Siirry sisältöön

Kukkapuutunnelmia osa 2: Hevoskastanja

Jaa artikkeli

 

Hevoskastanjan kevätlehdet ovat puhjetessaan hauskan sormimaisia.

Balkaninhevoskastanjan (Aesculus hippocastanum) kukinta on yksi kukkapuukauden hulppeimmista hetkistä.

Kyseessä on eteläisen eksoottinen kasvi, joka on kotoisin Balkanin vuoristoalueelta ja viihtyy yleensä meillä vyöhykkeillä I-II, pohjoisempanakin kenties ainakin pensasmaisena. Tälle puuilmestykselle soveltuu multava, ravinteikas, kalkkipitoinen ja tuulilta suojattu kasvupaikka.

Hevoskastanja on kokonsa vuoksi omiaan puistojen puuksi tai tilavaan puutarhaan, jossa se voi varttua vähitellen kauniin ja luontaisen muotoiseksi. Hevoskastanjan isot lehdet ovat hyviä ilmanpuhdistajia kaupungeissa ja värittyvät syksyn tullen kellansävyisiksi. Hevoskastanja ei ole myrkyllisyytensä vuoksi ravintokasvi, mutta sen vaahtoavaa saponiinia sisältäviä hedelmiä käytetään herkkämateriaalisten tekstiilien ekopesuaineena.

Suuremmiksi ryhmiksi istutettujen iäkkäiden balkaninhevoskastanjoiden kukinnan todistamisesta tekee erityislaatuista se, että jotkut kasvitaudit ovat valitettavasti viime aikoina verottaneet puuryhmittymiä Keski-Euroopan lisäksi paikallisesti meilläkin.

Hevoskastanjan alkukesäistä upeutta!

Hevoskastanjapuiden muhkeus tuo mieleen maiseman japanilaisen piirroselokuvaohjaaja Hayao Miyazakin klassikkoelokuvasta Naapurimme Totoro. Leveälatvuksisten hevoskastanjoiden alla kokee samankaltaista tunnelmaa vihreysvuoren juurella seisomisesta kuin elokuvan päähenkilösiskokset, jotka muuttivat valtavan kamferipuun naapureiksi.

Myös muumeissa näkyy hevoskastanjamaisia kynttiläkukintoja kantavia (kuten riemastuttavan monia muunkinlaisia) kukkapuita. Ehkäpä Tove Jansson innoittui helsinkiläisistä puistonäkymistä?

, , , , , ,

Kirjoitan monipuolisesti kasvimaailmasta. Vuodenaikojen inspiroimat aiheet ovat peräisin niin puutarhastani saaristossa kuin vaikkapa kotimaan kasvikohteista sekä ulkomaisista puutarhatapahtumista. Biologitaustaisena freelancer-toimittajana on kiinnostavaa käsitellä esimerkiksi sitä, millaisilla tavoilla puutarhanhoitokin voi ylläpitää luontoyhteyttämme. Pidän paljon muun muassa niityistä, hyötykasveista, kasveihin liittyvästä perinnetiedosta, kukkapuista ja syysväreistä.  

Mainos – sisältö jatkuu alla

Tilaa lehtemme!

Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.

Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.

Tilaa Oma PIHA
Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Saako olla lisää

  • Kukkapuutunnelmia osa 3: Ruusuorapihlaja

    Alkukesän puunkukintakausien lomassa pilkottaa viehättävän ruusuorapihlajan (Crataegus x media ’Paul’s Scarlet’) kukinta, joka voi kestää kuukaudenkin verran. Pienehkön puun oksia läikittävän lämpimän ruusunpunaisen kukkarunsauden huomaa varsinkin I- ja II-vyöhykkeiden puutarhaseuduilla, joiden maaperä on harjumaisen hiekkaista. Kuivahkoissa ja paahteisissa oloissa viihtyvä ruusuorapihlaja kun on siellä jopa yleinen valinta puutarhan kukkapuuksi. Se varttuu ilman leikkaamista muodoltaan yleensä

