Rivitalomme pihalla oleva pensasmainen tuoksuvatukka (Rubus odoratus) aloitti kukintansa viikkoa ennen juhannusta. Reippaat sadekuurot sitä vähän koettelivat, mutta nyt se loistaa vaaleanpunaisin, vähän ryppyisiksi jäänein kukin, mutta sehän on tyypillistä tuoksuvatukan kukille. Tämän päivän (22.6.) lämpöisessä, melkeinpä helteisessä auringonpaisteessa kimalaisia oli runsaasti hakemassa mettä ”valevatukan” isoista ja tuoksuvista kukista.
Pari metriä korkeaksi kasvava ja tyvivesoista leviävä pensas on nopeakasvuinen. Sormihalkoiset lehdet voivat olla jopa 30 cm leveitä. Kasvupaikka voi olla aurinkoisesta varjoisaan, missä tuoksuvatukka kasvaa kylläkin hyvin rehevästi, mutta ei kuki. Vattumaiset marjat ehtivät kypsyä yleensä pehmeiksi ja tummanpunaisiksi ainakin Etelä-Suomessa, ja ne ovat tuolloin herkullisen maukkaita.
Tuoksuvatukkaa suositellaan menestymisvyöhykkeille I-VII. Oksien kärjet voivat paleltua talven aikana, mutta siitä ei ole juuri haittaa seuraavan vuoden kasvulle.
Eero asui nuorena pohjoisessa Perämeren rannalla, missä suhde luontoon kehittyi vahvaksi. Sitten metsästysaseet vaihtuivat kameroihin. Myöhemmin omakotitalon pihan hoito Hankoniemellä herätti palavan innostuksen puutarha-asioihin. Eero tallensi kamerallaan ja maalaamalla pihapiirin ja luonnon näkymiä elämänsä loppuun saakka (2017).
Koko puutarhavuosi samoissa kansissa – ajankohtaiset vinkit, tärkeät puutarhatyöt ja omat suunnitelmat kuukaudesta toiseen.
Pihakalenteri on 224-sivuinen, A5-kokoinen pihatarhurin apu, jossa on kierreselkä ja paljon tilaa muistiinpanoille ja piirroksille.
Pihakalenterin ennakkohinta 15.11. asti on 21 €.
Ruusunpunakukkainen tuoksuvatukka (Rubus odoratus) lukeutuu puolivarjoisan puutarhan ihanuuksiin. Kosteutta pidättävä maa takaa rehevimmät tuoksuvatukkapensastot. Kasville kannattaa varata tilaa levitellä viidakkolehtisiä versojaan. Kukkia on luvassa vielä pitkään, ja vadelman sukulaisena kasvi tekee myös syötäviä marjoja.
Rintamamiestalo puutarhoineen sai uuden elämän, kun porvoolaiset Beatrice Klaucke-Virtala ja Joni Virtala päättivät toteuttaa unelmansa kodista maaseudun rauhassa. Pitkään vailla vakituista asujaa ollut talo vajaan neljäntuhannen neliön kokoisella tontilla löytyi Loviisan Koskenkylästä.
Atsaleat kuuluvat alppiruusujen kanssa Rhododendron-sukuun, joka on kasvikunnan suurimpia sukuja. Sen lähes tuhannesta lajista atsaleoita on noin 160 lajia, joista suurin osa on kesävihantia, eli nämä kasvit pudottavat lehtensä talven ajaksi. Keväällä lehdet eivät ehdi puhjeta, kun atsaleat ovat jo peittyneet koristeelliseen kukintaan. Kesävihannat atsalealajit on kotoisin pääasiassa Pohjois-Amerikan vuoristoalueilta. Sikäläisessä ilmastossa niiden on havaittu…
Oletko koskaan nähnyt kiivin kukkivan? Ei sitä helposti huomaakaan, sillä kukat ovat pienet ja piilottelevat lehtien alla. Ovatko ne erityisen kauniit, on mielipidekysymys, mutta mielenkiintoiset ne ainakin ovat. Tämä on emitaimen kukka, pölytystä varten se tarvitsee hedetaimen rinnalleen. Yksi ukko riittää seitsemälle akalle, kertoi taimikauppias. Ja sitten ei muuta kuin hedelmiä odottamaan!
Syksyn kukkasipulit ja -mukulat saapuvat kauppoihin. Hankimme uusia tulppaaneja, narsisseja, kevätsahrameita, kevättähtiä, koristelaukkoja, mitä kaikkea. Entäpä jos etsivä silmä kääntyisi vaihteeksi epätavallisempiin sipuleihin, jopa sellaisiin, joita joutuu metsästämään monesta paikasta ja useana vuonna. Nettikaupat Suomessa ja EU:n alueella ovat ulottuvillamme.
Hyönteismyönteisesti ekologisen puutarhan suunnitteluun löytyy inspiraatiota ja apua Suomen luonnonsuojeluliiton uudesta Pölyttäjäkasvioppaasta.
Töölönlahden Kesäpuisto Finlandia-talon vierellä Helsingissä on mainio kiintoisten kasvien bongaamispaikka myöhäissyksyyn saakka.
Ruukkupuutarha menestyy pihan hankalassakin kohdassa. Lisäksi ruukut antavat vapauden siirrellä ja sommitella kasviyhdistelmiä eri tasoille ja vaihtaa väriteemaa vuodenaikojen mukaan.
Keväällä tervehdimme ilolla joka ikistä versoa, joka nousee syksyllä maahan upotetuista sipuleista. Jokaiselle pihalle löytyy sopivia lajeja!
Puustoinen pihamaa varpuineen ja kukkineen on usein hyvä sellaisenaan. Mutta jos kaipaat pihalle lisää vaihtelua ja moninaisuutta, kotimaiset luonnonkasvit ovat ykkösvalinta. Suosi kasveja, jotka sopivat pihan luontotyyppiin: lehdon kasveja lehtipuupihalle, havumetsän kasveja mäntypihalle. Onko paikka valoisa vai varjoinen, maa kuivaa vai tuoretta? Toisaalta monet hienot luonnonkasvit viihtyvät melkein missä vain.
