Siirry sisältöön

Valoina pimeässä

Syksyn koittaessa kukat ja puut alkavat kotipuutarhurin tavoin vaipua talvilevolle. Viimeisetkin tulppaaninsipulit on turvallisesti peitelty hiekansekaisen mullan alle kevättä odottamaan.

Jaa artikkeli

Kun seuraavan kevään kukkaloisto on jo sipuli-istutusten kautta suunniteltu mielikuvituksen voimalla, voi hyvillä mielin virittäytyä talven tulon tunnelmiin. Talven aikana nuo kaikki istutukset unohtuvat helposti mielestä, jollei niitä merkitse jonkinlaiseen kaavioon. Toisaalta, unohdus voi olla mahtavaa! Kevät tulee olemaan taas värikkäitä yllätyksiä täynnä.

Mielessäni haaveilen paksusta, valkeasta lumipeitteestä, joka pakkaspeitteen tavoin suojaa kasvit. Marraskuun puolivälin koittaessa, malttamattomana kuin pieni joulua odottava pentu, leikin kahmivani tähdet taivaalta ja ripottelevani ne etupihan metsäkuusten oksille kimmeltämään. Rajatonta riemua!

Pieniä itsestään kylväytyneitä kuusentaimia en raaski leikata pois. Ajattelen aina jouluvalojen kannalta, kuinka otollisella paikalla mikäkin kuusi mahdollisesti kasvaa ja miltä se näyttäisi täysin valaistuna vaikkapa kymmenen vuoden päästä. Kun tuhannet säihkyvät valot on viritelty, huokaan helpotuksesta – vihdoinkin valoa pimeään! Kun papat kaupan kassajonossa muikeasti hymyillen kyselevät ”Meinaatkos vielä parit jouluvalot laittaa?” ja ohi ajavat autoilijat iskevät pihani kohdalla jarrut pohjaan, tiedän että valoja on juuri sopivasti. Kun valaistu satumetsä on rakennettu ja pistoke on seinässä, tunnelma alkaa virittyä joulun odotukseen. 

Sisällä amaryllikset kukkivat olohuoneessa koko loppuvuoden ajan, jokainen omana aikanaan. Jälleen hätäisenä istutan ensimmäiset heti kun vain sipuleita on saatavilla. Mieluummin nautin niin sanotuista ”joulukukista” hyvissä ajoin ennen joulua kuin vuodenvaihteen jälkeen – sillä silloin menee jo kevätvaihde päälle.

Amarylliksistä vihertäväkukkainen ’Lemon Lime’ tuo raikkaan tuulahduksen perinteisten punaisten ritarinkukkien rinnalle. Elegantti, pienikukkaisempi perhosamaryllis ”Papilion” puolestaan varastaa huomion siroudellaan ja siitä onkin tullut ehdoton suosikkini. Joskus on mukavaa poiketa perinteistä ja kokeilla jotakin uutta. Monenkirjavasta amaryllisten lajikevalikoimasta jokainen varmasti löytää mieluisan kaunottaren.

,

Luonto ja kasvit ovat olleet lähellä sydäntäni koko elämän ajan. 1920-luvulla rakennetun puutalovanhuksen mukana tuli lähes puolen hehtaarin villi metsäinen tontti (vyöhykkeellä III-IV), joka käynnisti puutarhainnostuksen vuonna 2002. Aistien tarhassa -kolumneissa saan ilokseni jakaa sanoin ja kuvin puutarhaelämän ihanimpia aistielämyksiä. Lisäksi kirjoitan etenkin hyötypuutarha-aiheisia artikkeleita. Alati laajenevan lavatarhan myötä perennapuutarha on saanut rinnalle omavaraisempaan elämään tähtäävän potagerin ja hedelmäpuita. Luontoyhteys rikastuttaa elämää, ja jokainen omalla pihalla vietetty hetki lataa ihmisen täyteen uutta energiaa!

