Siirry sisältöön

Puutarhan historia ja filosofia: syvällistä pohdintaa puutarhasta

Sukella puutarhojen historiaan ja niiden filosofisiin ja kulttuurisiin vaikutteisiin.

  • Näyttelyvinkki: Kirjontateoksissa kukkii

    Puutarhan talvilevon aikana viherpeukalot voivat katsahtaa, millaisia kasviaiheita näyttelytiloista löytyykään. Tämänkertaisessa näyttelyvinkissä kasvit kukoistavat kirkkotekstiileissä, joita käsityömestari Helena Vaari on kirjonut 1980-luvulta lähtien maamme luterilaisissa seurakunnissa käytettäviksi. ’Kuin rukous’ -näyttely on avoinna Suomen käsityön museossa Jyväskylässä 24.11.2024 saakka. Sisustuksellisten sekä päällepuettavien tekstiilien värikylläisyys on mukavan sävykästä koettavaa marraskuussa. Niistä voi löytää sekä kotimaisesta luonnosta että

  • Puutarhatonttuja ja muotoistutuksia kartanoista

    Kartanoiden puutarhat ovat kokeneet pohjoisissa oloissamme monta vuosisataa ja tyyliä, jotka inspiroivat näkemyksillään ja kasvikokeiluillaan myös kotipuutarhuria. Kartanopuutarhojen historiaa meillä Suomessa käsittelevä artikkelini on luettavissa Oma PIHAn nyt ajankohtaisesta numerosta 2/2024. Artikkelia innoittaneen kartanopuutarhahistoriaa esitelleen hyväntekeväisyysnäyttelyn järjesti Aatelisliiton avustusjärjestö ry. viime keväänä Ritarihuoneen koristeellisissa puitteissa Helsingissä. Tässä lisää kuvia kekseliäästi sisätiloissa järjestetystä näyttelystä.

  • Pälvet, pälvet

      Pälvi on näin keväisin päivän sana. Milloin ensimmäiset lumettoman maan kohdat näkyvät ja missä? Muodostuuko pälviä vuosittain ensimmäiseksi tietyille paikoille? Varhaisia pälviä näkyy usein puiden alla, missä esimerkiksi kuusen leveä oksisto on suojannut maata suurimmalta lumikertymältä. Pälvi on äidinkielemme talviluontoa kuvaavaa kaunista erikoissanastoa. Liitymme näiden sanojen monipuolisuuden perusteella muihin lumen äärellä eläviin kansoihin, kuten

  • Kevättalven näyttelyvinkki puutarhaihmisille

      Design- ja Arkkitehtuurimuseoissa Helsingissä on meneillään maaliskuun loppuun asti kiintoisa yhteisnäyttely, johon puutarhaihmisen kannattaa tutustua. ’Garden Futures – Suunnittelua luonnon kanssa’ -näyttely avaa puutarhojen suunnitteluun liittyviä taustaideoita ja -ihanteita meiltä ja maailmalta. Niin yksityisempien puutarhanlaatijoiden kuin esimerkiksi laajoja puutarhakaupunkitiloja suunnitelleiden näkökulma on esillä. Näyttely kohdentaa ajatuksia myös siihen, miten puutarha voi heijastaa tulevaisuudessa entistä

  • Vuodenvaihteen lepovaihetta

    Päivät joulusta Loppiaiseen ovat monissa kulttuureissa erityisen tärkeää rauhoittumisen ja läsnäolemisen aikaa. Mennyttä (puutarha)vuotta tutkailemalla ja nykyhetkeä kuuntelemalla voi silloin valmistautua tulevaan kasvukauteen. Vaikka talvipäivänseisauksen jälkeen valoisuus on ruvennut monin paikoin päivä päivältä kasvamaan, ollaan vuodenvaihteessa vielä hämärän sävyttämässä muutosvaiheessa. Entisajan maaseutukulttuurissa puhuttiin talvisesta hämäränhyssystä, iltahämärän ja pimeän laskeutumisen välisestä hetkestä, jolloin huilattiin tietoisesti vaikkapa

