Siirry sisältöön

Eero Miettunen

Eero asui nuorena pohjoisessa Perämeren rannalla, missä suhde luontoon kehittyi vahvaksi. Sitten metsästysaseet vaihtuivat kameroihin. Myöhemmin omakotitalon pihan hoito Hankoniemellä herätti palavan innostuksen puutarha-asioihin. Eero tallensi kamerallaan ja maalaamalla pihapiirin ja luonnon näkymiä elämänsä loppuun saakka (2017). 

  • Kanervaa luonnossa valkoisena ja punaviolettina

    Kanerva on luonnossa niin yleinen ja arkinen kasvi, että sen kauneutta tulee harvoin ihailleeksi. Tosin Eino Leino kyllä ymmärsi jo aikoinaan kanervan kauneuden, kun hän runossaan ”Hyljätyn valitus” muisteli nuoruutensa impeä kanervakimppu kädessään. Yleensähän kanervaiset kankahat loistavat punavioletteina, mutta toisinaan saattaa löytää pienen laikun kanervia, joilta puuttuu kyky muodostaa sinipunaista antosyaniiniväriainetta ja tämän seurauksena kukat

  • Herraskartanoiden koristekasvi

    Luontoportin mukaan ”Jalokiurunkannus (Corydalis nobilis) on kotiutunut niin hyvin Lounais-Suomen lehtoihin ja vanhan asutuksen tuntumaan, ettei sen äkkiseltään arvaisi olevan vanha herraskartanoiden koristekasvi. Lajin alkuperäiset kasvupaikat löytyvät kuitenkin kaukaa Keski-Aasiasta, Altai-vuoriston rinnemetsistä. Itse Carl von Linné kylvi 1700-luvulla lajin siemeniä Hammarbyn kotikartanonsa puutarhaan, ja näistä kantavanhemmista väitetään kaikkien Suomen ja Ruotsin nykyisten jalokiurunkannusten polveutuvan”. Unikkokasvien

  • Luontokuvia toukokuun lopulta

    No alkoihan se tuomikin vihdoin kukkia täällä Hankoniemellä, vaikkakin koleasta keväästä johtuen 2-3 viikkoa myöhemmin kuin edelliskeväänä! Kiertelin toissapäivänä (30.5.) parin tunnin ajan Tammisaaren ulkoilupuistoon kuuluvissa metsäisissä saarissa, joihin on hyvä kulkuyhteys kävelysiltojen kautta. Ramsholmenissa valkovuokkojen kukinta oli jo ohi, joten suunnistin viereiseen Högholmeniin. Saaren rantaniityllä oli runsas kasvusto valkokukkaisia luhtalitukoita, joiden ympärillä lennähteli muutamia

  • Metsäkauriit söivät krookukset

    Näitä kahdessa ensimmäisessä kuvassa olevia krookuksia ei enää ole. Eilen (4.4.) ne vielä loistivat kauniina naapurin kukkamaassa. Yöllä rivitalomme pihalla vieraili muutaman metsäkauriin kopla. Vieressä ison koivun juurella olleita mehitähtiä ne eivät olleet onneksi haistaneet, eikä niille kelvanneet pihalla koreissa ja ruukuissa olleet tetenarsissit. Sen sijaan narsissien kanssa olleita pajunkissaoksia (!) kauriit olivat pureskelleet ja

  • Näin kukkii pihalla toukokuussa

    Vaikka tänäänkin, huhtikuun 3. päivänä, lämmintä on sentään kymmenisen plusastetta, pohjoisen puoleinen tuuli tekee ilman jopa hyytävän kylmäksi. Päättynyt maaliskuu luetaan tietysti talvikuukaudeksi, mutta kyllä täällä lumettomassa maamme eteläkolkassa on jo kovasti odoteltu kevättä enteileviä lämpötuulahduksia, vaan kovin vaihtelevia ilmoja yöpakkasineen on pidellyt. Säiden viileydestä johtuu myös, että yleensä varhain muuttomatkaltaan palaavia lintuja on näkynyt

