Siirry sisältöön

Lyhdyt valaisevat lumista pihaa

Jaa artikkeli
Jaalyhty pihalla 1

Alkusyksystä saakka kynttilälyhdyt ovat luoneet tunnelmaa asuntomme etu- ja takapihoilla, ja antaneet vähän valoakin iltojen pimeyteen. Kun sitten lumi peitti maan verhoillen vaippaansa myös pihan pensaat ja pienet havupuut, kynttilälyhtyjen ympärilleen tuottama valo tuntui kuin moninkertaistuneen.

”Reipasasteisen” pakkasjakson aikana oli helppo tehdä jäälyhtyjä, kun laitoimme muutaman ämpärillisen vettä jäätymään yöksi tai vähän pitemmäksikin ajaksi. Nyt pakkaskelit ovat kuitenkin toistaiseksi ohi. Vesisade ja muutaman plusasteen sää on tehnyt jäälyhdyistä mosaiikkia, mikä sekin on huomenna muisto vain.

 

, ,

Eero asui nuorena pohjoisessa Perämeren rannalla, missä suhde luontoon kehittyi vahvaksi. Sitten metsästysaseet vaihtuivat kameroihin. Myöhemmin omakotitalon pihan hoito Hankoniemellä herätti palavan innostuksen puutarha-asioihin. Eero tallensi kamerallaan ja maalaamalla pihapiirin ja luonnon näkymiä elämänsä loppuun saakka (2017). 

Mainos – sisältö jatkuu alla

Pihakalenteri 2025

Uusi piha- ja puutarhavuosi kutsuu odotuksineen ja suunnitelmineen!

Pihakalenterin seurassa kunkin viikon, kuukauden ja vuodenajan asiantuntevat vinkit, olennaiset ohjeet ja ihanat kasvi-ideat kulkevat mukana.

224-sivuisessakalenterissa on runsaasti tilaa omille muistiinpanoille.

Tilaa nyt
Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue myös

  • Puksipuukin vihertää talvista pihaa

    Puksipuu on edellisessä blogipostauksessani mainitun ruokobambun lisäksi yksi hieman poikkeuksellisempi talvipuutarhan vihreyttäjä. Puksista leikataan usein matalia aitoja tai pallon kaltaisia geometrisia muotoja. Nämä ovat tuttuja keskieurooppalaisista puutarhoista, varsinkin hovien muotoistutuksista, mutta myös cottage garden -pihoista, joilla ne rajaavat esimerkiksi kukkamaita tai kohoavat muotoiltuna kukkakasvien keskeltä. Luonnollisessa muodossaan kasvavana puksipuu on terhakka, puolikorkea pensas, joka viihtyy

  • Hortensialyhtyjä

    Retkeni kaupungin syysvärien parissa jatkuvat. Nyt hienon värimuutoksen kokevista perusvehreyttäjistä on vuorossa köynnöshortensia (Hydrangea anomala subsp. petiolaris). Keltaisiksi käyneet hortensiaköynnökset valaisevat lokakuisen päivän kuin lyhdyt. Useampi köynnös yhdessä luo vaikuttavan lyhtyjoukon. Myös kuivahtaneet kukinnot jäävät pitsimäisiksi yksityiskohdiksi kasvien syysasuun.      

  • Japanilaista henkeä

    Aila Vennola rakastaa japanilaisia puutarhoja ja niiden levollista tunnelmaa. Aila tarjoaa kotonaan ja myös puutarhassaan energia- ja hierontahoitoja, joilla tähdätään kehon ja mielen tasapainoon. Piha nousi vuonna 2015 Suomen Paras Piha -kilpailun finaaliin. Voit katsoa videon pihasta tästä linkistä.   Aila muutti Vantaan Askistoon 40 vuotta sitten. Alkuun tonttia oli 6000 neliötä, mutta asutuksen tiivistymisen

  • Taiteellisen opettajan omakotipiha yllättää

    Kirsi-Marja ja Arto Hamosen piha valittiin vuoden 2015 Suomen Paras Piha -kilpailussa finaaliin. Piha on harmoninen kokonaisuus, mutta siinä on paljon yllätyksellisiä yksityiskohtia. Voit katso videon pihasta tästä. Kirsi-Marja Hamosen puutarhaharrastus alkoi vuonna 1997, kun pariskunta muutti omakotitaloon. Talo sijaitsee kuutisen kilometriä Mikkelin keskustasta Pieksämäen suuntaan. Tontin koko on liki 4000 neliötä, josta 1200 neliötä

Kaikki jutut