Siirry sisältöön

Luontokuvausta sateessa

Jaa artikkeli

Tänään (8.5.) on sataa tihuuttanut koko päivän, ja onpa välillä ropsauttanut reippaamminkin. Vähälumisen talven ja kuivan alkukevään takia sadetta olikin jo odoteltu saapuvaksi. Viime yön ja tämän päivän kestävä rauhallinen vedentulo antaa pihamaan kasveille ja koko luonnolle uutta puhtia. Mutta – jos toivoa saa, niin huomenna voisikin taas aurinko paistaa.
Itselläni oli tänään sateisena torstaina sellainen päivä, että piti kuluttaa puolentoista tunnin verran ”luppoaikaa” kaupungilla Tammisaaressa. Sateesta huolimatta harpoin ulkoilupuistoon kamera tungettuna sadetakin alle. Kun löysin jonkin kuvauskohteen, vetäisin kameran esiin ja työnsin taas nopeasti takin alle. Ylöspäin ei voinut kuvata, kun vesipisarat olisivat iskeytyneet linssille. Oheisena on muutamia päivän kuvia.

, , ,

Eero asui nuorena pohjoisessa Perämeren rannalla, missä suhde luontoon kehittyi vahvaksi. Sitten metsästysaseet vaihtuivat kameroihin. Myöhemmin omakotitalon pihan hoito Hankoniemellä herätti palavan innostuksen puutarha-asioihin. Eero tallensi kamerallaan ja maalaamalla pihapiirin ja luonnon näkymiä elämänsä loppuun saakka (2017). 

Mainos – sisältö jatkuu alla

Tilaa lehtemme!

Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.

Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.

Tilaa Oma PIHA
Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Saako olla lisää

  • Kehäkukat sateessa

    Tänä vuonna kehäkukkani ovat näemmä odottaneet sadetta avautuakseen. Uudessa, puolivarjoisessa yrttipenkissä ne ovat keskittyneet lähinnä lehtien kasvattamiseen ja kiusoitelleet kasvattajaansa tiukasti supussa olleilla nupuillaan, kunnes ne nyt vihdoin rävähtivät auki – sadepäivänä! Nautin näistä valtavasti, joten odotus kyllä palkittiin. Joku pikku pörriäinenkin tuli kanssani avautuneita kukkia ihastelemaan. Nämä ovat ihan tavallisia lajikkeita, aiemmin talteen otetuista

  • Katsaus paahdekesää kestäneisiin kasveihin

    Kevät päättyi poikkeukselliseen kuivaan ja helteiseen toukokuuhun, vaikka toukokuu on ainakin meillä päin lounaassa vuoden kuivin kuukausi muutenkin. Sitten tuli kesä ja helle vain jatkui – tietysti juhannusta lukuun ottamatta. Sadetansseja alettiin viritellä joka puolella maata (juhannuksena tanssittiin lämpimiksi masurkkaa). Ehkä erikoisinta pitkään kestävän kuuman kuivuuden lisäksi oli se, että koko maa kärvisteli samassa sääilmiössä.

  • Kukkia pimeydessä

    Viimeksi postailin kuinka pihani oli valkeana lumesta, mutta nopeasti tilanne muuttui. Lumesta ei ole enää jälkeäkään. Kylmässä viimassa ja tihkusateessa ajastin jouluvalojani syttymään tuntia aikaisemmin ja tein iltapäivän hämärässä samalla nopean pihakierroksen. Koko syksyn odottelin josko kaipailemani syysmyrkkylilja ’Waterlily’ olisi noussut pintaan. Siitä ei ollut jälkeäkään – mutta tänään oli! Kaksi ihanaa nuppua hohti pimeydessä.

  • Metsälauhaa pihan koristeeksi

    Metsälauhan punertava väri kiinnittää huomiota kuivilla kalliorinteillä ja hakkuuaukioilla, joissa heinä voi muodostaa hehtaarien laajuisia kasvustoja. Metsälauhan kukkiva korsi kasvaa noin 30-70 cm korkeaksi. Heinän punertava väri on parhaimmillaan alku- ja keskikesällä, joten juuri nyt hyvä hetki kipaista hakemassa lauhoja ison ulkomaljakon tai ämpärin kanssa. Astian pohjalle kannattaa laittaa valmiiksi vettä vaikkapa kymmenisen senttiä. Paras tapa on

Uusimmat jutut

Kaikki jutut