  • Pajunkissoja ja tetenarsisseja

    Suomalaisessa kristillisessä perinteessä pajunkissat liitetään pääsiäisen palmusunnuntaihin. Kun pääsiäinen on tänä vuonna vasta huhtikuun puolivälissä, emme malttaneet jäädä odottelemaan sen saapumista löytäessämme sattumalta oikein ”herkullisen” pulleita kissoja tulvivan ojan varrelta. Oksien pienimuotoisella keräämisellä koristeeksi maljakkoihin tai kukkalaatikkoihin ei ole merkitysta pajujen menestymisen kannalta. Siispä hyvällä omallatunnolla pajunoksia noutamaan! Vaikka pajut kukkivat eteläisimmässä Suomessa yleensä jo

  • Kevään merkkejä luonnossa

    Kävin eilen (16.3.) vaeltamassa +8 asteen aurinkoisessa säässä Hankoniemen metsäisessä luonnossa etsiskellen samalla merkkejä kevään edistymisestä. Metsätien vierustalla, missä olen keväisin kuvannut leskenlehtiä, niiden kasvu oli edistynyt vain parin kolmen sentin verran. Samassa paikassa havaitsin yllättäen leppäkertun eli seitsenpistepirkon. Kun se ei liikkunut, tökkäsin sen heinäkorrella ylösalaisin, jolloin leppäkertun jalat alkoivat vispata. Ehdin jo luulla

  • Keväinen narsissi kuvastaa toivoa ja uusiutumista

    Sanotaan, että narsissin kelta on ilon, vilpittömyyden ja avoimuuden väri, jolla on rohkaiseva, piristävä ja hermoja vahvistava vaikutus. Birgit Ahokas on runoillut: ”Loisto liljan ja narsissin kauniin kevään tunteen ne meille tuo. Mielen täyttää keväiset muistot, aurinko kun taas hehkuaan suo.” ”Kukan hehkuva keltainen väri sielun sopukat soimaan saa, kun kahleista jään ja roudan vihdoin

  • Tuhansien narsissien kukkalaakso

    Kevättä odotellessa mieleeni tuli Tammisaaressa sijaitsevan Gullön kartanon upea kukkalaakso. Puolen kilometrin kävelyreitin varrella on noin 30.000 narsissia, mitkä koostuvat paristakymmenestä lajikkeesta. Kukkalaakso on yleensä avautunut – vähän kevään ilmoista riippuen – toukokuun alkupuolella, parhaan kukinnan ollessa äitienpäivän tienoilla. Komeassa 1860-luvun kivinavetassa on ympäri vuoden avoinna oleva krouvi, joka toimii tilausravintolana sopien mainiosti juhlien, häiden

  • Merenrannalla

    Edellisestä postauksestani ”Kukintaa ikkunalla” (5.2.) on varsin mainio ja humoristinen luonnehdinta Oma PIHAn facebook-sivulla: ”Talvi on vanginnut Eeron tupaukoksi….” Tupaukko ja hänen turinansa juontuvat vanhasta kansanperinteestä. Voimansa menettäneet papat siirtyivät tupaukoiksi, missä virassa he piipahtivat nopsasti pakkasesta puut sisälle ja virittivät valkeat uuniin ruoan kypsyttelyä ja lämmintä varten. Toisin kuin monia muita, talvi ei kuitenkaan

  • Kukintaa ikkunalla

    Kun maas on hanki ja järvet jäässä, on tyydyttävä ihailemaan ikkunalla kukkivia kasveja. No, eihän täällä eteläisimmässä Suomessa ole tietoakaan hangista ja järvetkin ovat niin heikoissa jäissä, että tuskinpa edes innokkaat pilkkimiehet niille uskaltautuvat. Alkavalle viikolle on tosin luvattu pakkasta toistakymmentä astetta, muttei sentään lumisateita. Itä-Afrikasta ja Madagaskarilta kotoisin oleva, maailman suosituimpiin ruukkukasveihin kuuluva tulilatva

  • Muuttolintuja ja kasveja kevään korvalla

    Vain puolitoista kuukautta enää! Silloin – yhtenä kevään alkamisen merkkinä – ensimmäiset muuttolinnut palaavat takaisin Suomeen! Oheisista viime kevään kuvista varhaisin on otettu Hangon Täktomissa maaliskuun 14. päivänä, jolloin muutama merihanhi laskeutui golfkentän viereiselle pellolle. Maaliskuun loppupuolella laulujoutsenpari katseli monivuotista pesimäsuotaan Skogbyn ruukkialueella, missä myös leskenlehti oli työntänyt pälvipaikalla ensimmäiset auringonväriset kukkansa esiin. Ojanpenkan pajunkissoihin