Suomen perusmaisemaa, Vaasasta Kiteelle
Suurten puiden suoma katve luo otolliset olot lehteville varjopaikan perennoille ja happaman maan alppiruusuille. Vaaleat kukat ja lehdet ovat varjopuutarhan valopilkkuja.
Puut ovat välttämättömiä kaupunki- ja kesämökkitonteilla. Havuja ei tarvitse enää vieroksua puita hankittaessa, koska melkein kaikista havupuulajeista on valittavana pienikasvuisia muotoja. Samoin on lehtipuista saatavilla pienikasvuisempia lajeja ja lajikkeita. Näin puuistutukset ovat helppohoitoisia ja turvallisia täysikasvuisinakin.
Muotoonleikkuu on Suomessa nykyisin uusi asia, vaikka oikeasti kasvien leikkaamista yhtenäisen muotoisiksi on harrastettu täällä yhtä hartaasti kuin missä tahansa muussa Euroopan maassa vuosisatoja sitten. Tapa vain unohtui sotien myllerryksissä, kuten moni muukin puutarhataiteen ilmiö.
Havukasvien merkitys korostuu syksyllä, kun muut kasvit vaipuvat talviuneen. Havut monine sävyineen ja kasvumuotoineen ovat tärkeä osa puutarhan ja luonnon monimuotoisuutta.
Talvella huomio kiinnittyy eri asioihin kuin kesällä, mutta se ei ole syy jättää puutarhaa talvikaudeksi uinumaan huomiotta. Kaunis, kiinnostava ja valaistu puutarha tuottaa iloa koko pitkän talven.
Ihana kevät on puutarhurin parasta aikaa – mutta niin voi olla syksykin. Vielä loka–marraskuussa, joskus jopa joulukuussa, ehtii hyödyntää syyshetket hempeän ja näyttävän kevätspektaakkelin luomiseen.
Hyviä pensaita ja puita, joihin tulee komean punainen ruskaväri, ovat useat pensasangervot, herukat, aroniat, tuhkapensaat, tuomipihlajat sekä kirsikat, kuten kuvan rusokirsikka. Tummalehtiset lajikkeet saavat usein kerrassaan upean syysvärin. Tässä otanta pensaista, perennoista ja maanpeittokasveista, joiden avulla saavutetaan monikerroksinen punainen ruska syyspihalle.
PR-Taimistolta on turha hakea tavallisia metsäkuusen taimia. Jos sen sijaan osaa kysyä musta-, kulta- ja purppurakuusen yhdistelmää, niin sellainen löytyy.
Puolivilli puutarha hurmaa kasvien runsaudella ja rennolla tunnelmalla. Jalostetut lajit ja luonnonkasvit viihtyvät rinta rinnan. Ikuisen rikkaruohosodan käymisen sijaan tarhuri keskittyy nauttimaan pihansa villistä kauneudesta.
Suunnitellessani Eija’s Gardenia minulla oli vahva visio siitä, että haluan kasvimaan ja sen yhteyteen kanoja. Minua viehätti ajatus kasvimaan hoidosta ja sadon keräämisestä kanojen kotkotusta kuunnellen ja kuopsutusta katsellen.
Hehkuva syksy syntyy sään vaikutuksesta, puutarhuri ei voi hallita kaikkea. Kannattaa silti yrittää!
Niina Rekolan mäkisellä pihalla lapset ja koirat saavat juoksennella pitkin polkuja ja kanat kuopsuttaa pensaiden alla. Vesi solisee suihkulähteissä ja amppelit heiluvat kesätuulessa.
Suomi jaetaan kahdeksaan kasvuvyöhykkeeseen, joiden pohjana ovat puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeet. Vyöhykejako perustuu kasvukauden pituuteen, tehoisan lämpötilan summaan sekä talven pituuteen ja kylmyyteen.
Kasvuvyöhyke kertoo, millaiset ovat kasvuolot keskimäärin ja mitä vyöhykkeellä voi viljellä.
