Tässä on kuvia Pohjois-Karjalan talvesta; osa niistä on tammikuun puolelta, jolloin pakkasta oli lähes 30 astetta. Maisemat olivat aivan ihanat, lumi oli puhdasta ja valkoista ja auringonpaiste ihan oranssin väristä. Ilma tuntui hyvin raikkaalta. Mutta rehellisyyden nimissä on sanottava, että pakkasta oli kyllä liikaa, jotta pakkaspäivistä olisi pystynyt nauttimaan. Sisältä oli kiva ihailla talvista luontoa, mutta kun siirtyi ulos kuvaamaan, niin äkk
iä sormet olivat kohmeessa.
Nyt puolestaan on aivan ihana pieni pakkanen (-7). Aurinko hyväilee talvimaisemaa. Lunta on vielä paljon ainakin täällä Pohjois-Karjalassa, mutta kevättä kohti mennään koko ajan. Sen huomaa siitä, että valo lisääntyy ja aurinko suorastaa hymyilee.
Oikein ihanaa kevään odotusta!
Kun Anneli kirjoitti Oma PIHA -lehden blogia, hän asui Joensuussa Pohjois-Karjalassa. Hän panosti pienehkön omakotipihan ilmeen kohentamiseen tavoitteenaan värikäs ja yllätyksellinen pihapiiri. Puutarhassa käytettiin runsaasti sekä luonnonkiveä että vuolukiveä. Lisäksi pihapiiriä elävöittivät patsaat ja koristeet. Anneli on huomannut, että ihmisiä kiinnostaa entistä enemmän kaupunkipihojen kauniiksi laittaminen, jotta piha tuottaisi iloa ja nautintoa.
Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.
Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.
Olimme reissussa runsaan viikon. Kotiin oli niin mukava palata, kun runsaasti kukintaa oli odottamassa. Kauniin kukinnan lisäksi puutarha on täynnä lumoavia tuoksuja. Syreeni Tammelan kaunotar on kauneimmillaan. Pidän paljon unikoista ja nyt saammekin ihailla idänunikon kaunista kukintaa. Tammelan kaunotar Mukavaa kesän jatkoa! Tallenna Tallenna
Voi tätä unikkojen kauneutta. Unikot kuuluvat suosikkikukkiini. Pihassamme on siperianunikkoja, idänunikkoja sekä silkkiunikkoja. Idänunikko on yksi perinteisistä perennoista. Se kukkii suhteellisen lyhyen ajan, mutta sitäkin näkyvämmin kesä–heinäkuun vaihteessa. Siperianunikko viihtyy aurinkoisilla paikoilla. Se kukkii valkoisin, keltaisin, oranssein ja punaisin kukin pitkälle syksyyn. Kylväytyy helposti itsekseen, mikä tekee siperianunikosta pitkäikäisen. Silkkiunikon siemenet kannattaa kylvää suoraan kasvupaikalle
Tähän vuodenaikaan silmät hakeutuvat entistä helpommin katselemaan puiden runkoja, sekä niiden värejä että muotoja. Kaisaniemen kasvitieteellisestä puutarhasta löytyy tämä puu, jonka tuohi kuoriutuu hiljakseen irti ohuen ohuina hiutuvina. Lumipeitteinen tausta saa paperikoivut (Betula papyrifera) näyttämään kevyesti punastuneilta. Niiden runkojen pastelliset, aprikoosinkin mieleen tuovat sävyt ovat kuin ensimmäisiä muistutuksia kevään lähenemisestä. Pohjois-Amerikassa paperikoivun tuohella on
Kävinpä tutustumassa sukusijoihin Vesijärvellä. Siellä tuli vastaan tuttu yhdistelmä, joka kasvaa kotipihallanikin. Rantakukka (Lythrum salicaria) ja ranta-alpi (Lysimachia vulgaris) kasvavat järvenrantojen lisäksi ojanpohjilla, sellaisesta paikasta niiden pistokkaat olen omaan pihaani siirtänyt. Lajit ovat tuttuja myös vähäsuolaisen Itämeremme rannoilta. Tällaiset ovat erinomaisia lajeja niihin mutaisiin ongelmapaikkoihin kotipihalla, missä vesi seisoo syksyisin ja talvisin. Nämä lajit kestävät
