Piha paremmaksi

01.08.2026

Etana vai kotilo, ystävä vai vihollinen?

Puutarhaharrastajan tie ei ole aina iloinen ja ruusuinen, vaan joskus puutarhassa kohdataan ikäviä vieraita. Kutsumattomat vieraat voivat olla nelijalkaisia tai siivekkäitä, kun taas jotkut tulevat vaivihkaa ryömien tai piilossa uusien taimien multapaakuissa, säkin, kassin tai kuormalavan kyljessä. Varsinaisia Troijan hevosia.

Jaa artikkeli

• Kopioi linkki
• Lähetä sähköposti
• Jaa Facebookissa
• Share on X

• Teksti ja kuvat Monica Äijälä

Suomen luonnossa elää yli 90 kotilo- ja etanalajia. Kotilot eroavat etanoista siinä, että kotiloilla on mukanaan "koti" eli suojakuori, kun etanoilla ei sellaista ole. Suurin osa kotiloista ja etanoista viettää rauhallista elämää metsässä ja muualla kosteilla paikoilla. Ne ovat osa luonnon ekosysteemiä eivätkä häiritse ketään. Niiden bongaaminen on mukava luontoharrastus siinä kuin lintujen bongauskin.

Metsän asukkaat voivat joskus eksyä puutarhaan, mutta eivät tee vahinkoa. On siis tärkeää ja jopa mielenkiintoista tutustua Suomen yleisimpiin kotilo- ja etanalajeihin. Tarkista, onko vieras vihollinen vai harmiton ystävä ennen kuin ryhdyt hävitystoimeen. Tietoa lajinmääritykseen löytyy kirjallisuudesta ja netistä. Värin ja koon lisäksi voidaan määrittää etanalaji esimerkiksi hengitysaukon sijainnin ja kotilolaji kuoren rakenteen perusteella.

Suojaudu etukäteen

Paras keino ratkaista etana- tai kotilo-ongelma on suojautua siltä etukäteen toimimalla harkiten. Kutsumattomat vieraat tulevat helposti puutarhaan uusien kasvien mukana. Tarkista siis aina uudet taimet ja niiden juuristo. Jos käyt paikassa, jossa on paljon lehtokotiloita, tarkista ettei niitä ole kiivennyt esimerkiksi reppuun, joka on ollut maassa.

Jos puutarhasta tai sen läheltä löytyy haitallisia etanoita tai kotiloita, kannattaa olla tarkkana ja hävittää tunkeilijat yhdessä naapurien ja koko kylän asukkaiden kanssa. Jos viholliset saavat lisääntyä vapaasti yhdessä kohdassa, on hyvin vaikea saada niitä myöhemmin kuriin.

Kotilot ja etanat ovat kaksineuvoisia eli kaikki etanat ja kotilot ovat koiraita ja naaraita ja kaikki yksilöt tuottavat munia.

Haitallinen lehtokotilo

Lehtokotilo on yleisin haitallinen nilviäinen Suomessa. Sillä on tumman ruskeankirjava kuori ja harmaanruskea tai musta ruumis. Kun se on valloittamassa puutarhaa ja muuta ympäristöä, on paras ryhtyä heti toimeen. Hätääntynyt kotipuutarhuri ottaa kaikki keinot käyttöön. Paras keino on aloittaa jokainen päivä kotilojahdilla. Kerätty saalis upotetaan kiehuvaan veteen, joka on nopein ja kivuttomin tapa päästä kotiloista eroon. Murskaaminen on toinen nopea tapa saada kotilot hengiltä.

Populaatio saadaan ainakin pienemmäksi, jos suurin osa kotiloista saadaan poimituksi alkukesällä, ennen kuin ne munivat seuraavan sukupolven keski- ja loppukesällä.

Lehtokotilo on alun perin luonnonvarainen asukas Suomen lehtomaisissa metsissä etelän rannikkoseudulla. Kotilot ovat sittemmin muuttaneet puutarhoihin, joissa vallitsee niille suotuisat oltavat – ikävin seurauksin puutarhurin kannalta. Lehtokotilo viihtyy parhaiten tiheässä ja mehevässä kasvillisuudessa.

Lehtokotilo on pitkäikäinen vihollinen, sillä yksilö voi elää jopa 14 vuotta.

Puutarhassa voi kohdata myös muita kotiloita, kuten pensaskotilon ja raidallisella kuorella varustetun valkohuulitarhakotilon, mutta ne eivät ole ongelmallisia. Valkohuulitarhakotilo saattaa tehdä reikiä johonkin kasviin, mutta on itsessään kaunis ja hiljainen osa puutarhan elämää.

