-19,5 oli lukema mittarissa, kun lähdin töihin aamulla puoli kahdeksalta. Lunta on satanut viikonlopun aikana ohut kerros, sitä on maassa ehkä pari kolme senttiä. Säätiedot lupaavat samanlaista keliä koko loppuviikoksi. Torstain ja perjantain välinen yö näyttäisi olevan täälläpäin kaikkein kylmin tähän mennessä, -21 astetta.
Oma mielialani koheni heti, kun maahan satoi valkea lumipeite. Nyt on paljon valoisampaa. Ja mistä se sitten johtuu? Lumipeite heijastaa 90-95 prosenttia valosta, joka sen pinnalle osuu. Lumeton maisema heijastaa valoa vain 5-10 prosenttia. Pilvilläkin on oma vaikutuksensa valoisuuteen. Lainaan tähän katkelman Aleksi Jokelan blogikirjoituksesta Sään takaa -blogista: ”Pilvettömällä säällä lumipeitteen tuplaama valomäärä karkaa kaikki lähes esteettä avaruuteen. Jos taivaalla sen sijaan onkin täysi pilvikatto, (jonka albedo on n. 60-70%), heijastaa se takaisin 2/3 maan pinnalta saapuneesta valosta takaisin. Ja niin edelleen lumipinta jälleen heijastaa takaisin lähes kaiken pilvistä alas saapuneen valon ja pilvipeite jälleen suuren osan siitä takaisin maan pinnalle. Kun valo jää näin vangiksi poukkoilemaan lumi- ja pilvipeitteen välille, mahdollistaa se valoisuuden moninkertaistumisen verrattuna pilvettömään sekä lumettomaan tilanteeseen.”
Pidätkö enemmän kipakasta pakkassäästä ja lumesta vai katselisitko mieluummin lumetonta maisemaa lauhassa säässä?
Uusi piha- ja puutarhavuosi kutsuu odotuksineen ja suunnitelmineen!
Pihakalenterin seurassa kunkin viikon, kuukauden ja vuodenajan asiantuntevat vinkit, olennaiset ohjeet ja ihanat kasvi-ideat kulkevat mukana.
224-sivuisessakalenterissa on runsaasti tilaa omille muistiinpanoille.
Tänään on ollut kaunis talvinen päivä. Otinkin kameran mukaan, kun lähdin nauttimaan Pielisjoen maisemista. Lunta on jo paljon ja maisema on kaunis. Veikko Huovinen toteaa osuvasti kirjassaan Rasvamaksa (WSOY, 1973): “Vain kesällä täällä ihminen elää, mutta siunattu on myös talvi, valkoinen, hiljainen, puhdas…”- Nautitaan talvesta! – Kuvat ovat Joensuusta Pielisjoen varrelta. Tallenna
Ranskalaiselle hautausmaalle vievä tie kulki vihannespeltojen läpi. Suorissa riveissä kasvoi erilaisia kaalinpäitä, mangoldia, ruusukaalia, parsakaalia ja purjoa. Toisaalla olin jo nähnyt valtavia peruna- ja porkkanakasoja odottamassa kuljetusta. On talvivihannesten aika: lämmittävien ja ravitsevien pataruokien, keittojen, gratiinien aika.
Puksipuu on edellisessä blogipostauksessani mainitun ruokobambun lisäksi yksi hieman poikkeuksellisempi talvipuutarhan vihreyttäjä. Puksista leikataan usein matalia aitoja tai pallon kaltaisia geometrisia muotoja. Nämä ovat tuttuja keskieurooppalaisista puutarhoista, varsinkin hovien muotoistutuksista, mutta myös cottage garden -pihoista, joilla ne rajaavat esimerkiksi kukkamaita tai kohoavat muotoiltuna kukkakasvien keskeltä. Luonnollisessa muodossaan kasvavana puksipuu on terhakka, puolikorkea pensas, joka viihtyy
Kun pakkasten vuoksi ei parvekkeella ole kasveja (paitsi yksi maksaruoho isossa, vanhaan villatakkiin käärityssä ruukussa), saa sinne laitettua kaikkea muuta silmäniloksi. Somaksi sisustettua parveketta on kiva katsella sisältä ikkunan läpi. Jouluksi parvekkeen pöytä sai ylleen punaisen metsän ja muutaman joulukoristeen. Ne saavat olla paikoillaan loppiaiseen. Sitten pitenevä päivä alkaa jo tuoda kevättä puutarhaihmisen mieleen. Kaunis
