Piha paremmaksi

30.07.2026

Hyötyeläimet puutarhassa

Monet eläin- ja hyönteislajit toimivat puutarhan parhaaksi hiljaa, vaivihkaa tai yöaikaan. Niitä ei usein näe, mutta niiden vaikutukset ovat tuntuvia.

Jaa artikkeli

• Kopioi linkki
• Lähetä sähköposti
• Jaa Facebookissa
• Share on X

• Teksti ja kuvat Saila Routio

Kasvien mesi, siitepöly, lehdet ja varret sekä siemenet ja hedelmät tuottavat ravintoa eläimille ja hyönteisille. Sadon menetys harmittaa, mutta hyönteisistä on paljon hyötyäkin. Ne lisäävät puutarhan monimuotoisuutta merkittävästi. 

Torjunta-aineiden käyttö on pahinta, mitä voi tehdä hyönteisiä ravinnokseen tarvitseville linnuille, siileille ja muille eläimille. Elimistöön kertyvät hyönteismyrkyt aiheuttavat myrkytyksiä, etenkin talvihorroksessa rasvakerrosta sulattelevalle siilille. Myös sammakoiden väheneminen voi johtua ympäristömyrkyistä.

Kiinnostava piha hyönteissyöjille

Metsänreunapuutarha on paras monille kasveille, niin myös hyötyeläimille. Linnuille ja lepakoille metsänreuna tarjoaa suojaa saalistajilta ja avointa ruuankeruutilaa. Niittykasvustossa ovat puolestaan parhaat apajat perhosille ja pölyttäjille. Ötököiden perässä tulevat linnut, joiden liverrystä ja pesintää on mukava seurata pihapiirissä. Hyönteiset viihtyvät myös yrttien kukissa ja saavat niistä tärkeää mettä. Yrttitarha kasvimaan keskellä houkuttelee hyötyeläimet saalistamaan kasvimaan haittahyönteisiä.

Lahoava puuaines on mitä parhainta materiaalia lisäämään puutarhan monimuotoisuutta. Oksakasa, pino pöllejä tai paikalleen lahoamaan jätetty kanto tarjoaa suojaa, ravintoa ja pesäpaikkoja.

Lampi – pienikin, kunhan se ei kuivu – on hyvä sammakoille ja lepakoille. Se on myös tärkeä juomapaikka linnuille. Moni hyönteinen sikiää vedessä; valitettavasti myös hyttyset. Suuri määrä sääskiä tarjoaa toisaalta linnuille ruokaa tärkeänä pesimäaikana. Moni siemeniä ravinnokseen käyttävä lintu ruokkii poikaset proteiinipitoisella hyönteisravinnolla.

Lepakko saalistaa öisin

Lepakko metsästää jopa tuhansia hyttysiä ja viljelykasvien tuholaisia yhden yön aikana. Osa lepakoista saalistaa laajalla alueella, kunnes aamun koittaessa ne palaavat päiväunipaikalleen. Lepakot ovat aktiivisia huhtikuusta lokakuuhun.

Lepakot ovat hämmästyttäviä nisäkkäitä. Ne elävät yhdyskunnissa ja poikaset auttavat itse synnytyksessä. Pienin eurooppalainen lepakko voi painaa vain kolme grammaa. Moni lepakko on uhanalainen tai vaarantunut, niitäkin uhkaavat hyönteismyrkyt ja talvehtimispaikkojen puute.

Paras asuinseutu lepakoille on vesistön tai lammen läheisyydessä, missä on kookkaita puita, vaikkapa leppiä, joista käsin lepakot voivat lähteä metsästysretkille tai poiketa välipalalle. Yöllä tuoksuvat kasvit ovat erityisesti lepakoiden mieleen, sillä ne houkuttelevat yöperhosia ja muita yöaikaan lentäviä hyönteisiä.

