Talviaikaan siirtyminen on taas käsillä ja silloin pimeys hiipii kotiin ja pihalle jo yllättävän aikaisin. Silloin tarvitaan kaamosvaloja, lyhtyjä ja tuikkuja. Tunnustaudun syksyllä ja talvella varsinaiseksi tuikkujen suurkuluttajaksi. Hiiviskelin illansuussa pieneen puutarhamökkiini pihan perälle ja valaisin sen valoverkolla ja tuikuilla. Valoverkko on kätevä ja näyttävä moneen tarkoitukseen. Sen voi kietoa jouluna helposti kuuseen, katajaan tai tuijaan. Sen voi ripustaa kuistille valoseinämäksi tai kattoon tähtitaivaaksi. Mikäli puutarhassa on köynnöskaaria tai kaariportteja, sopisi se sellaiseenkin hienosti. Ei anneta pimeyden lannistaa, selätetään se yhdessä tuikuin ja valosarjoin!
Luonto ja kasvit ovat olleet lähellä sydäntäni koko elämän ajan. 1920-luvulla rakennetun puutalovanhuksen mukana tuli lähes puolen hehtaarin villi metsäinen tontti (vyöhykkeellä III-IV), joka käynnisti puutarhainnostuksen vuonna 2002. Aistien tarhassa -kolumneissa saan ilokseni jakaa sanoin ja kuvin puutarhaelämän ihanimpia aistielämyksiä. Lisäksi kirjoitan etenkin hyötypuutarha-aiheisia artikkeleita. Alati laajenevan lavatarhan myötä perennapuutarha on saanut rinnalle omavaraisempaan elämään tähtäävän potagerin ja hedelmäpuita. Luontoyhteys rikastuttaa elämää, ja jokainen omalla pihalla vietetty hetki lataa ihmisen täyteen uutta energiaa!
Koko puutarhavuosi samoissa kansissa – ajankohtaiset vinkit, tärkeät puutarhatyöt ja omat suunnitelmat kuukaudesta toiseen.
Pihakalenteri on 224-sivuinen, A5-kokoinen pihatarhurin apu, jossa on kierreselkä ja paljon tilaa muistiinpanoille ja piirroksille.
Pihakalenterin ennakkohinta 15.11. asti on 21 €.
Pimeys nielaisee maiseman päivä päivältä aikaisemmin. Annoin periksi ja virittelin valosarjan kuistin kupeessa kasvavaan timanttituijaan. Se luo tunnelmaa, valoa ja turvallisuuden tunnetta itselle ja ohikulkijoille. Täällä, missä ei ole katuvalojen loistetta – ja ihan hyvä niin – ovat pienetkin valonlähteet arvokkaita.
Etsinnässä helppohoitoinen, monenlaisella paikalla kasvava kukkapuu? Sirotuomipihlaja (Amelanchier laevis) on mainio ja nopeakasvuinen ehdokas II-III vyöhykkeelle saakka. Vanhemmiten puumaisiksi kasvavat pensaat ovat kukkiessaan upea pumpulipilvinäky. Yksittäiset kukat tuovat keveydellään mieleen perhosen. Pensasta voi myös ohjata puumaisempaan muotoon leikkaamalla. Avautuvissa lehdissä on herkkä kuparinsävy, ja syksyllä pensaan ruska on piristävää katsottavaa. Marjat kypsyvät syötäviksi loppukesällä.
Jos havaitset keväällä yhdenkin lehtokotilon puutarhassasi, se kannattaa hävittää, koska kotilot saattavat runsastua varsinkin sateisina kesinä niin, että syksyllä kotiloita on kasvien varsissa, lehdillä ja kukissa kymmenittäin, ja pahimmissa tapauksissa satamäärin. Keskimäärin parin senttimetrin kokoisia lehtokotiloita esiintyy pääosin Etelä-Suomessa ja ne viihtyvät parhaiten hoitamattomissa kasvustoissa. Ne käyttävät ravintonaan pihamaan kasvillisuutta ja ovat kaikkiruokaisia. Lehtokotilo syö…
Kultasade (Laburnum alpinum) lukeutuu Suomen kesän eteläiseneksoottisiin kukkijoihin. Näihin aikoihin kultasateesta riippuu suuria kirkkaankeltaisia kukkaterttuja, joissa pörisee kokonainen kimalaiskuoro. Näyttävä hernekasvi menestyy laihemmassakin maassa, kiitos sen juuriston typpibakteerien, jotka sitovat ilmakehästä kultasateelle ravintoa. Mahdollisimman lämmintä kasvupaikkaa suositellaan, mutta onpa tuulisemmallakin paikalla kasvavista kultasateista kehittynyt komeita puita. Kultasade on kokonaisuudessaan myrkyllinen kasvi. Jäniksiä tämä ei tosin…
Useimmat puutarhat ovat nykyään salaisia. Ne ovat tavallisia kotipuutarhoja, joissa vietetään aikaa perheen ja ystävien kesken ulkopuolisten katseilta suojassa. Suurilla tonteilla salainen puutarha voi olla pihan osa, kun taas pienillä tonteilla koko alue rakentuu ikään kuin salaiseksi.
Vuodenaikojen merkitys, kivien ja kasvien liitto sekä kauneuden näkeminen pienissä asioissa ovat japanilaisen puutarhataiteen kulmakiviä. Tämä näkyy tavallisessa arjessakin. Portinpieli tai sisäänkäynti on oiva paikka pikkupuutarhalle, ja sievä asetelma syntyy jo yhdestä tai kahdesta kasvista. Luonnosta ammentava japanilainen estetiikka inspiroi myös suomalaisen puutarhaihmisen mieltä.
Puutarhaharrastajan tie ei ole aina iloinen ja ruusuinen, vaan joskus puutarhassa kohdataan ikäviä vieraita. Kutsumattomat vieraat voivat olla nelijalkaisia tai siivekkäitä, kun taas jotkut tulevat vaivihkaa ryömien tai piilossa uusien taimien multapaakuissa, säkin, kassin tai kuormalavan kyljessä. Varsinaisia Troijan hevosia.
Monet eläin- ja hyönteislajit toimivat puutarhan parhaaksi hiljaa, vaivihkaa tai yöaikaan. Niitä ei usein näe, mutta niiden vaikutukset ovat tuntuvia.
Luonto ja rakennettu puutarha täydentävät upeasti toisiaan. Mikäli mahdollista, osa tontin luonnonalueesta kannattaa ottaa osaksi puutarhaa. Pienikin pälvi luontoa tekee puutarhasta entistä mielenkiintoisemman.
Avoin puutarhassa sijaitseva pergolaportti, rautaportti tai köynnöskaari kutsuu luokseen ja houkuttelee kulkemaan lävitseen kohti seikkailuja.
