Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran mukaan juhannussalko, maistonki, on laivan mastoa muistuttava korkea tanko, joka koristellaan lehvillä, seppeleillä ja köynnöksillä. Ruotsissa juhannussalosta tuli 1800-luvulla kokon sijaan juhannuksen keskeinen symboli. Suomen ruotsinkielinen väestö Ahvenanmaalla, Länsi- ja Etelä-Suomen rannikolla ja saaristossa sekä lähin suomenkielinen naapurusto omaksui saman tavan. Tosin jo 1700-luvulla länsisuomalaisissa herraskartanoissa oli pystytetty salkoja. Nykyään juhannussalko on maassamme edelleen pääasiassa suomenruotsalainen tapa.
Kun vuosi sitten kuvasin juhannussalkoa Tammisaaren Leksvallissa, päätimme nyt kokeilla, millaisen salon saisimme tehtyä rivitalomme pihalle. Kahteen pekkaan, tai eihän vaimoa voi sanoa pekaksi, meillä meni juhannussalon tekemisessä aikaa täyden työpäivän verran. Puurungon teko, päivänkakkaroiden hakeminen fillarilla metsätietä muutamia kilometrejä polkien, aika suuren määrän vaativa koivunoksien kerääminen ja kiinnittäminen pieninä nippuina ohuella rautalangalla salkoon ynnä kranssit jne. oli yllättävänkin iso homma, kun vielä sadekuurot kiusasivat terassilla rakennelmaa tehdessämme.
Hyvää juhannuksen jatkoa!
Eero asui nuorena pohjoisessa Perämeren rannalla, missä suhde luontoon kehittyi vahvaksi. Sitten metsästysaseet vaihtuivat kameroihin. Myöhemmin omakotitalon pihan hoito Hankoniemellä herätti palavan innostuksen puutarha-asioihin. Eero tallensi kamerallaan ja maalaamalla pihapiirin ja luonnon näkymiä elämänsä loppuun saakka (2017).
Uusi piha- ja puutarhavuosi kutsuu odotuksineen ja suunnitelmineen!
Pihakalenterin seurassa kunkin viikon, kuukauden ja vuodenajan asiantuntevat vinkit, olennaiset ohjeet ja ihanat kasvi-ideat kulkevat mukana.
224-sivuisessakalenterissa on runsaasti tilaa omille muistiinpanoille.
Pienen tontin suunnitteluun voisi ottaa kaksi punaista lankaa: selkeyden ja rehevyyden. Rakennusmateriaaleiksi on paras valita vain pari yhteensopivaa elementtiä, esimerkiksi grafiitinharmaa kivi ja salvianvihreäksi maalattu puu. Mieleen pulpahtaa saman tien liuta hopealehtisiä kasveja, jotka sointuvat niihin täydellisesti!
Zoja Sara omistautuu pienen pihansa hoivaamiseen ja kaiken tulee olla tiptop. Hän laittaa pihaansa uusiksi joka kesä, jotta tekemistä riittää. Katso video tästä. Alkuperältään venäläinen Zoja Sara on asunut Suomessa neljännesvuosisadan. Vuosituhannen vaihteessa hän muutti Vantaan Vaaralassa olevaan rivitaloon suomalaisen miehensä kanssa, mutta jäi leskeksi yhdeksän vuotta sitten. Tytär Minna ilmoitti pihan Oma PIHA -lehden
Esikot kuuluvat puutarhan kevääseen siinä kuin sipulikukatkin. Esikot sopivat pihassa kaikkialle: lehtipuiden alle pensasryhmien reunamille niitylle ruusutarhaan perennapenkkiin kivikkotarhaan sekä terassin tai kuistin ruukkuihin.
Lumipeite näyttää herkkiä jälkiä pihan muiden asukkaiden elämästä: siroja jalanjälkiä siellä, siiven lennokas pyyhkäisy tuolla. Liikkeellä voi olla lintuja, pieniä jyrsijöitä kenties, ehkä lumikkokin. Mustarastas esimerkiksi on ruvennut viime vuosikymmenten aikana talvehtimaan meillä Suomessa niin, että sen voi jo monin paikoin lukea talven vakiolintuihin. Rastaat kiiruhtelevat maan lähellä, mielellään pensaiden katveessa, etsimässä lumen pinnalta muun
