Asuinalueellamme Lappohjassa on siistitty viikon verran piha-alueita kaatamalla lahoja, katkenneita tai muuten huonokuntoisia puita. Lisäksi on kaadettu isoja, hyväkuntoisiakin puita, jos ne ovat olleet jotenkin haitaksi normaaleille toiminnoille piha-alueilla. Pitkästä aikaa tehty puusavotta on muuttanut monet varjoon jääneet pihakohdat taas valoisemmiksi. Maisema on avarampi ja tuntuu kuin olisi helpompi hengittääkin.
Hangossa, johon Lappohjakin kuuluu, on annettu tarkat ohjeet puiden kaatamisesta. Ensinnäkin, puita ei suositella kaadettavaksi ilman aitoa tarvetta. Hangossa erityisen tärkeitä puita ovat jalopuut, iäkkäät männyt, puistokujanteet sekä puut ja puuryhmät, joilla on suojeluvaikutus tuulilta ja melulta.
Puiden kaatamiseen tonteilta asemakaava-alueella on yleensä haettava maisematyölupa. Lupaa ei tarvita, jos toimenpide on hyväksytty jonkin muun luvan yhteydessä. Vaikutuksiltaan vähäisiin toimenpiteisiin lupaa ei tarvita, mutta yhdenkin puun kaataminen VOI edellyttää lupaa. Toimenpiteen vähäisyyden arvioi Hangossa ensi kädessä kaupungingeodeetti. Vähäisenä toimenpiteenä pidetään yleensä esim. nuoren lepikon siistimistä tai matalan, korkeintaan ranteen paksuisen puun kaatamista omalta pihalta.
Puut tulee kaataa aikana, jolloin lintujen pesintä ei ole käynnissä. Suurten puiden kaatamiseen suositellaan ammattilaisen käyttöä henkilö- ja omaisuusvahinkojen välttämiseksi.
Eero asui nuorena pohjoisessa Perämeren rannalla, missä suhde luontoon kehittyi vahvaksi. Sitten metsästysaseet vaihtuivat kameroihin. Myöhemmin omakotitalon pihan hoito Hankoniemellä herätti palavan innostuksen puutarha-asioihin. Eero tallensi kamerallaan ja maalaamalla pihapiirin ja luonnon näkymiä elämänsä loppuun saakka (2017).
Uusi piha- ja puutarhavuosi kutsuu odotuksineen ja suunnitelmineen!
Pihakalenterin seurassa kunkin viikon, kuukauden ja vuodenajan asiantuntevat vinkit, olennaiset ohjeet ja ihanat kasvi-ideat kulkevat mukana.
224-sivuisessakalenterissa on runsaasti tilaa omille muistiinpanoille.
Pienen tontin suunnitteluun voisi ottaa kaksi punaista lankaa: selkeyden ja rehevyyden. Rakennusmateriaaleiksi on paras valita vain pari yhteensopivaa elementtiä, esimerkiksi grafiitinharmaa kivi ja salvianvihreäksi maalattu puu. Mieleen pulpahtaa saman tien liuta hopealehtisiä kasveja, jotka sointuvat niihin täydellisesti!
Oma PIHA -lehden perinteikäs Suomen Paras Piha -kilpailu on ratkennut. Vuonna 2015 voittoon kiri ensimmäisen kerran maalaistalon piha. Se oli niin lukijaäänestyksen kuin tuomaristonkin valinta. Voit katsoa videon pihasta tästä. Vuokko ja Jouko Huumarkankaan lypsykarjatila sijaitsee Kyyjärvellä, joka on Suomenselällä Keski-Suomessa lähellä Pohjanmaan rajaa. Vedenjakajaseutu on luonnoltaan karumpaa kuin ympäröivät seudut. Huumarkankaiden Onnela-nimisen tilan pihapiiri
Puiden rungot ovat tähän vuodenaikaan kaunista ja kiinnostavaa tutkailtavaa ja vaikkapa omanlaisensa retken sisältöä. Puut elävät hyvin näkyvästi kanssamme läpi pakkasten ja suojasäiden. Ne luovat pysyvät raamit lumivaipan pehmentämällekin maisemalle. Oman lisänsä talvipuiden sävymailmaan tuovat monet rungoilla viihtyvät sammalet ja jäkälät, joista osa on vihreitä, osa taas montaa harmaan sävyä. Puunrungot voivat uurteisine, sileine tai
Kirsi-Marja ja Arto Hamosen piha valittiin vuoden 2015 Suomen Paras Piha -kilpailussa finaaliin. Piha on harmoninen kokonaisuus, mutta siinä on paljon yllätyksellisiä yksityiskohtia. Voit katso videon pihasta tästä. Kirsi-Marja Hamosen puutarhaharrastus alkoi vuonna 1997, kun pariskunta muutti omakotitaloon. Talo sijaitsee kuutisen kilometriä Mikkelin keskustasta Pieksämäen suuntaan. Tontin koko on liki 4000 neliötä, josta 1200 neliötä
