Siirry sisältöön

Tulppaaneita puistossa, metsäkauris Bulevardilla

Jaa artikkeli
Tulppaaneja Hangon Kirkkopuistossa

Tänään kauppareissulla Hangossa käydessämme päätin käydä katsomassa ja kuvaamassa tulppaani-istutuksia Bulevardin varrella olevassa Kirkkopuistossa. Sadekuurojen vähän hellittäessä ajelin autollani huolettomasti pitkin Bulevardia. Yhtäkkiä Kirkkopuiston suunnalta vastaamme loikki pienikokoinen metsäkauris väistellen autoja parhaan kykynsä mukaan. Pysäytin autoni keskelle ajoväylää, nappasin kameran kojelaudan päältä ja ehdin ottaa kauriista muutaman kuvan tuulilasin läpi ennen kuin se autoni konepeltiä hipoen katosi jonnekin sivukujalle. Tulipa heti mieleeni, että käviköhän kauris herkuttelemassa Kirkkopuiston tulppaaneita.

Ei onneksi! Värikkäinä hehkuvat tulppaanien kukkanuput olivat vasta avautumassa, enkä havainnut, että mikään eläin olisi niihin kajonnut. Ainoastaan kottarainen etsi kastematoja tulppaanien juurelta kukkapenkistä ja nurmikolta. Sateisesta ilmasta johtuen sille oli varmasti tarjolla paljonkin herkkupaloja. Kesäisin puisto on varsin suosittu, koska sen vieressä on monen ikäisille lapsille tarkoitettu leikkipuisto lukuisine laitteineen ja merirosvolaivoineen. Puistossa kasvaa mm. hevoskastanjoita, joiden lehdet ja kukkanuput työntyivät esiin jo voimakkaasti. Bulevardin toisella, siis vastakkaisella puolella, on puistomainen raatihuoneentori. Nurmikolla on hollantilaisen Sten Fogelbergin Hangon kaupungille lahjoittama veistos ”Marielle”. Veistäjän kerrotaan toivoneen, että ”Mariellen läheisyydessä vallitsisi levollisuus ja rauha”.

, ,

Eero asui nuorena pohjoisessa Perämeren rannalla, missä suhde luontoon kehittyi vahvaksi. Sitten metsästysaseet vaihtuivat kameroihin. Myöhemmin omakotitalon pihan hoito Hankoniemellä herätti palavan innostuksen puutarha-asioihin. Eero tallensi kamerallaan ja maalaamalla pihapiirin ja luonnon näkymiä elämänsä loppuun saakka (2017). 

Mainos – sisältö jatkuu alla

Tutustu Oma PIHA -lehteen

Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.

Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.

Katso tarjous
Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue myös

  • Hetki metsämäisessä puistossa

    Syksyinen kävelylenkki metsämäisessä puistossa. Metsämäisessä siksi, että metsästä tämä on kaukana, vaikka koostuukin lähes yksinomaan puista. Suurista, paksurunkoisista puista, joita ei ole leikattu muotoon, vaan jotka saavat kasvaa juuri niin kuin haluavat. Ainakin melkein, kyllä niistä puistossa kuitenkin aina huoli pidetään. Aikani käveltyäni istahdan penkille. Maa on keltaisenaan syksyn lehdistä, mutta kun kohotan katseeni, näyttää

  • Metsäkauris, mutta valkohäntäpeura vaiko -kauris?

    Maanantaiaamuna (5.10.) kolme metsäkaurista käveli rauhallisesti rivitalomme edessä olevaa, kohtalaisen vilkkaasti liikennöityä Tennbergintietä. Talomme kohdalle saavuttuaan ne päättivät tulla tarkistamaan, mitä niiltä on pihaltamme vielä syömättä. Lappohjan kylän pihoilla riesana ovat olleet lähinnä metsäkauriit, joita muutamia vuosia sitten kylän keskustassa syötettiinkin! Sen sijaan ”valkohäntiä” ei ole kovin usein näkynyt kylällä, mutta lähimetsissä kylläkin. Vuonna 1934

  • Annalan kartanopuistossa

    Annalan kartanopuisto sijaitsee Helsingissä, Vanhankaupungin historiallisesti arvokkaalla alueella. Annalan mäen rakennukset, puutarha ja harvinaisen laaja tammimetsikkö kertovat historiasta , johon keskeisenä innoittajana ovat olleet kauneuspyrkimykset ja puutarhakulttuuri. Kun Gustaf Otto Wasenius vuokrasi alueen v. 1826, vuokraehtona oli kaupungin sisääntulomaiseman kaunistaminen. Waseniuksen kalliolle rakennuttaman Villa Annebergin eli Annalan ympärille kehittyi edustava ja monipuolinen puutarhaviljelyn keskus. Annalan

  • Hangon rannalla ja puistossa

    Kävin torstaina (26.5.) kiertelemässä Hangon rantoja ja puistoja. Casinon edustan hienot tulppaani-istutukset olivat vielä näyttäviä, vaikka kukintaa on kestänyt jo melko pitkään. Viereisen puistolammen pinta alkaa täyttyä upeista lumpeenkukista. Luulisin näkymän olevan kauneimmillaan viikon kahden kuluttua. Onneksi valkoposkihanhet olivat häipyneet – ilmeisesti pesintäpuuhiinsa – lampea ympäröiviltä nurmialueilta, joten vastedes kengänpohjat pysyvät siistimpinä. Huomasin lammenrannalla muutamia

Kaikki jutut