Kasvimaan ei tarvitse olla mitenkään erityinen: pienikin maaläntti kelpaa. Maa käännetään ja möyhennetään, poistetaan pahimmat rikkakasvien juuret, lisätään kompostimultaa ja muodostetaan halutunlaiset istutuspenkit. Kylvösuunnitelmakin saattaa muuttua töitä tehdessä, kun jostakin ilmaantuu uusia taimia tai siemeniä, jotka on saatava maahan. Toisaalta juuri se tekee kasvimaan laittamisesta hauskaa. Mikään ei ole kiveen lyöty, ja joka vuosi kaiken saa järjestää uudella tavalla.
Tällä kertaa oli tarkoitus käyttää enemmänkin valmiita ostotaimia, jotta kasvu lähtisi nopeasti käyntiin ja satoa saisi aiemmin, mutta harmillisen vähän niitä on tarjolla. Kesäkurpitsaa, avomaankurkkua ja tomaattia löytyy vielä suhteellisen helposti, mutta esimerkiksi salaatintaimista saisi kivan spurtin kesäkeittiöön. Herneitäkin kaipailin, mutta ne kuulemma menevät niin helposti solmuun, että taimimyynnistä on luovuttu. Totta puhuen olisin ollut valmis niitä hiukan setvimäänkin, kunhan vain olisin saanut taimet pian maahan!
Mitä Sinä suosit, valmiita ostotaimia, itse esikasvatettuja vai suorakylvöjä?
Unelmieni puutarhassa yhdistyvät hyötytarha ja kauniit kukkaistutukset. Innostun unohtuneista ja harvinaisista hyötykasveista ja nautin siitä, että saan vihannekset ja yrtit keittiööni omalta kasvimaalta. Luonteeltani olen utelias kulkija. Matkoillani vierailen erilaisissa puistoissa ja puutarhoissa. Jokainen niistä on ainutlaatuinen ja jokaisella on tarina kerrottavanaan. Niistä voi myös poimia uusia ideoita, joita toteuttaa tykönään.
Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.
Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.
Mahdollisimman luonnonmukaisen hyötytarhan perustaminen on arjen ekoteko. Tasapainoisessa puutarhassa ravinteet kiertävät, komposti tuottaa multaa ja satokasvit voivat hyvin. Kotitarveviljely on nykyisessä maailmantilanteessa ajankohtaisempaa kuin koskaan.
Kirjoitin toukokuussa mangoldista, erinomaisesta mutta meillä vielä hiukan tuntemattomaksi jääneestä lehtivihanneksesta. Se on helppo kasvattaa ja satoisa, käyttö on pitkälti sama kuin pinaatin. Mangoldi on paitsi maukas, myös kaunis vihannes. Erityisesti värikäsruotiset lajikkeet voivat olla hyvinkin näyttäviä. Ei siis ihme, että kasvi on kelpuutettu monissa maissa myös kukkapenkkeihin. Tästä voivatkin napata idean ne, jotka eivät
Tulevan kesän kasvimaata suunnitellessa kannattaa jättää tilaa myös mangoldille. Se on helppo kasvattaa ja siitä saa lehtivihreää koko kesän. Uusintakylvön voi tehdä kesäkuussa, jolloin mangoldia riittää pitkään syksyyn. Perinteisessä mangoldissa on valkoiset ruodit, mutta jos kaipaa väriä kasvimaalle, voi valita värikkäitä lajikkeita. Mangoldista käytetään vihreiden lehtien lisäksi paksummat ruodit. Ne voi valmistaa parsan tavoin tai
Edellisessä merkinnässäni mainitsin, että kruunusuvikakkaroiden seuraksi sopii kotoinen ruiskaunokki eli tuttavallisesti ruiskukka (Centaurea cyanus). Sininen on se tutuimmimmista tutuin, ja lisäväriä saadaan valkoisilla, violeteilla ja vaaleanpunaisilla ruiskukilla. Puutarhassa kukilta riisutaan kaikki niihin liittyvät poliittiset mielleyhtymät ja muut symbolit. Täällä ne saavat kukoistaa itsenänsä, yhdessä muiden kanssa ja sulassa sovussa. Ja vaikka ruiskukka kuuluu perinnekasveihimme, on