Lepakoiden houkutteleminen puutarhaan tapahtuu tarjoamalla hyönteisille hyvät apajat, silloin lepakot saapuvat perässä. Puutarha voikin toimia tärkeänä tankkauspaikkana, vaikka se ei lepakoiden asuinpaikka olisikaan. 

Lepakoille tehdään pönttöjä samoin kuin linnuille. Lepakonpönttö ripustetaan kolmen metrin korkeudelle lämpimälle seinälle tai puuhun sellaiseen rungon kohtaan, jossa ei ole oksia heti pöntön ylä- tai alapuolella häiritsemässä lepakon navigointia.

Paras aika lepakoiden bongaamiseen on ilta, kun aurinko menee mailleen, tai aamun sarastaessa. Pitkäkorvainen korvayökkö alkaa saalistaa vasta yön laskeuduttua.

Siili viihtyy monimuotoisella pihalla

Siili on jännittävä pikku otus. Se on miljoonia vuosia vanha. Piikit ovat kehittyneet selän karvoista puolustusmekanismiksi: vaaran uhatessa siili käpertyy piikkipalloksi. Poikaset osaavat tämän taidon alle kaksiviikkoisina.

Siili on mieluisa vieras pihalla. Jos tarjotaan sopivat elinolosuhteet, voi siilin saada talvehtimaan ja pesimään puutarhassa. Siili kaipaa omakotialueita, se ei pärjää metsän uumenissa, ei toisaalta kaupunkien keskustoissakaan. Puutarhoissa siili huolehtii hyönteis-, etana- ja hiirikannan kurissa pitämisestä, mutta se syö myös linnunmunia ja -poikasia, kastematoja ja sammakoita. Hiljaisena kesäiltana voi hiljaa seurata siilin ruokailukierrosta ja kuunnella, kun se maiskuttelee syödessään tai rouskuttaa kovakuoriaista, tai mikä parasta, lehtokotiloa.

Siili viihtyy pihalla, jossa on pensaita ja tiheikköä sekä hieman nurmea. Hyönteisiä houkuttelevat kasvilajit houkuttavat myös siilin paikalle.

Siilikanta on pienentynyt talvehtimispaikkojen puutteessa. Kova talvi voi hävittää kokonaisen pienen alueellisen siilipopulaation.

Sympaattiset sammakot ja sisiliskot

Sammakko ja rupikonna syövät haittahyönteisiä: kärpäsiä, toukkia ja etanoita. Pienen lammen laittaminen puutarhaan tuo pian pihaan sammakoitakin. Lammen reunan tulee viettää loivasti, jotta sammakko pääsee liikkumaan vedestä rannalle. Reunoja ympäröivä kasvillisuus helpottaa sammakon elämää ja varjostaa kutua paahteelta. 

Sammakoiden määrä on vähentynyt koko maailmassa viime vuosina. Kosteikoita kuivatetaan ja rakennetaan, lämpö ja uv-säteily ovat lisääntyneet ja sammakoihin, kuten muihinkin hyönteissyöjiin, kertyvät torjunta-aineet. 

Kosteissa, lehtomaisissa paikoissa viihtyvät myös vaskitsat, sisiliskon jalattomat sukulaiset. Vaskikäärmeen pääasiallista ruokaa ovat etanat ja kastemadot. Sisiliskot syövät puolestaan hyönteisiä.

Sisiliskon pienten poikasten täytyy oppia metsästämään jo tulitikun kokoisina – heti, kun ne ovat sätkineet munan kalvomaisen kuoren rikki. Pikkuruiset sisiliskot syövät pieniä hyönteisiä ja toukkia.

Maata möyhivät madot

Madot eli lierot parantavat maan rakennetta pilkkoessaan suuria maakokkareita pienemmiksi ja ilmastaessaan maata. Etenkin raskailla savimailla on madoista suurta hyötyä. Tiukkaan ja kuivaan savimaahan on lierollakin vaikeuksia puhkaista koloa, mutta vuotuinen kompostimullan tai katteen levittäminen maan pinnalle auttaa maanparannuksessa vähitellen. Madot kuljettavat kompostimultaa pinnasta syvemmälle ja parantavat maata hitaasti mutta varmasti.  