  • Vanha pelargonia kukassa

    Kuvissa kukoistaa historiallinen ’Kaksi mummoa’ -pelargonia, josta tiedetään vain sen olevan peräisin Tampereen seudulta (Pelargoniyhdistys). Nimi korostaa hauskasti pelakuiden tarinaa. Nehän välittävät vanhan ajan kukkailoa isoäideiltä – niin omilta kuin tuntemattomiltakin – myös meille nykyaikaan. ’Kahden mummon’ punasävy on moninainen. Yksittäinen kukka on kevyesti kerrattu ja kauniisti maljanmuotoinen. Lehdistön perinteinen ”pelargoninvihreä” ilman kovin voimakasta kuviointia

  • Perinnepelargonitietoa kansissa

      Uutisoidaanpa, että Luonnonvarakeskuksen perinnepelargonihankkeen tulokset on nyt julkaistu. Ensimmäinen laatuaan oleva tietopaketti on useamman pelargonien säilymisen eteen työtä tehneen tahon kokoama ja sisältää mm. kuvia, kuvauksia ja tarinoita lukuisista meiltä löydetyistä vanhoista ihanista lajikkeista. Julkaisun voi ladata luettavaksi sähköisesti nettiosoitteesta: https://jukuri.luke.fi/handle/10024/553401 Vanhoja pelargoneja vaalitaan esimerkiksi Hyötykasviyhdistyksen orangeriassa Annalassa, Helsingissä. Harrastajat kertovat niistä viimeisimmän Oma

  • Vanhojen narsissien lumoissa

    Vanhoihin narsisseihin on helppo hurahtaa samalla tavalla kuin vanhoihin ruusuihin, pioneihin tai kurjenmiekkoihin. Vanhan ajan narsisseissa viehättävät paitsi kukkien sirous, myös jalostajien tarinat sekä historian havina. 

  • Sammalta näkyvissä

    Kauniit sammalmatot alkavat etelässä sulaa esiin varjoisempienkin lumikinosten alta. Lukuisten sammallajiemme vehreys on olennainen osa maisemaa, nyt siihen jälleen uudelleen havahtuu. Omanlaisensa sammalet kattavat sekä kuivempia mullosmaita että soisia seutuja. Japanilaiset ovat tunnettuja rakkaudestaan sammalpeitettä kohtaan. Vihreyteen perustuvassa puutarhassa sitä vaalitaan esimerkiksi roskien hellävaraisella poisluutimisella ja kulkemisen rajoittamisella poluille. Erityisesti Kioton seudulla on pitkän pitkä

  • Ruusuja, ruusuja

    Tässä arkistoista muutamia ruusuja maaliskuun viimeisen viikon iloksi. Ruusunkukkakuvat tuntuvat aina mukavalta katseltavalta – ja ehkäpä etenkin nyt, kun kevät kulkee hitaalla vaihteella. Ne levittävät lempeää ja värikästä tunnelmaa. Vielä toistaiseksi uinuvissa juuristoissa piilee voima tuottaa kohta monikerroksisia ja -sävyisiä terälehdistöjä sekä hurmaavan kesäistä tuoksua. Iki-ihanat luonnonruusumme, kuten orjanruusu (Rosa dumalis), kukittavat esimerkiksi kivikkorantoja ja

  • Joulunajan kukkaihmeitä 2

    Tänään joulukukkien maailmasta ovat vuorossa jouluruusut (Helleborus), jotka ovat viime vuosina nousseet hyvin suosituiksi. Tutuin niistä on vaaleajouluruusu (H. niger), jonka valkokukat symboloivat valoisuutta pimeimpänä vuodenaikana. Sen englanninkielinen nimi on myös ’christmas rose’ ja saksaksi sitä kutsutaan nimellä ’Christrose’. Varsinainen ruusu se ei ole, vaan leinikkikasvi, jonka kukkien ruusuinen muoto kuitenkin näkyy nimissä. Jouluruusuun, kuten

  • Joulunajan kukkaihmeitä 1

    Joulutähti (Euphorbia pulcherrima) luo ympärilleen vahvaa tunnelmaa pensastaessaan pörheänä ja suurikukkaisena. Lajikkeita on lukuisia: korkeita, pikkuisia, energisen punaisia, lumivalkeita, persikansävyisiä.. Tällä Suomessakin jo vakiintuneimpiin joulukukkiin lukeutuvalla kasvilla on pitkä ja eksoottinen tarina, joka alkaa atsteekkien mailta nykyisestä Meksikosta. Joulutähti oli silloin nimeltään ’cuetlaxochitl’, mikä viittasi sen sesonkimaisesti hätkähdyttävään kauneuteen. Se, kuten samojen seutujen daalia, oli