Siirry sisältöön

Kasvuvyöhyke II

Järvien ja peltojen vyöhyke, Porista Savonlinnaan

  • Kirsikkaluumu kauneimmillaan

    Kirsikaluumu (Prunus cerasifera) hurmaa runsalla kukinnallaan toukokuussa. Loppukesällä kypsyvät makeat pienet luumarjat, eli luumut, ovat kuin mehevää, makeaa karkkia.

  • Kasvata tuuheat yrtit

    Yrttien taimia voi ostaa torilta tai kaupan vihannestiskiltä, mutta miksi jättää käyttämättä tämäkin tilaisuus puuhailla siementen ja mullan kanssa. Itsekasvattaminen on lisäksi ainoa konsti saada harvinaisempia yrttejä tuoreina keittiöön.

  • Tunnista nousevat versonpäät

    On keinoja tunnistaa kasveja jo siinä vaiheessa, kun niiden nenänpäät vasta pilkistävät mullan pinnalle. Versonpäässä voi olla väriä, ja sen koosta ja lehtien asennosta voi jo päätellä paljon.

  • Kasvata omat leikkokukat

    Kesä on täynnä kukkivia unelmia! Nyt on hyvä aika suunnitella alkavan kevään kukkakylvöt ja esikasvatukset, sekä tehdä ensimmäiset daaliahankinnat.

  • Körsbärs- och äppelblom - och tankar om beskärning

    Blommande fruktträd är kanske det vackraste som finns och de blommar den allra härligaste tiden på året. Allt är nytt och hela sommaren ligger framför med möjlighet att förverkliga trädgårdsdrömmar. Man kan nästan höra bina surra och känna vårvinden när man tänker på körsbärs- och äppelblom. Men innan trädgården vaknar från vinterdvalan är det dags…

  • Jouluruusu kevätkukkana

    Jouluruusu on herkkä puhtauden symboli ja rakastettu joulukukka. Puutarhurille merkitsee kevään alkua, kun sinnikkäät, usein jo syksyllä muodostuneet, nöyränä nuokkuvat nuput puskevat tietään lumen alta.

  • Monimuotoiset kuuset

    Korkealle kurkottavat kuuset ovat metsien ja pihapiirien peruspuustoa. Kotoisesta metsäkuusestamme on saatavilla useita erikoismuotoja, ja myös monet ulkomaiset kuuset viihtyvät ilmastossamme.

  • Lisää lumikelloja

    Tauti iskee vaivihkaa. Ensin yksi laatu, sitten toisenlainen, jossain vaiheessa täytyy jo tilata ulkomailta. Vähitellen tajuaa olevansa lumikellokuumeen vallassa.

Tunnetko kasvuvyöhykkeet?

Suomi jaetaan kahdeksaan kasvuvyöhykkeeseen, joiden pohjana ovat puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeet. Vyöhykejako perustuu kasvukauden pituuteen, tehoisan lämpötilan summaan sekä talven pituuteen ja kylmyyteen.

Kasvuvyöhyke kertoo, millaiset ovat kasvuolot keskimäärin ja mitä vyöhykkeellä voi viljellä.

Lisätietoa kasvuvyöhykkeistä