Vaikka kasvimaakausi onkin tältä vuodelta jo pääosin ohi, jotakin vielä saa. Mangoldit eivät ole panneet pahakseen pikkupakkasia, ja lehtiselleriäkin käyn yhä keräämässä lihapatoja maustamaan. Muita hyviä myöhäissyksyn herkkuja ovat esimerkiksi ruusukaali ja lehtikaali. Vieläkö Sinä haet kasvimaalta herkkuja keittiöön?
Punaruotinen mangoldi on niin kaunis, että sitä käytetään usein myös koristekasvina. Marraskuussa osa mangoldeista on saanut upean viininpunaisen värin.
Unelmieni puutarhassa yhdistyvät hyötytarha ja kauniit kukkaistutukset. Innostun unohtuneista ja harvinaisista hyötykasveista ja nautin siitä, että saan vihannekset ja yrtit keittiööni omalta kasvimaalta. Luonteeltani olen utelias kulkija. Matkoillani vierailen erilaisissa puistoissa ja puutarhoissa. Jokainen niistä on ainutlaatuinen ja jokaisella on tarina kerrottavanaan. Niistä voi myös poimia uusia ideoita, joita toteuttaa tykönään.
Koko puutarhavuosi samoissa kansissa – ajankohtaiset vinkit, tärkeät puutarhatyöt ja omat suunnitelmat kuukaudesta toiseen.
Pihakalenteri on 224-sivuinen, A5-kokoinen pihatarhurin apu, jossa on kierreselkä ja paljon tilaa muistiinpanoille ja piirroksille.
Pihakalenterin ennakkohinta 15.11. asti on 21 €.
Syysvärikarkkipussin perukalta on etelässä löytynyt vielä viime päivinä tällaisia sävyjä. Väreistä vastaavat niin julkisten viheralueiden kuin kotipihojenkin kivijalkakasvit pensasangervot sekä tuhkapensaat. Ne viherryttävät, ja varsinkin pensasangervot myös kukittavat haasteellisempiakin kasvupaikkoja. Nyt syksyllä on ilo seurata, miten monet näistä pensaista heräävät aivan uudenlaisiksi ilotulituskoristeiksi.
Kotimaisten kielten keskus kertoo vanhajuurisen ’marras’ -sanan viittaavan sekä luonnon kuihtumisen että edesmenneiden muistamisen aikaan. Ollaan jo lepokaudella, jonka myötä kuitenkin tapahtuu vielä paljon, mutta hienoviritteisesti. Maatumisen tärkeä prosessi esimerkiksi rullaa taustalla takaamassa ravinteiden kiertoa seuraavankin vuoden kasveille. Marraskuun vetisten sääkuvien yhteydessä näkee aina vain korostettavan maiseman harmautta. Kun tarkemmin katsoo, ovat luonto ja puutarha…
Marjabongausta marraskuussa? Kyllä vain! Kyse on oikeastaan yksityiskohtien mielenkiintoisesta havainnoinnista pääasiassa ruskean sävyissä levittäytyvässä rauhaisassa marrasmaisemassa. Nämä marjahavainnot ovat tärkeitä myös syksyn ja talven linnuille. Lumimarjan (Symphoricarpos) valkea sato ihastuttaa herkkyydellään vuosi vuoden jälkeen. Sen hivenen muhkuraiset marjat ovat kuin minilumipalloja tai pensaan oksille laskeutunut valaiseva raekuuro. Aronioiden (Aronia) marjat taas kiiltelevät komean mustanpuhuvina pensaan…
Perjantai ja 13. päivä. Vaikka en olekaan taikauskoinen, tulee se kuitenkin noteerattua jopa ääneenkin, kun aamusella siirtää seinäkalenterin merkin osoittamaan alkanutta vuorokautta. Tuon kyseisen päivän, siis viime perjantain, ”valjettua” kovin usvaisena ja ankean näköisenä – pilvien roikkuessa lähellä maanpintaa – ajattelin, että päivähän taitaakin olla mitä parhain onnistuneiden usvakuvien ottamiselle. Suunnistin merenrantaan, missä usva leijaili…
Puutarha on pullollaan ruokaa – poimi sato talteen ja tästä niksit sen säilyttämiseen.
Puutarhassa voi mansikoiden ja herukoiden ohella viljellä lukuisia muitakin marjakasveja. Syötävän sadon lisäksi monella marjakasvilla on kauniit kukat tai upea syysväri, niinpä ne sopivat erinomaisesti pihan koristeistutuksiin.
Pakastaminen on helppo ja varma tapa säilöä kotipihan satoa, mutta kannattaa kokeilla myös kuivaamista, hapattamista ja umpiointia. Etikkasäilykkeet sekä makeat mehut ja hillot säilyvät hyvässä kellarissa jopa seuraavaan kesään.
Keittiöpuutarhuri innostuu kesäisin kasvattamaan monenlaisia yrttejä. Kasvimaan vakiolajeihin kuuluvat ruohosipuli, persilja ja tilli, kun taas parvekkeella viihtyvät herkemmät yrtit, kuten basilikat ja rucola. Hauskinta on sekoitella perinteisiä ja harvinaisia tuttavuuksia.
Kasvien hyötyvaikutuksesta on puhuttu pitkään, ellei aina. Samettikukat karkottavat tuholaisia ja persilja parantaa ruokakasvien makua. Siksi niitä on kylvetty omiin riveihinsä muiden satokasvien väliin. Mutta entäpä jos luovuttaisiin riveistä ja siirryttäisiin sekaviljelyyn?
