Siirry sisältöön

Voimakkaasti tuoksuva keltamatara

Jaa artikkeli
Keltamataraa terassiaidalla

Lähestyessäni tien vierellä kukkivia keltamataroita (Galium verum)  ja ahdekaunokkeja (Centaurea jacea) nenäni aisti mataroiden voimakkaan, miellyttävän tuoksun jo monen metrin päähän. Onko se hunajainen, vai kuinka keltamataran tuoksua voisikaan luonnehtia?

Kuiville kasvupaikoille sopeutunut ja heinä-syyskuussa kukkiva keltamatara on ainoa keltakukkainen mataramme. Se risteytyy helposti valkokukkaisen paimenmataran (Galium album)  kanssa. Hailakamman keltaisena kukkiva risteymä on nimetty piennarmataraksi (Galium x pomeranicum). Keltamatara on vielä yleinen Lounais-Suomessa, mutta niittyjen katoamisen seurauksena keltamatarakasvustot ovat vähentyneet ja ovat sitä harvinaisempia mitä pohjoisemmaksi mennään.

Keltamatara on ollut tärkeimpiä värjäyskasveja luonnossamme, koska kukista saatavan keltaisen värin lisäksi juuresta saadaan korallinpunaista. Kasvia on käytetty myös juuston ja voin valmistuksessa. Rohtona käytettynä keltamataran kukintojen on uskottu auttavan jos jonkinlaiseen vaivaan.

Pyhimystarun mukaan keltamatara on saanut kauniin kullankeltaisen kukintonsa ja hyvän tuoksunsa, kun neitsyt Maria laittoi mataroita pehmikkeeksi Jeesus-lapsen seimeen, ja nukkuipa hän itsekin keltamataran oljilla eli neitsyt Marian sänkyheinillä (maarianpahnoilla).

, ,

Eero asui nuorena pohjoisessa Perämeren rannalla, missä suhde luontoon kehittyi vahvaksi. Sitten metsästysaseet vaihtuivat kameroihin. Myöhemmin omakotitalon pihan hoito Hankoniemellä herätti palavan innostuksen puutarha-asioihin. Eero tallensi kamerallaan ja maalaamalla pihapiirin ja luonnon näkymiä elämänsä loppuun saakka (2017). 

Mainos – sisältö jatkuu alla

Puutarhatietoa koko vuodeksi!

Pihakalenteri on nyt ennakkomyynnissä. Ennakkohinta 21 € 16.11. saakka.

Pihakalenterin seurassa pääset mukavalle matkalle uuteen puutarhavuoteen. 
Pihakalenterin sisältö kootaan alan asiantuntijoiden voimin. Kierreselkä auttaa löytämään kalenterista aina oikean kohdan.

Tilaa kalenteri
Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Saako olla lisää

  • Tuoksuvatukka kukkii

    Rivitalomme pihalla oleva pensasmainen tuoksuvatukka (Rubus odoratus) aloitti kukintansa viikkoa ennen juhannusta. Reippaat sadekuurot sitä vähän koettelivat, mutta nyt se loistaa vaaleanpunaisin, vähän ryppyisiksi jäänein kukin, mutta sehän on tyypillistä tuoksuvatukan kukille. Tämän päivän (22.6.) lämpöisessä, melkeinpä helteisessä auringonpaisteessa kimalaisia oli runsaasti hakemassa mettä ”valevatukan” isoista ja tuoksuvista kukista. Pari metriä korkeaksi kasvava ja tyvivesoista

  • Tuoksuvainen syyssyrikkä

    Syyssyrikästä (Buddleja davidii) tavataan aina mainita, että se on erinomainen perhoskasvi. Ja niin se toki onkin. Perhosten lisäksi sitä rakastavat kyllä monet muutkin pörriäiset, kuten ampiaiset, kimalaiset ja etelänpäiväkiitäjät. Jälkimmäisiä olen päässyt ihailemaan ikkunasta käsin: ne pörräävät tuoksuvaisten kukintojen ympärillä kuin minikokoiset kolibrit ja imevät makean meden pitkällä ja kapealla kärsällään. Miten hauska näky! Alla

  • Tuoksuvat sinisateet

    Sinisateen eli visterian keväinen kukinta on paitsi upea näky, myös huumaavan tuoksuinen. Kukissa käykin varsinainen pörinä, kun kimalaiset ja muut pölyttäjät kilpailevat sen makeasta medestä! Nämä kuvat ovat Keski-Euroopasta, mutta meillä Suomessakin sinisadetta voi kasvattaa aurinkoisessa ja suojaisessa paikassa. Talvettamista suositellaan kylmässä varastossa tai kasvihuoneessa, ulkona se on hyvä suojata ainakin havuilla ja pakkaspeitteillä. Vaivalloista,

  • Pörröisen tuoksuvaiset mimosat

    Vaikka taivas olisi harmaa, loistavat mimosaksikin kutsutut hopea-akaasiat (Acacia dealbata) upeasti eteläisessä Euroopassa helmi-maaliskuun vaihteessa. Puut ovat usein suuria ja näyttäviä ja niiden ympärillä leijuu makea tuoksu. Kotoisin hopea-akaasia on Australiasta ja menestyy hyvin lauhan ilmaston maissa. Kukkivia oksia myydään usein myös leikkokukkina: muutamakin oksa maljakossa tuo kummasti keväisen olon.

Uusimmat jutut

  • Valoisa valkoinen

    Valkoisen ystäviä on paljon. Valkoinen on puhdas, viaton ja valoa heijastava väri, joka ei muodosta riitasointua minkään muun kanssa. Jos ottaa istutusten suunnitteluun ohjenuoraksi taidemaalari Helene Schjerfbeckin tyylin, tulee jokaisessa kukkapenkissä olla siveltimenveto mustaa ja valkoista.

  • Valoa pimeisiin päiviin

    Jo reilut sata vuotta sitten tasetti oli jouluntuoja. Sen sipuleita hyödettiin kukkaan tulppaanien ja joulukaktusten seuraksi. Pienet, tähtimäiset kukat levittävät ympärilleen huumaavaa tuoksua.

  • Asterien kukintajuhla kestää loppukesästä syystalveen

    Syksyt ovat nykyään pitkiä ja lauhoja. Välillä saattaa olla kylmä viikko, vähän luntakin, sitten plusasteinen sää taas jatkuu. Etelä-Suomessa lokakuu on kelvollinen, toisinaan jopa mainio asterien kukintakuukausi. Pohjoisempana saman voinee sanoa syyskuusta. Istuta puutarhan aurinkopaikoille astereita ja muita syyskukkijoita, sillä ne ilahduttavat valtavasti. Syksyn viileydessä kukinnat kestävät viikkokausia.

  • Amaryllis – talven kaunein kukka  

    Kesällä on kesäkukkia, talvella on… ritarinkukkia! Komeisiin kukkiin syttyy kimaltava hehku heti, kun puunlatvoissa hiipivä talviaurinko suuntaa edes himmeän säteen kohti ikkunalautaa. Lasin takana häämöttävä lumi antaa arktisen taustan tropiikin väreille. Tästä alkaa talvinen tarina.

Kaikki jutut