Siirry sisältöön

Kabochaa ja tougania

Jaa artikkeli

Syksy on erilaisten kurpitsojen aikaa. Mikäpä olisi ihanampaa kuin lämmittävä, samettinen kurpitsakeitto tai uunissa paahdetut kurpitsaviipaleet pääruoan lisukkeena? Lajikkeissakin riittää kokeilemista: on spagettikurpitsaa, myskikurpitsaa, hokkaidonkurpitsaa ja vaikka mitä.

Kuvassa etualalla on japanilainen talvikurpitsa kabocha. Se on kooltaan melko pieni, ohuehko kuori on tummanvihreä ja malto kellanoranssi. Maultaan se on miellyttävän makea ja sopii erilaisten patojen ja sosekeittojen lisäksi makeisiin leivonnaisiin sekä tempuraksi eli friteerattavaksi japanilaiseen tapaan. Kabochaa voi kasvattaa myös Suomessa.

Taustalla oleva toinen kurpitsa on nimeltään tougan, joka tarkoittaa yksinkertaisesti talvikurpitsaa. Sen malto on vaalea ja maku hienostuneen mieto. Tougania kasvatetaan erityisesti Okinawalla, missä sitä käytetään erilaisissa keitoissa ja padoissa.

, , ,

Unelmieni puutarhassa yhdistyvät hyötytarha ja kauniit kukkaistutukset. Innostun unohtuneista ja harvinaisista hyötykasveista ja nautin siitä, että saan vihannekset ja yrtit keittiööni omalta kasvimaalta. Luonteeltani olen utelias kulkija. Matkoillani vierailen erilaisissa puistoissa ja puutarhoissa. Jokainen niistä on ainutlaatuinen ja jokaisella on tarina kerrottavanaan. Niistä voi myös poimia uusia ideoita, joita toteuttaa tykönään. 

Mainos – sisältö jatkuu alla

Tutustu Oma PIHA -lehteen

Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.

Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.

Katso tarjous
Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Saako olla lisää

  • Mysteeriverso? Keväinen tunnelmakuva helmikuun alkuun

      Mikäpä kasvi se tässä on versomassa kevätmaasta? Monimuotoiset kasvinversot ovat joskus hauskaa arvuuteltavaa, varsinkin mikäli istutusalueiden asukkaista ei ole laatinut sen tarkempaa karttaa mieleen tai paperille. Joskus taas tiettyjen, ehkä harvinaisempien lajien versot ovat erityisiä keväänmerkkejä, ja niiden kasvupaikat säännöllisesti havainnoituja. Helmikuun alussa aurinko valaisee jo enemmän. Silloin aletaan keskisemmässä Euroopassa jo kohdentaa ajatuksia

  • Syysvärikauden viimeisiä ilotulitussävyjä

    Syysvärikarkkipussin perukalta on etelässä löytynyt vielä viime päivinä tällaisia sävyjä. Väreistä vastaavat niin julkisten viheralueiden kuin kotipihojenkin kivijalkakasvit pensasangervot sekä tuhkapensaat. Ne viherryttävät, ja varsinkin pensasangervot myös kukittavat haasteellisempiakin kasvupaikkoja. Nyt syksyllä on ilo seurata, miten monet näistä pensaista heräävät aivan uudenlaisiksi ilotulituskoristeiksi.

  • Kukkia pimeydessä

    Viimeksi postailin kuinka pihani oli valkeana lumesta, mutta nopeasti tilanne muuttui. Lumesta ei ole enää jälkeäkään. Kylmässä viimassa ja tihkusateessa ajastin jouluvalojani syttymään tuntia aikaisemmin ja tein iltapäivän hämärässä samalla nopean pihakierroksen. Koko syksyn odottelin josko kaipailemani syysmyrkkylilja ’Waterlily’ olisi noussut pintaan. Siitä ei ollut jälkeäkään – mutta tänään oli! Kaksi ihanaa nuppua hohti pimeydessä.

  • Oranssia torstaita

    Oranssikeltanon (Pilosella aurantiaca) kukissa on upea, meikäläisessä luonnossa harvemmin nähty syvänoranssi sävy. Vähäravinteisilla niittypaikoilla viihtyvä kasvi leviää itsekseen pihalla, sekä rönsyillä että voikukkamaisilla haituvasiemenillä, jotka lentelevät tuulen mukana. Tuloksena on auringossa hehkuva keltanomatto.

Uusimmat jutut

  • Kukkiva kasvimaa

    Kauniisti kukkiva kasvimaa piristää mieltä ja kutsuu tärkeät pölyttäjät kylään. Siistit kukkapenkit osoittavat kasvimaan rajat, mutta kesäkukkia voi lisätä väriläiskiksi myös vihannesten joukkoon.

  • Kirsikkaluumu kauneimmillaan

    Kirsikaluumu (Prunus cerasifera) hurmaa runsalla kukinnallaan toukokuussa. Loppukesällä kypsyvät makeat pienet luumarjat, eli luumut, ovat kuin mehevää, makeaa karkkia.

  • Kevättä kasvihuoneessa

    Ailahtelevainen kevätsää on taas osoittanut, kuinka korvaamaton apu kasvihuoneesta on tähän aikaan vuodesta. Jo varhain keväällä auringonsäteet lämmittävät kasvihuoneen niin lämpimäksi, että itäminen lähtee hyvin käyntiin. Toukokuussa kasvu on hyvässä vauhdissa ja satoakin saa jo korjata.

  • Kasvata tuuheat yrtit

    Yrttien taimia voi ostaa torilta tai kaupan vihannestiskiltä, mutta miksi jättää käyttämättä tämäkin tilaisuus puuhailla siementen ja mullan kanssa. Itsekasvattaminen on lisäksi ainoa konsti saada harvinaisempia yrttejä tuoreina keittiöön.

  • Varaslähtö kevääseen 

    Innokkaan kotiviljelijän puutarhakevät alkaa jo maalis–huhtikuussa, kunhan vain rohkaisee mielensä ja lähtee kasvihuoneelle ja lavojen ääreen kylvöpuuhiin. Oikeilla kasvivalinnoilla saat venytettyä kasvukautta maaliskuulta marraskuulle.

Kaikki jutut