapuun istuttamiseen.
Milloin tänä keväänä kannattaa kylvää, istuttaa ja kitkeä puutarhassa? Haastattelussa kuun mukaan ajoittamisen perinnettä tallettanut Anne Pöyhönen.
