Lähestyessäni tien vierellä kukkivia keltamataroita (Galium verum) ja ahdekaunokkeja (Centaurea jacea) nenäni aisti mataroiden voimakkaan, miellyttävän tuoksun jo monen metrin päähän. Onko se hunajainen, vai kuinka keltamataran tuoksua voisikaan luonnehtia?
Kuiville kasvupaikoille sopeutunut ja heinä-syyskuussa kukkiva keltamatara on ainoa keltakukkainen mataramme. Se risteytyy helposti valkokukkaisen paimenmataran (Galium album) kanssa. Hailakamman keltaisena kukkiva risteymä on nimetty piennarmataraksi (Galium x pomeranicum). Keltamatara on vielä yleinen Lounais-Suomessa, mutta niittyjen katoamisen seurauksena keltamatarakasvustot ovat vähentyneet ja ovat sitä harvinaisempia mitä pohjoisemmaksi mennään.
Keltamatara on ollut tärkeimpiä värjäyskasveja luonnossamme, koska kukista saatavan keltaisen värin lisäksi juuresta saadaan korallinpunaista. Kasvia on käytetty myös juuston ja voin valmistuksessa. Rohtona käytettynä keltamataran kukintojen on uskottu auttavan jos jonkinlaiseen vaivaan.
Pyhimystarun mukaan keltamatara on saanut kauniin kullankeltaisen kukintonsa ja hyvän tuoksunsa, kun neitsyt Maria laittoi mataroita pehmikkeeksi Jeesus-lapsen seimeen, ja nukkuipa hän itsekin keltamataran oljilla eli neitsyt Marian sänkyheinillä (maarianpahnoilla).
Mainos – sisältö jatkuu alla
Tilaa lehtemme!
Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.
Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.
Rivitalomme pihalla oleva pensasmainen tuoksuvatukka (Rubus odoratus) aloitti kukintansa viikkoa ennen juhannusta. Reippaat sadekuurot sitä vähän koettelivat, mutta nyt se loistaa vaaleanpunaisin, vähän ryppyisiksi jäänein kukin, mutta sehän on tyypillistä tuoksuvatukan kukille. Tämän päivän (22.6.) lämpöisessä, melkeinpä helteisessä auringonpaisteessa kimalaisia oli runsaasti hakemassa mettä ”valevatukan” isoista ja tuoksuvista kukista. Pari metriä korkeaksi kasvava ja tyvivesoista
Syyssyrikästä (Buddleja davidii) tavataan aina mainita, että se on erinomainen perhoskasvi. Ja niin se toki onkin. Perhosten lisäksi sitä rakastavat kyllä monet muutkin pörriäiset, kuten ampiaiset, kimalaiset ja etelänpäiväkiitäjät. Jälkimmäisiä olen päässyt ihailemaan ikkunasta käsin: ne pörräävät tuoksuvaisten kukintojen ympärillä kuin minikokoiset kolibrit ja imevät makean meden pitkällä ja kapealla kärsällään. Miten hauska näky! Alla
Sinisateen eli visterian keväinen kukinta on paitsi upea näky, myös huumaavan tuoksuinen. Kukissa käykin varsinainen pörinä, kun kimalaiset ja muut pölyttäjät kilpailevat sen makeasta medestä! Nämä kuvat ovat Keski-Euroopasta, mutta meillä Suomessakin sinisadetta voi kasvattaa aurinkoisessa ja suojaisessa paikassa. Talvettamista suositellaan kylmässä varastossa tai kasvihuoneessa, ulkona se on hyvä suojata ainakin havuilla ja pakkaspeitteillä. Vaivalloista,
Vaikka taivas olisi harmaa, loistavat mimosaksikin kutsutut hopea-akaasiat (Acacia dealbata) upeasti eteläisessä Euroopassa helmi-maaliskuun vaihteessa. Puut ovat usein suuria ja näyttäviä ja niiden ympärillä leijuu makea tuoksu. Kotoisin hopea-akaasia on Australiasta ja menestyy hyvin lauhan ilmaston maissa. Kukkivia oksia myydään usein myös leikkokukkina: muutamakin oksa maljakossa tuo kummasti keväisen olon.
Risteyttämällä saa elegantti japaninkurjenmiekkakin uusia sävyjä ja runsautta. Japanilaista kasviharrastajaa kiehtovat siemenkasvatuksessa yllätyksellisyys ja uuden luominen.
Komeilta ja sopivan kesyttömiltä näyttävät amerikanpionit täydentävät alkukesän kukkaloistoa puutarhassa. Kukinnan jälkeen ne toimittavat vihreän pensaan virkaa. Syksyllä avautuvat suuret siemenkodat.
Kaikkein ihanimpia kevään kukista ovat maalis–huhtikuussa kukkivat pienet sipulikukat. Ne ovat kerrassaan jalokiviä puutarhassa. Kukkien värit loistavat tummaa maata vasten ja saavat sydämen tykyttämään. Koska aina tuntuu, että pihassa ei ole aikaisia kevätkukkia tarpeeksi, muista tänä vuonna kirjata ylös sopivat kasvupaikat ja istuta syksyllä lisää sipuleita ja mukuloita.
Karhunlaukka on Keski-Euroopan suosituimpia keväisiä villiyrttejä. Sen hienonmakuisia lehtiä poimitaan nykyisin Suomessakin yhä useammassa kotipuutarhassa.
Käytämme evästeitä ja vastaavia tekniikoita sivuston toiminnan varmistamiseen, kävijämäärien analysointiin sekä mainonnan kohdentamiseen ja mittaamiseen. Näiden tietojen avulla voimme kehittää sivustojamme ja tarjota lukijoille paremmin kiinnostavaa sisältöä ja markkinointia.
Välttämättömät evästeet ovat aina käytössä. Muita evästeitä käytämme vain suostumuksellasi. Voit muuttaa valintojasi myöhemmin evästeasetuksista.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen sellaisten asetusten tallentamiseksi, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole erikseen pyytänyt.
Tilastot
The technical storage or access that is used exclusively for statistical purposes.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, internet-palveluntarjoajan vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietoja tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää käyttäjän tunnistamiseen.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