  • Kukkapuutunnelmia osa I: tuomi

    Tämänkeväinen puunkukinta-aika on ainakin etelärannikolla ollut varsinaista kukkapuujuhlaa! Lämpö on lomittanut puu-ja pensaslajien kukinnan yltäkylläiseksi visuaaliseksi iloksi ja tuoksupilviksi. Oheinen kuvakavalkadi palauttaa mieleen tuomen kevätvaiheet. Tuomi on yksi kestävimmistä kukkapuista/-pensaista vaikkapa metsäpuutarhaan pohjoisemmassakin Suomessa. Myöskin kestävä purppuratuomi ’Colorata’ kukkii vaaleanpunertavin kukkatertuin ja kantaa lehdissään alkukesällä punertavanvihertävää sävyä. Monelle juuri tuomen kukinta on kesän alun merkki🌳🌸

  • Kukkapuutunnelmia 4: Kultasade

    Puunkukintakausi huipentuu kultaisena sateena alas valuviin kukintoterttuihin. Joka vuosi kukinta ei ole välttämättä yhtä täyteläinen, mutta tänä alkukesänä kukintoja onkin taas riittänyt, kun kultasateet (Laburnum alpinum) ovat puhjenneet loistoonsa. Nyt on voinut vaikuttua kunnolla kultasadepuiden uljaan värisistä hahmoista. Kultasateen kukoistusalue sijoittuu pääosin I- ja II-vyöhykkeille. Suojaisilla ja ei-talvimärillä kasvupaikoilla sitä voi kasvattaa muuallakin maassamme, kunhan

  • Voiko puu kukkia enää kauniimmin?

    Parhaillaan eteläisessä Suomessa kukkivan hevoskastanjan eli balkaninhevoskastanjan (Aesculus hippocastanum) terttumaiset kukinnot ovat – varsinkin läheltä tarkasteltuna – kerrassaan hurmaavat siroudessaan ja värikkyydessään. Kotiseudullaan Balkanin vuoristossa hevoskastanja voi kasvaa 30 metriä korkeaksi puuksi, mutta Suomessa vyöhykkeillä I-II (III) menestyvänä se jää parhaimmillaankin n. 15 metriseksi. Hevoskastanja tarvitsee kasvupaikaksi avaran ja aurinkoisen, tuoreen, runsasravinteisen ja multavan, mieluusti kalkkipitoisen

Uusimmat jutut

  • Japaninkurjenmiekkojen jäljillä

    Risteyttämällä saa elegantti japaninkurjenmiekkakin uusia sävyjä ja runsautta. Japanilaista kasviharrastajaa kiehtovat siemenkasvatuksessa yllätyksellisyys ja uuden luominen.

  • Puolivillit amerikanpionit 

    Komeilta ja sopivan kesyttömiltä näyttävät amerikanpionit täydentävät alkukesän kukkaloistoa puutarhassa. Kukinnan jälkeen ne toimittavat vihreän pensaan virkaa. Syksyllä avautuvat suuret siemenkodat.

  • Pienet kevääntuojat

    Kaikkein ihanimpia kevään kukista ovat maalis–huhtikuussa kukkivat pienet sipulikukat. Ne ovat kerrassaan jalokiviä puutarhassa. Kukkien värit loistavat tummaa maata vasten ja saavat sydämen tykyttämään. Koska aina tuntuu, että pihassa ei ole aikaisia kevätkukkia tarpeeksi, muista tänä vuonna kirjata ylös sopivat kasvupaikat ja istuta syksyllä lisää sipuleita ja mukuloita.

  • Karhun valkosipuli 

    Karhunlaukka on Keski-Euroopan suosituimpia keväisiä villiyrttejä. Sen hienonmakuisia lehtiä poimitaan nykyisin Suomessakin yhä useammassa kotipuutarhassa.

Kaikki jutut