Kompostissa tunkiolierot hajottavat kasvijätettä ja jopa paperia. Möyhinnällään ne pitävät kompostin jatkuvassa toiminnassa.

Ahkerat siipiveikot

Monet pikkulinnut napsivat valtavat määrät kirvoja, hyttysiä ja perhosentoukkia kesän aikana. Siepot hävittävät puutarhasta noin tuhat hyttystä vuorokaudessa pesimäaikana. Matalapaineen lähestyessä, kun hyönteiset siirtyvät lentämään alempana, voi pääskysten taidokkaita syöksylentoja ihailla läheltä. Ne pyydystävät hyttysiä nokka auki. Muita hyviä hyönteispyydystäjiä ovat punarinnat, västäräkit ja kertut. Monipuolisen lintukannan varmistamiseksi on hyvä tarjota linnuille monenlaisia pönttöjä pihapiirissä.

Etanoita ja kotiloita päätyy isompien lintujen, kuten rastaiden, naakkojen ja varisten saaliiksi. Pöllöt pitävät hiiri- ja myyräkantaa kurissa. 

Hyötyhyönteiset

Kukkakärpäset hoitavat suuren osan puutarhan hedelmäkasvien pölytyksestä. Jotkin kukkakärpäslajit syöttävät kirvoja toukilleen, ja niitä kuluukin paljon uuden sukupolven ruokkimiseen. Kukkakärpäset on syytä ottaa vakavasti ystävinä eikä huitoa niitä pois ampiaisina.

Myös kimalaiset ovat puutarhurin ystäviä. Talvehtineet kimalaiskuningattaret heräävät aikaisin keväällä ja alkavat kerätä mettä kukista hoitaen samalla pölytyksen. Metsissä ei olisi montaa marjaa ilman kimalaisia.

Kirvataistossa on leppäkertuista suuri apu. Ne löytävät itse tiensä kirvojen vaivaamiin kasveihin, mutta niitä voi myös auttaa kuljettamalla leppäpirkon esimerkiksi härkäpapukasvustoon.

Harsokorento on toinen ahkera kirvasyöppö. Nämä tutut ikkunanpuitteiden välissä talvehtijat käyttävät kirvoja ravinnokseen niin toukkana kuin aikuisenakin. Kasvihuoneissa harsokorentoja käytetään lähes kaikkien kirvalajien biologiseen torjuntaan.

Luteet ovat komeita ja eräät niistä hyödyllisiäkin, tosin osa ludelajeista aiheuttaa vahinkoja imemällä versonpäitä, marjoja ja hedelmiä. Hyönteisiä ravinnokseen pyydystäviä petoluteita käytetään biologisessa torjunnassa. 

Piha paremmaksi, Pihan hoito, Pihasuunnittelu

Saila Routio

Opiskelin puutarhasuunnittelijaksi ja maisema-arkkitehdiksi, mutta veri veti kirjoittamisen pariin. Asun enimmäkseen Korppoossa, jossa kunnostan vanhaa talonrötisköä ja sen lähes umpeenkasvanutta pihaa hitaasti, rauhassa, kiinnostuksella paikan menneisyyttä kohtaan. Harrastan verkkaista löytöretkeilyä ja kasvien keräilyä; hurahduksen kohteina ovat ainakin varjohiipat, narsissit, vuokot ja koiranhampaat. Vastapainoksi kaupungissa käydessäni olen parvekepuutarhuri. Lue Sailan juttuja

Mainos – sisältö jatkuu alla

Tilaa lehtemme!

Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.

Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.

Tilaa Oma PIHA

Mainos päättyy