Olen uusi kirjoittaja Ihan Pihalla -blogissa. Ajattelin ensin esitellä muutamalla sanalla puutarhaani. Olen innokas harrastajapuutarhuri Joensuusta. Asumme omakotitalossa; tontin suuruus on noin 800 m2.
Innostuin puutarhan laittamisesta kahdeksan vuotta sitten. Koska en ole alan ammattilainen, en tiennyt mistään mitään. Opiskelin perusasioita Marttojen puutarhakursseilla. Pihapiirrokset otettiin mukaan tunneilla ja niihin sitten tehtiin suunnitelmia.
Tässä muutamia kuvia etupihaltamme.
Kun Anneli kirjoitti Oma PIHA -lehden blogia, hän asui Joensuussa Pohjois-Karjalassa. Hän panosti pienehkön omakotipihan ilmeen kohentamiseen tavoitteenaan värikäs ja yllätyksellinen pihapiiri. Puutarhassa käytettiin runsaasti sekä luonnonkiveä että vuolukiveä. Lisäksi pihapiiriä elävöittivät patsaat ja koristeet. Anneli on huomannut, että ihmisiä kiinnostaa entistä enemmän kaupunkipihojen kauniiksi laittaminen, jotta piha tuottaisi iloa ja nautintoa.
Koko puutarhavuosi samoissa kansissa – ajankohtaiset vinkit, tärkeät puutarhatyöt ja omat suunnitelmat kuukaudesta toiseen.
Pihakalenteri on 224-sivuinen, A5-kokoinen pihatarhurin apu, jossa on kierreselkä ja paljon tilaa muistiinpanoille ja piirroksille.
Pihakalenterin ennakkohinta 15.11. asti on 21 €.
Rintamamiestalo puutarhoineen sai uuden elämän, kun porvoolaiset Beatrice Klaucke-Virtala ja Joni Virtala päättivät toteuttaa unelmansa kodista maaseudun rauhassa. Pitkään vailla vakituista asujaa ollut talo vajaan neljäntuhannen neliön kokoisella tontilla löytyi Loviisan Koskenkylästä.
Sininen, valkoinen, keltainen – siinä on kevään vuokkoihanuuksien kukintajärjestys. Vuokonkukkien monimuotoisuus voi innostaa ryhtymään kasvikeräilijäksi. Valkovuokkomeren hohtava valo ja vuokkokimppu, onnekkaasti kohdattu keltavuokkolaikku ja sinivuokkojen salaperäinen sinisyys kuuluvat kevääseemme. Nämä näyt ovat piirtyneet lähtemättömästi muistiin usein jo lapsuudessa, ja myöhemminkin moni haluaa istuttaa kevätkukista juuri vuokkoja ihaillakseen niiden yltäkylläistä loistoa pihamaalla. Sini-, valko- ja keltavuokot…
Pienen tontin suunnitteluun voisi ottaa kaksi punaista lankaa: selkeyden ja rehevyyden. Rakennusmateriaaleiksi on paras valita vain pari yhteensopivaa elementtiä, esimerkiksi grafiitinharmaa kivi ja salvianvihreäksi maalattu puu. Mieleen pulpahtaa saman tien liuta hopealehtisiä kasveja, jotka sointuvat niihin täydellisesti!
Esittelin jo viime kerralla muutaman perinneperennan, jotka taatusti menestyvät Pohjois-Karjalan korkeudella. Tässä tulee lisää ihania perennoja. Perinneperennoja on yleensä helppo kasvattaa ja lisätä. Jalostetuilla lajikkeilla saattaa kukkien koko tai värit olla hyvinkin upeita, mutta perinneperennoilla on omat vahvuutensa, esimerkiksi kukan herkkyys, kukinnan runsaus ja hoidon vaivattomuus. Kaikki kukat ovat Pihakuiskaajan puutarhasta. http://pihakuiskaajanpuutarha.blogspot.fi/. Kruunuvuokko (Anemone coronaria)…
Vanha huvilapuutarha tarjoaa toinen toistaan viehättävämpiä ja yllätyksellisempiä näkymiä. Porvoon saaristossa sijaitsevalla pihalla kukoistavat niin alppiruusut, hortensiat, ruusut kuin hyötykasvitkin.
Hyvin tehty ja monimuotoinen, siinä ammattipuutarhurin vinkit. Tästä pihasta kannattaa ottaa mallia!
Rehevät istutukset mukailevat tukimuureja pohjoispohjalaisella rinnepihalla. Sauna uima-altaineen on samalla kiireisten maatila-yrittäjien kesämökki. Metsäpuutarha, vesiaihe ja nuotiopaikka täydentävät pihapiiriä.
Ensin mökkitontti tarjosi monia haasteita. Nyt se on ihanan kukkiva keidas kerrostaloasujille.
Suomalainen työväki kasvatti syötävää ja kukkia ahtaissakin oloissa. Työväen kasveihin voi tutustua esimerkiksi Amurin museokorttelissa Tampereella.
Omakotialueen pienehköstä pihasta on muodostunut suojaisa ja monipuolinen keidas, jossa vesi solisee, sukupolvien lapset leikkivät ja ystäviltä saadut kasvit kukoistavat.