Pensaskotilo on harmiton, mutta pelästyttää puutarhurin ensi näkemällä, koska se on samannäköinen kuin lehtokotilo. Käännä kotilo ”selälleen” ja tarkista, onko alapuolella kuoren keskellä reikä eli napa. Jos on, kyseessä on pensaskotilo. Anna sen jatkaa matkaansa. 

Ikävät etanat

Peltoetana on vaaleanruskea, vaaleanharmaa tai kellanvalkea ja korkeintaan 5 cm pitkä ja siis ilman kuorta. Nuorena ja käpertyneenä puolustusasentoon etana on huomattavasti lyhyempi. Peltoetana talvehtii vain muna-asteella, munat kuoriutuvat keskikesällä. Läpikuultavia, pallonmuotoisia munia voi löytää keväällä ja alkukesällä kosteista piilopaikoista. Kaiva munat esille ja anna kuivua auringossa. Munat kelpaavat myös linnuille.

Keskikesän jälkeen voi löytää peltoetanoita piilosta salaatinlehtien ja muiden herkullisten kasvien alta. Peltoetana aiheuttaa tuhoja kosteana kesänä ja syksynä. Paras torjuntakeino on halkaista etana kahtia, raato kuivuu nopeasti. 

Valepeltoetana sen sijaan talvehtii niin aikuisena, nuorena kuin munanakin, joten sen tuhotyöt alkavat heti keväällä, kun on sopivan lämpöistä ja kosteaa. Valepeltoetana on muuten samannäköinen ja -kokoinen kuin peltoetana, mutta sillä on ruskean, harmaan tai kellanvalkean pohjavärin lisäksi tummia laikkuja tasaisesti koko yläpinnalla.

Myös isokokoinen mustasiruetana kuuluu luontoomme ja on haitallinen vain, jos esiintyy runsain määrin. Yleensä niitä ei ole kovin monta. Aikuinen mustasiruetana voi olla jopa 15 cm pitkä venyneenä, kun on matkalla jonnekin. Se on yleensä hiilenmusta, mutta voi olla myös punertava, jolloin se muistuttaa espanjansiruetanaa, jonka kanssa se voi mahdollisesti risteytyä. Tämä olisi kohtalokasta mustasiruetanalle, joka silloin häviäisi lajina sellaisenaan.

Pahin kaikista

Erittäin haitallista vieraslajia espanjansiruetanaa on tavattu Manner-Suomesta 1994 lähtien. Vieraslaji.fi -sivuston mukaan sitä on nykyisin tavattu 300 paikkakunnalta. Levinneisyys on etelästä Ouluun asti ja havaintoja on tehty jopa Rovaniemellä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että espanjansiruetanoita luikertelisi joka paikassa Hangosta Ouluun, vaan esiintymät ovat hyvin paikallisia.

Espanjansiruetana on aikuisena jopa 14 cm pitkä, vastakuoriutuneena noin 1 cm. Olemus muistuttaa koiran jätöstä. Väri voi olla ruskeasävyinen, likaisen oranssinpunaruskea, harmaanvihertävä tai lähes musta. Alapuoli on yleensä vaalea. Aikuiset espanjansiruetanat menehtyvät loppusyksyllä, nuoret yksilöt voivat talvehtia meillä ja munat talvehtivat hyvin.

Espanjansiruetana on todella paha vieras, koska sille maistuvat lähes kaikki ruohovartiset kasvit ja se voi syödä kasvit kokonaan. Yksi etana voi munia jopa 300 munaa kesän aikana, joten lisääntymisvauhti on valtava.

Mustasiruetanaa ja espanjansiruetanaa ei pidä sekoittaa raidallisiin ja pilkullisiin ukkoetanoihin ja pantterietanoihin, jotka eivät tee tuhoja puutarhassa vaan kuuluvat metsäluontoon.  

Piha paremmaksi, Pihan hoito

Monica Äijälä

Intresset för trädgård och växter har följt mig genom livet. Jag kan fortfarande på samma sätt som ett barn fascineras av de små detaljerna i en blomma. I mitt jobb som landskapsplanerare är helheten och de små detaljerna lika viktiga. I min trädgård har jag både prydnads- och nyttoväxter. Många är gamla traditionella växter som har en historia att berätta. Andra är nyheter som jag testar för att se om de är användbara i mina planer och texter. Förutom trädgård som både är mitt yrke och min hobby seglar jag med familjen och tränar agility och rallylydnad med mina hundar.

Mainos – sisältö jatkuu alla

Tilaa lehtemme!

Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.

Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.

Tilaa Oma PIHA

Mainos päättyy