Yksi Ranskan puolituntemattomista helmistä on Ploermelin pikkukaupungissa Bretagnessa sijaitseva hortensiapolku, Le Circuit des Hortensias. Kyseessä on ranskalaisittainkin ainutlaatuinen puutarhapolku, jonka varrelta löytyy puolisensataa hortensialajiketta ja viitisentuhatta pensasta. Kirjoitin polusta jutunkin Oma Pihaan (5/2016), ja tänä vuonna, heinäkuun alussa, lähdin katsomaan miltä siellä nyt näyttää. Ihmisiä oli vähän, koko paikka oli lähes yksin meidän.
Edellisestä vierailusta oli kulunut pari vuotta. Osa pensaista oli kasvanut valtaviksi pöheiköiksi, osa taas oli leikattu kertaalleen maan tasalle. Ja vaikka ne nyt olivatkin tämän nuoruusleikkauksen jälkeen terhakoita ja vihreitä, kukintaa jouduttaisiin odotettelemaan vielä hetki. Eivätkä vuodetkaan ole veljeksiä: ensimmäisellä vierailullani hortensiapolku säteili hyvinvoivia hortensioitaan, olihan ollut sateista. Tänä vuonna Bretagnessa on kärsitty kuivuudesta, mikä näkyi siellä täällä hiukan nuutuneina hortensioina. Värisävyissäkin oli eroa: edelliskerralla olin ihastunut voimakkaan punaiseen ja pienikukkaiseen pallohortensiaan, ja nimen perusteella löysinkin sen – mutta tänä vuonna väri oli haaleampi.
Mutta riitti polulla toki nytkin nähtävää. Minua viehättävät erityisesti siniset jalohortensiat ja erilaiset kukkanuput, jotka pidättelevät vielä salaisuuksiaan, avautuakseen sitten täyteen loistoonsa. Otin muutamia kuvia, kas tässä:
Ylläoleva sininen jalohortensia nuppuvaiheessa.Parhaimmin voivat puolivarjossa olevat pensaat.Pallohortensia ’Invincibellen’ väri oli tänä vuonna haaleampi, vaan nätti se on näinkin!Jalohortensioiden sini näyttää upealta vihreitä lehtiä vasten.
Mainos – sisältö jatkuu alla
Tilaa lehtemme!
Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.
Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.
Vanhojen pihapiirien yksi ikisuosikeista on syysleimu, joka aloittelee kukintaansa näin heinä-elokuun vaihteessa. Aniliininpunaiset, violetit, valkoiset ja kaksiväriset kukinnot ovat näyttäviä tiiviiksi ryhmiksi istutettuina, mutta yhtä hyvin niitä voisi sijoitella sinne tänne muiden kukkien joukkoon. Syysleimun kukissa on voimakas tuoksu, joka houkuttelee luokseen myös erilaisia pörriäisiä ja pölyttäjiä. Jotakin aika hurmaavaa näissä mummolan pihalta tutuissa kukissa
Viimeksi postailin kuinka pihani oli valkeana lumesta, mutta nopeasti tilanne muuttui. Lumesta ei ole enää jälkeäkään. Kylmässä viimassa ja tihkusateessa ajastin jouluvalojani syttymään tuntia aikaisemmin ja tein iltapäivän hämärässä samalla nopean pihakierroksen. Koko syksyn odottelin josko kaipailemani syysmyrkkylilja ’Waterlily’ olisi noussut pintaan. Siitä ei ollut jälkeäkään – mutta tänään oli! Kaksi ihanaa nuppua hohti pimeydessä.
Kukkien kasvattamiseen liittyy aina tietynlainen odotus ja jännitys. Ehkä se on puolet kasvattamisen viehätystä ja kun odotus vihdoin palkitaan ihanalla kukinnalla, saa se kenet tahansa kotipuutarhurin vallan villiintymään. Itse olen huhtikuusta asti (jolloin pistokkaaat sain) odottanut ruusunnuppupelargoni Prince Gustavin kukintaa ja nyt suloiset täyteen ahdetut lähes vaahtokarkkimaiset hempeät pallerot ovat avautumassa. Kasvihuoneessa ovat ruukussa kukkineet
Kävimme hetki sitten koiran kanssa iltalenkillä. Otin pitkällä putkella varustetun kameran matkaan tarkoituksenani kuvata maisemia matalalta paistavassa ilta-auringossa. Paluumatkalla peltotien varren limenvihreä kasvusto kiinnitti huomioni ja lähempi tarkastelu osoitti lehtien kuuluvan nokkoselle (isonokkonen, Urtica dioica). Keltalehtiset yksilöt kasvavat tavallisten vihreiden limassa. Oletteko joskus nähneet tällaisia jossain? Minä en.
Karjalanruusu aloittaa ruusupuiston kukintanäytöksen, jota jatkuu talven kynnykselle saakka. Kai Ahmio seuraa näytöstä päivittäin. Välillä hän piipahtaa puistossa parikin kertaa päivässä.
Oma PIHA -lehden järjestämässä Suomen Paras Piha -kilpailun finaalissa oli mukana Mensosten piha Lemiltä. Piha on vasta muutaman vuoden ikäinen, mutta se tarjoaa lapsille mielenkiintoisen seikkailuympäristön.
Kukoistavalla porvoolaispihalla kasvillisuus, kivet ja polut ovat asettuneet paikoilleen kuin luonnostaan. Monilajinen ja monipuolinen piha antaa hoitajilleen voimaa, ja siellä viihtyvät myös luonnon eläimet.
Henkeäsalpaava The Lost Gardens of Heligan on ehdottomasti vierailun arvoinen paikka. Puutarha on Eden Projectin luojan Tim Smitin ensimmäinen taidonnäyte. Se on valtavalla työmäärällä upeasti entisöity, lähes sadan hehtaarin laajuinen puutarhakokonaisuus.
Käytämme evästeitä ja vastaavia tekniikoita sivuston toiminnan varmistamiseen, kävijämäärien analysointiin sekä mainonnan kohdentamiseen ja mittaamiseen. Näiden tietojen avulla voimme kehittää sivustojamme ja tarjota lukijoille paremmin kiinnostavaa sisältöä ja markkinointia.
Välttämättömät evästeet ovat aina käytössä. Muita evästeitä käytämme vain suostumuksellasi. Voit muuttaa valintojasi myöhemmin evästeasetuksista.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen sellaisten asetusten tallentamiseksi, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole erikseen pyytänyt.
Tilastot
The technical storage or access that is used exclusively for statistical purposes.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, internet-palveluntarjoajan vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietoja tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää käyttäjän tunnistamiseen.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
