Etelä- ja Keski-Lappi
On keinoja tunnistaa kasveja jo siinä vaiheessa, kun niiden nenänpäät vasta pilkistävät mullan pinnalle. Versonpäässä voi olla väriä, ja sen koosta ja lehtien asennosta voi jo päätellä paljon.
Korkealle kurkottavat kuuset ovat metsien ja pihapiirien peruspuustoa. Kotoisesta metsäkuusestamme on saatavilla useita erikoismuotoja, ja myös monet ulkomaiset kuuset viihtyvät ilmastossamme.
Lehtikuuset (Larix) ansaitsevat tähän aikaan vuodesta erityishuomiota, sillä ne kuuluvat maiseman myöhäisimpiin värittäjiin. Kausivihantien lehtikuusten neulaset kellastuvat ennen putoamistaan perin kauniisti! Näyttää siltä kuin alkutalven aurinko säteilisi hetkisen juuri näiden puiden oksilta. Lehtikuusista voi kasvattaa järeän metsikön tai valita pienelle pihalle hauskaa muotoa tuovan vartetun riippaversion.
Tienpientareilta ja puistoista tuttu pensashanhikki taitaa olla sellainen itsestäänselvyys, ettei siihen yleensä kiinnitä juuri huomiota. Paitsi kun se on jäänyt piharemontin alle ja alkaa nousta uuteen kasvuun. Nyt sen pienet ja vaatimattomat, yksittäiset kukat loistavat kuin pienet auringot: minä elän! Pensashanhikki ei pidä alasleikkaamisesta, joten menee vielä tovi ennen kuin tämä yksilö on taas päässyt
Yksi heinäkuun kivoista puutarhayksityiskohdista ovat valkosatoisina pilkottavat metsämansikat, jotka johdattavat ajatukset kasvimaailman monimuotoisuuteen. Niiden kasvusto vihannoi viime blogitekstissäni kuvatun mäkimeiraminiityn lähettyvillä. On mukavaa, miten aromikkaiksi ja makeiksi nämä kalpeat, Maatiainen ry:n taimipäivien yllätyskasvista lähtöisin olevat pikkumansikat ovat osoittautuneet! Metsämansikka on lehdiltään ja kukiltaan kaunis kasvi koristeenakin. Se sopisi vaikkapa maanpeittäjäksi niin luontopihalle kuin rakennetumpaankin
Tämänkeväinen puunkukinta-aika on ainakin etelärannikolla ollut varsinaista kukkapuujuhlaa! Lämpö on lomittanut puu-ja pensaslajien kukinnan yltäkylläiseksi visuaaliseksi iloksi ja tuoksupilviksi. Oheinen kuvakavalkadi palauttaa mieleen tuomen kevätvaiheet. Tuomi on yksi kestävimmistä kukkapuista/-pensaista vaikkapa metsäpuutarhaan pohjoisemmassakin Suomessa. Myöskin kestävä purppuratuomi ’Colorata’ kukkii vaaleanpunertavin kukkatertuin ja kantaa lehdissään alkukesällä punertavanvihertävää sävyä. Monelle juuri tuomen kukinta on kesän alun merkki🌳🌸
Taas on keväinen sipulikukkailo puhkeamassa kukkaan, kun pienet sipulikasvit ovat heräämässä etelän aurinkoisimmilta paikoilta alkaen. Luonnonsinivuokkojen lisäksi kauhtuneen rusehtavaa kevätmaisemaa kirjovat puutarhojen posliinihyasintit, idänsinililjat, kevättähdet ja krookukset. Syksyiset istutussavotat maahan upotettuine mielenkiintoisen muhkuraisine ja osin purppuranvärisine minisipuleineen kantavat nyt kukkasatoa. Pikkuisista lajeista voi suotuisilla, tilavilla paikoilla varttua ajan kanssa rauhassa kasvaessaan upean värisiä yhdistelmäniittyjä. Lehtien
Sininen, valkoinen, keltainen – siinä on kevään vuokkoihanuuksien kukintajärjestys. Vuokonkukkien monimuotoisuus voi innostaa ryhtymään kasvikeräilijäksi. Valkovuokkomeren hohtava valo ja vuokkokimppu, onnekkaasti kohdattu keltavuokkolaikku ja sinivuokkojen salaperäinen sinisyys kuuluvat kevääseemme. Nämä näyt ovat piirtyneet lähtemättömästi muistiin usein jo lapsuudessa, ja myöhemminkin moni haluaa istuttaa kevätkukista juuri vuokkoja ihaillakseen niiden yltäkylläistä loistoa pihamaalla. Sini-, valko- ja keltavuokot
Jouluviikon alun ulkokasvikatsahduksessa korostuu yksityiskohtien kauneus. Lähiluonto ja puutarha tuntuvat jälleen entistäkin läheisemmiltä, kun katse on virkistynyt esiin poimimiensa värien ja muotojen parissa. Kasvinystävän talvipäiväkin voi olla havainnontäyteinen ❄️
Mitä punertavia sävyjä voisi pilkottaa maaliskuisen kauhtuneessa maisemassa? Tällainen ideakysymys mielessäni lähdin kävelylle – ja löytyihän niitä!
Euroopanlehtikuusen neulaset ovat puutarhan myöhäisimmän ruskan runollinen yksityiskohta. Tämä havukasviksi poikkeava kesävihanta puu on kotoisin keskisen Euroopan vuorilta. Kultaneulaskimput säteilevät puun oksilla tähtimäisesti ja pysyvät yleensä osin kiinni vielä lumentulon jälkeenkin. Alas varistuaan ne muodostavat valoisan katteen puun alle. Keväällä uusien lehtikuusenneulasten sävy lukeutuu puutarhan raikkaimpiin vihreisiin. Lehtikuuset ovat nopeakasvuisia ja vanhemmiten järeitä puita. Kuvien
Puihin ja pensaisiin jäävät marjat erottuvat syyspuutarhassa lehtien varistua. Väripilkkuja talveen valmistautuvassa pihapiirissä löytyy muun muassa ruusujen, koristeomenien, aronioiden ja happomarjojen oksilta.
Suomi jaetaan kahdeksaan kasvuvyöhykkeeseen, joiden pohjana ovat puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeet. Vyöhykejako perustuu kasvukauden pituuteen, tehoisan lämpötilan summaan sekä talven pituuteen ja kylmyyteen.
Kasvuvyöhyke kertoo, millaiset ovat kasvuolot keskimäärin ja mitä vyöhykkeellä voi viljellä.