Mainos – sisältö jatkuu alla

Pihakalenteri 2027

Pihakalenteri on täällä taas!

Koko puutarhavuosi samoissa kansissa – ajankohtaiset vinkit, tärkeät puutarhatyöt ja omat suunnitelmat kuukaudesta toiseen.

Pihakalenteri on 224-sivuinen, A5-kokoinen pihatarhurin apu, jossa on kierreselkä ja paljon tilaa muistiinpanoille ja piirroksille.

Pihakalenterin ennakkohinta 15.11. asti on 21 €.

Tilaa Pihakalenteri 2027
Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Saako olla lisää

  • Herätys, pelargonit

    Talvihorros loppuu, kun kevätaurinko paistaa. Nyt otetaan pelargonit, verenpisarat ja sisällä talvehtineet mukulat esiin. Lisäksi tarvitaan multaa ja ruukkuja.

  • Hyötytarhan rehevä alkukesä

    Tuoretta syötävää tuottava lavatarha on helppohoitoinen ja kaunis. Kasvukauden alkupuoli sujuu rennosti omavaraisena ainakin perunoiden, sipulien, yrttien ja salaattien osalta. Tomaatit ja kurkut vahvistuvat kasvihuoneessa ja alkavat kukkia. Kevät on kiireistä aikaa puutarhurille etenkin hyötytarhassa, mutta samalla niin nautinnollista. Katetuista lavoista saa jo toukokuussa poimia tuoreita salaattitarpeita ja rapeita retiisejä. Samaan aikaan voi vielä kylvää…

  • Lumikellokoe

      Tilasimme ystävän kanssa kukkasipuleita sen verran myöhään syksyllä, että mietin, tuleekohan lumikelloista mitään – niiden sipulit eivät kestä kuivumista eli pitkää säilytystä. Ne haluaisivat kasvattaa juuria kosteaan multaan jo alkusyksyllä. Koska en päässyt heti istuttamaan avomaalle, laitoin osan sipuleista ruukkuun. Ne lähtivät versomaan jo tammikuussa, jolloin lumikelloruukkua oli pakko pitää jääkaapissa. Pakkaset olivat sen…

Uusimmat jutut

  • Salainen puutarha

    Useimmat puutarhat ovat nykyään salaisia. Ne ovat tavallisia kotipuutarhoja, joissa vietetään aikaa perheen ja ystävien kesken ulkopuolisten katseilta suojassa. Suurilla tonteilla salainen puutarha voi olla pihan osa, kun taas pienillä tonteilla koko alue rakentuu ikään kuin salaiseksi.

  • 20 ideaa puutarhaan Japanista

    Vuodenaikojen merkitys, kivien ja kasvien liitto sekä kauneuden näkeminen pienissä asioissa ovat japanilaisen puutarhataiteen kulmakiviä. Tämä näkyy tavallisessa arjessakin. Portinpieli tai sisäänkäynti on oiva paikka pikkupuutarhalle, ja sievä asetelma syntyy jo yhdestä tai kahdesta kasvista. Luonnosta ammentava japanilainen estetiikka inspiroi myös suomalaisen puutarhaihmisen mieltä.

  • Etana vai kotilo, ystävä vai vihollinen?

    Puutarhaharrastajan tie ei ole aina iloinen ja ruusuinen, vaan joskus puutarhassa kohdataan ikäviä vieraita. Kutsumattomat vieraat voivat olla nelijalkaisia tai siivekkäitä, kun taas jotkut tulevat vaivihkaa ryömien tai piilossa uusien taimien multapaakuissa, säkin, kassin tai kuormalavan kyljessä. Varsinaisia Troijan hevosia.

  • Metsäluonto osana puutarhaa

    Luonto ja rakennettu puutarha täydentävät upeasti toisiaan. Mikäli mahdollista, osa tontin luonnonalueesta kannattaa ottaa osaksi puutarhaa. Pienikin pälvi luontoa tekee puutarhasta entistä mielenkiintoisemman.

Kaikki jutut