Siirry sisältöön

Melkein valkosipuli 

Viime syksynä löytyi puutarhaliikkeestä pieni pussi kookkaita kynsiä. Elephant Garlic, luki siinä. Mikäs tämä on? Allium ampeloprasum -nimistä laukkaa kasvaa luontojaan muun muassa Välimeren ja Mustanmeren alueilla. Se on monimuotoinen laji, ja siitä on viljelyssäkin viisi eri tyyppiä. Yksi viljelymuoto on purjomainen, johon viittaa lajin suomenkielinen nimi kesäpurjo. Toinen muoto, tämä "elefanttivalkosipuli", on puolestaan kuin talvivalkosipuli. Kynnet istutetaan maahan syksyllä, ja seuraavana kesänä sadoksi saadaan kookas, kynsiksi jakautuva, mietoarominen sipuli. Varsi on metrinen ja vaaleanliila pallokukinto hieno, heinäkuun lopulla aukeava. 

Laukka, Allium pskemense

Pulleat pillit 

Tämä laukka tulee Keski-Aasiasta, tarkemmin Uzbekistanista. Siellä sijaitsee Pskem-vuorialue laaksoineen. Allium pskemense on kotiseudullaan tärkeä ravintokasvi ja jopa uhanalainen liian ahkeran keräämisen vuoksi. Se muistuttaa rotevaa pillisipulia, jonka onttoihin lehtiin on puhallettu lisää ilmaa. Heinäkuussa avautuvat kukinnot ovat valkoiset. Kaikki kasvinosat ovat syötäviä, ja koristearvoakin riittää. 

Tarhamyrkkylilja

Syksyn jalokivet 

Myrkkyliljat (Colchicum) ovat hieman ikävänkaikuisesta nimestään huolimatta syksyn ihastuttavimpia kukkijoita. Kirkas, vaaleanpunainen kukkarykelmä oikein loistaa ruskaantuvan vehreyden joukossa. Hyvä myrkkylilja on elinvoimainen, sen kukkaan ehtimistä ei tarvitse jännittää ja kukkavarret pysyvät pystyssä. Tällainen on esimerkiksi tarhamyrkkylilja 'The Giant' eli 'Giant' (C. Speciosum-Ryhmä). 

Syyssahrami

Somat syyskrookukset 

Syksyllä kukkivat sahramit tuovat nekin väriä puutarhaan – kunhan kukinta ei menisi aina marraskuulle. Tai ovathan ensilumessa violetteina hohtavat kukat hieno näky sinänsä, mutta mukavampaa olisi kohdata enimmät krookukset jo aiemmin syksyllä. Osa syyssahramin (Crocus speciosus) lajikkeista on kohtalaisen aikaisia, esimerkiksi valkokukkainen 'Albus'. Kaikkia tarjolla olevia syyssahrameita on tietenkin mielenkiintoista kokeilla. 

Alppisyklaami

Syklaameja siimekseen 

Mikä syklaami viihtyisi metsäpuutarhassa puiden alla? Ei ainakaan ruukkukukkana myytävä idänsyklaami (Cyclamen persicum), joka ei kestä meikäläistä talvea. Muratti- ja balkaninsyklaamin (C. hederifolium, C. coum) kestävyys on parempi. Ensimmäinen kukkii syksyllä ja jälkimmäinen varhain keväällä. Kaikkein kestävin on keskikesällä kukkansa avaava alppisyklaami (C. purpurascens). Jos myymälässä tulee vastaan pussi syklaaminmukuloita, ota kokeiluun. 

Marhanlilja

Mahtavat marhanit 

Varjo- ja marhanliljojen (Lilium martagon, L. Martagon-Ryhmän lajikkeet) sipulit kasvattavat juuria vain loppukesällä ja alkusyksyllä. Siksi sipulit kannattaa hankkia ja istuttaa silloin, samaten siirtojen ja jakamisten paras aika on elokuu. Pidä siis silmät auki siltä varalta, että tänä syksynä kaupoissa olisi tarjolla marhanliljoja – lajikkeitahan riittää – ja osta heti. Keväälläkin voi istuttaa, mutta silloin sipuli tahtoo mököttää maassa piilossa ainakin vuoden. 

Keltalilja

Ehta luonnonlilja 

Komea keltalilja (Lilium monadelphum) on aito luonnonlaji – Kaukasuksen kasveja alkujaan – ja harvinainen vanha puutarhakasvi Suomessa. Loppukesä on senkin sipuleiden paras siirtämis- ja istuttamisaika. Taimia tai sipuleita on myynnissä joskus harvoin. Onnekas on se, joka bongaa kukkivan keltaliljan kesä–heinäkuussa jostakin puutarhasta ja rohkenee pyytää itselleen sipulin tai pari. Tätä aarretta kannattaa vaalia! 

Krimintähdikki

Krimin tähdet tuikkivat 

Monet tähdikit (Ornithogalum) ovat matalia ja avaavat kukkansa keväällä tai alkukesällä. Aivan erilaisia ovat korkeavartiset, heinäkuussa näyttävästi kukkivat tähdikkilajit. Niiden pienet valkoiset kukat muodostavat korkean, tähkämäisen kukinnon. Kestäväksi ja viihtyväksi on osoittautunut krimintähdikki (O. ponticum), josta myynnissä on napakkakasvuinen lajike 'Sochi'. 

Hämyvuokko

Kevätjuhla tulossa 

Valkovuokon (Anemone nemorosa) juurakot on viisasta hankkia syyskesällä, jos niitä suinkin on tarjolla jossakin. Siirtäminen ja istuttaminen sujuvat hyvin, kunhan varotaan katkomasta juurakoissa olevia valkoisia pikku silmuja. Kotimainen luonnon valkovuokko on ihastuttava, puhumattakaan kerrannaiskukkaisista muodoista tai sinisävyisistä lajikkeista eli hämyvuokoista. 

Tähtililja

Hiljainen puurtaja 

Eräistä pihakasveista on vaikea sanoa, ovatko ne "tavallisia" perennoja vaiko sipulikukkia. Tähtililja (Anticlea elegans, aiemmin Zigadenus e.) on tällainen. Tällä Pohjois-Amerikan alkuasukkaalla on tosiaankin sipuli maan alla, mutta sen elämään eivät kuulu dramaattiset käänteet, vaan kasvu on tasaisen varmaa keväästä talveen. Ilmavat, pienikukkaiset kukinnot somistavat pihaa loppukesällä. Ruukkutaimia on saatavissa taimitarhoilta. 

Mainos – sisältö jatkuu alla

Pihakalenteri 2027

Pihakalenteri on täällä taas!

Koko puutarhavuosi samoissa kansissa – ajankohtaiset vinkit, tärkeät puutarhatyöt ja omat suunnitelmat kuukaudesta toiseen.

Pihakalenteri on 224-sivuinen, A5-kokoinen pihatarhurin apu, jossa on kierreselkä ja paljon tilaa muistiinpanoille ja piirroksille.

Pihakalenterin ennakkohinta 15.11. asti on 21 €.

Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *