Minulla on kuvassa olevan tyyppinen yhden kukan maljakko, johon olen pitkään kaivannut kestokukkaa. Muovi ei tule kysymykseen, mutta puinen tai rautalankainen olisi kiva, olin ajatellut. Itse en ole ryhtynyt askartelemaan, vaan etsinyt kaupoista sopivaa.
Mieleiseni löysin vihdoin japanilaisesta huonekaluliikkeestä, mutta tulikin valinnan vaikeus: ottaako lehti vaiko ruoho, päivänkakkara vai pullukka? En ole osannut päättää, joten maljakkoni odottaa yhä täyttämistä (sitä paitsi suurin osa oli loppuun myyty, vain mallit olivat jäljellä…).
Unelmieni puutarhassa yhdistyvät hyötytarha ja kauniit kukkaistutukset. Innostun unohtuneista ja harvinaisista hyötykasveista ja nautin siitä, että saan vihannekset ja yrtit keittiööni omalta kasvimaalta. Luonteeltani olen utelias kulkija. Matkoillani vierailen erilaisissa puistoissa ja puutarhoissa. Jokainen niistä on ainutlaatuinen ja jokaisella on tarina kerrottavanaan. Niistä voi myös poimia uusia ideoita, joita toteuttaa tykönään.
Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.
Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.
On todella keväistä! Kun katsoo ulos ikkunasta, näyttää siltä, että kevät on tullut kuukauden etuajassa. En valita, päin vastoin. Viime vuonna talvi kesti puoli vuotta ja vaikutti siltä, ettei se lopu koskaan eikä kevät ikinä ala. Vaikka puutarhassa on jo runsaasti kukkasipulien piippoja näkyvissä, kukintaa saadaan odotella vielä tovi. Ihastellaan kukkia siis ensin sisätiloissa. Pitkän
Talvella ei ehdi oikeastaan edes kaipaamaan salaattia. Nythän on kaalien aika! Tavallisen valkokaalin lisäksi kannattaa kokeilla tummanvihreää, ryppylehtistä savoijinkaalia eli kurttukaalia. Aivan uloimmat lehdet saa yleensä heittää pois, mutta sisemmät sopivat erinomaisesti kaalikääryleisiin ja pataruokiin. Savoijinkaalissa on miellyttävä, aavistuksen pähkinään vivahtava maku. Lisäksi siitä saadaan runsaasti A- ja C-vitamiinia sekä beetakaroteenia, joita tähän aikaan vuodesta
Helsingin kasvitieteellisessä puutarhassa on meneillään vuotuinen Tulppaanien lumo -näyttely 24.3 saakka. Nettikauppa Villi niitty, joka myös myy vanhojen sipulikukkien sipuleita ja mukuloita, on hyötänyt sipulit kukkaan juuri näyttelyä varten. Esillä on historiallisia lajikkeita 1500-luvulta alkaen ja villilajeja, joita harvemmin meillä tavataan. Usein puhutaan kasvitieteellisestä tulppaaneista, kun oikeasti tarkoitetaan villilajeja. Harhaanjohtava nimitys lienee tullut vieraista kielistä,
Kevätkurjenmiekat (Iris reticulata) kuuluvat viehättävimpiin varhaisiin sipulikukkiin. Eksoottisen näköiset terälehdet hämmästyttävät noustessaan yleensä huhtikuussa ylös kuivahkosta kukkapenkistä. Ruukkuihin istutettujen kurjenmiekkojen kukkia pääsee ihastelemaan läheltä. Kuvat ovat Tulppaanien lumo -sipulikasvinäyttelystä parin vuoden takaa. Keveän vaaleansinikukkainen ´Katharine Hodgkin´: Purppuraan vivahtava ´Purple Gem´:
Ikkuna yhdistää ulkotilat sisätiloihin, se rajaa ja kutsuu katsomaan. Parhaimmillaan ikkuna on kuin elävä taulu, joka muuttuu päivän mittaan sekä sään ja vuodenaikojen mukaan.
Tachibana-tei Ohanan huvila puutarhoineen on nähnyt maailman muuttuvan pitkän historiansa aikana. Länsimaisia vaikutteita ja japanilaisuutta yhdistävä huvilapuutarha lumoaa säistä riippumatta – tai juuri niiden ansiosta.
Muun muassa kriinumia, valkotupsukkia tai keltakultakäpyä ei näy enää kukkakaupoissa, mutta onneksi vielä sentään harrastajien huomassa. Helsinkiläisen huonekasvikeräilijän kokoelma on vaikuttava.
Kyushun saarella eteläisessä Japanissa sijaitseva Dazaifun kaupunki tunnetaan pyhäköistään ja temppeleistään. Puutarhamatkailija löytää sieltä myös maan kauneimpiin kuuluvan sammal- ja hiekkapuutarhan.
Vanhat kujannepuut ja kortteleittain vaihtuva kasvimaailma tekevät kävelystä helsinkiläisellä Malmin hautausmaalla mieleenpainuvan. Edestäpäin löytyy aina uudenlaisia puutarhatiloja esimerkiksi amfiteatterin muotoisena.
