Piristä pihan paahteista kivikkoa tai aurinkoista terassia kuumuutta ja kuivuutta kestävällä ruukkuistutuksella, joka toimii ihanasti katseenvangitsijana. Suureen laakeaan saviruukkuun kivistä, mehitähdistä ja koristeheinistä sommiteltu istutus on kuin aavikkomaiseman miniatyyri.
Istutusmultaa voit keventää sekoittamalla siihen vaikkapa Leca-puutarhamursketta tai kolmasosan hiekkaa. Myös kaktusmulta sopii hyvin tarkoitukseen. Aseta ruukun pohjalle kiviä tai rikkoutuneita ruukunpaloja salaojitukseksi.
Pihalta poimittu rouhea kivi luo kontrastia sommitelmaan, sileän vaaleisiin koristekiviin verrattuna. Kun asetelmaa katsoo, siinä on yhtä aikaa kovaa, terävää ja pehmeää muotoa. Kaikki istutuksen kasvit voit siirtää loppusyksyllä talvehtimaan aurinkoiselle paikalle vettä läpäisevään maahan. Monivuotisia kasveja hyödyntämällä saat paitsi sesonki-istutuksen, myös pysyviä uusia taimia puutarhaan.
Melko pieni hopeatopon taimi kasvaa maassa ajan myötä kauniin pyöreäksi mättääksi, joka tulee hyvin esille, kun sen alusta katetaan esimerkiksi koristekivillä. Vaaleat, löyhästi tähkämäiset kukinnot kohoavat noin 40 sentin korkeuteen. Hopeatopon kuihtuneet lehdet voi leikata pois keväällä. Myös pienikasvuisempi sininata (Festuca glauca) sopii ruukkuistutukseen.
Kuparisara on karulla tavalla kiinnostava ja sen väri sointuu hienosti punasaviruukkuun. Kuparisara on ainavihanta, joten sitä ei leikata. Ulos istutettaessa hyvä salaojitus on tärkeää, sillä tämä sara ei siedä märkyyttä. Istuta kuparisara esimerkiksi kohopenkkiin maksaruohojen, havujen tai yrttien kaveriksi.
Kivikkomehitähdet voit halutessasi ottaa sisälle talvehtimaan helpoiksi huonekasveiksi. Ulkona penkissä ne on hyvä suojata talveksi kuivilla lehdillä tai havuilla. Mehitähdet leviävät kasvattamalla ympärilleen pieniä ruusukkeita, joita voi irrottaa emokasvista. Kasvia voi lisätä myös asettamalla suuresta ruusukkeesta irrotetun alalehden lappeelleen perliitillä kevennettyyn multaan, jolloin lehden tyvi juurtuu ja alkaa kasvattaa uutta ruusuketta.
Luonto ja kasvit ovat olleet lähellä sydäntäni koko elämän ajan. 1920-luvulla rakennetun puutalovanhuksen mukana tuli lähes puolen hehtaarin villi metsäinen tontti (vyöhykkeellä III-IV), joka käynnisti puutarhainnostuksen vuonna 2002. Aistien tarhassa -kolumneissa saan ilokseni jakaa sanoin ja kuvin puutarhaelämän ihanimpia aistielämyksiä. Lisäksi kirjoitan etenkin hyötypuutarha-aiheisia artikkeleita. Alati laajenevan lavatarhan myötä perennapuutarha on saanut rinnalle omavaraisempaan elämään tähtäävän potagerin ja hedelmäpuita. Luontoyhteys rikastuttaa elämää, ja jokainen omalla pihalla vietetty hetki lataa ihmisen täyteen uutta energiaa!
Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.
Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.
Elokuu on jo lopuillaan. Selvästi on jo syksyinen tunnelma; tuulee, on pilvistä ja sataa usein. Onneksi puutarhasta löytyy vielä jotakin katsottavaa. Tämä kesä on ollut todellinen perhoskesä, ainakin viime kesään verrattuna. Varsinaisia perhosmagneetteja meidän puutarhassamme ovat olleet punahatut, nauhukset ja keltaiset daaliat.
Ruukkujen käyttö näyttää vakiintuneen ja ansainneen paikkansa puutarhoissamme. Ilahduttavan usein näkee värikkäitä ruukkuistutuksia, joissa on yhdistelty useita kasvilajeja. Ruukkuistutukset ovat mainio ratkaisu moneen tilaan, ja jo yksi kookas ruukku istutuksineen elävöittää ympäristöään.
Kasveissa on monia auringonpalvojia, joilla voi komistaa paahteisimmankin parvekkeen tai terassin. Myös ruukut ja mullat on hyvä valita paikan mukaan.
Hyönteishotellit tuntuvat olevan tämän hetken kuumin puutarhajuttu. Etenkin kaupunkipuutarhoissa ja -puistoissa kaivataan kipeästi pölyttäjiä ja muita hyödyllisiä hyönteisiä. Joten miksipä ei tarjota niille ensi alkuun asuinsija? Bongailtuani aikani erilaisia hyönteishotelleja kaupoissa, messuilla ja puistoissa innostuin lopulta rakentamaan omani. Ideani on simppeli: otetaan tyhjä teepurkki ja täytetään se erilaisilla kuivilla oksanpätkillä ja pihalta löytyneillä heinillä. Käpyjäkin
Polut ja kulkuväylät jäsentävät pihaa ja yhdistävät pihan osat toisiinsa. Suunnittelussa on hyvä ottaa huomioon polun käyttötarkoitus, maan muodot ja luonnolliset kulkureitit – esteettisiä arvoja unohtamatta.
Opastaessani ryhmiä Eija’s gardenissa olen pannut merkille kesän mittaan toistuvan kysymyksen. Vierailijoita askarruttaa, millainen on salainen puutarha ja miten se määritellään.
Hyvän mielen puutarhan tarkoitus on tuottaa myönteisiä aistikokemuksia, ja siinä kasvien rooli on oleellinen. Puutarhassa voi olla lintujen laulupuu, syysvärejä, havupuu jouluvaloja varten, loistava perennapenkki ja maukas hyötytarha sekä paljon muuta.
Talvi lähestyy loppuaan ja puutarhaihmiset ovat täynnä energiaa. Vihdoinkin päästään ulkotöihin! Omenapuiden leikkausaika on maalis–huhtikuussa paukkupakkasten jälkeen ja ennen kuin silmut alkavat turvota.
Suurten puiden suoma katve luo otolliset olot lehteville varjopaikan perennoille ja happaman maan alppiruusuille. Vaaleat kukat ja lehdet ovat varjopuutarhan valopilkkuja.
Meitä oli jo vuosien ajan vaivannut pihalla kiemurteleva ja epämääräinen, mutta omalla tavallaan hellyttävä kivimuodostelma. Se könötti tontin rajalla kylätien laidassa ja muistutti etäisesti aitaa olematta sellainen. Päätimme ryhdistää rykelmän katsetta kestäväksi kiviaidaksi.
