Siirry sisältöön

Kasvuvyöhyke IV

Mäkiseutujen ja lakeuksien vyöhyke, Kokkolasta Joensuuhun

  • Akileijojen loputon kirjo

    Istuta puutarhaan akileija, saatat saada pari eriväristä siementaimea. Istuta kolme erilaista akileijaa, saat loputtomasti uudenlaisia!

  • Kasvimattoa kivimuurilla

    Luonnonkivimuurit luovat maisemaan viehättävän alkuperäistä ja muinaismuistomaista tunnelmaa. Lisäksi ne ovat rakennustaidonnäytteitä. Näin kevättalviaikaan, kun lumi on sulamassa pälviksi, muurinhuipulta paljastuu rosoista, mutta vihreää kasvimattoa. Tästä se kasvibongailukausi vähitellen alkaa. Lämpimälle, aurinkoiselle ja kuivahkolle muurinlaelle voi istuttaa esimerkiksi matalia maksaruohoja (Sedum), kuten kelta- ja valkomaksaruohoja, sekä rikkoja (Saxifraga). Kesäaikaan tämäkin ikivanha muuri kukkii herkin kukin.

  • Vanha kunnon kuusiaita

    Julkisilta paikoilta löytyy mielenkiintoisia leikattuja kasvimuotoja. Tämä helsinkiläiskuusiaidasto mutkittelee labyrinttimaisesti avoimella puistoalueella. Säntillisesti saksittu havunvihreys luo mukavan tyylikkään vaikutelman näillä lumikeleilläkin. Kuusten lomasta kohoaa komeita katajia. Maata peittää maksaruohomatto. Kuusiaidat ovat kaunista puutarhaperinnettämme. Sellaisen kasvattaminen on kärsivällisyyslaji, varsinkin jos haluaa korkeamman näkösuoja-aidan. Kuusista voi kuitenkin istuttaa puutarhaan myös kuvien kaltaisen matalamman talvivehreän elementin. Aitojen lomaan

  • Tammikuisten puiden kauneutta

    Puiden rungot ovat tähän vuodenaikaan kaunista ja kiinnostavaa tutkailtavaa ja vaikkapa omanlaisensa retken sisältöä. Puut elävät hyvin näkyvästi kanssamme läpi pakkasten ja suojasäiden. Ne luovat pysyvät raamit lumivaipan pehmentämällekin maisemalle. Oman lisänsä talvipuiden sävymailmaan tuovat monet rungoilla viihtyvät sammalet ja jäkälät, joista osa on vihreitä, osa taas montaa harmaan sävyä. Puunrungot voivat uurteisine, sileine tai

  • Pölyttäjien puolesta

    Pölyttäjähyönteiset palasivat mieleeni tähänkin vuodenaikaan tovi sitten kävelylenkillä kohdatun hyönteishotellityömaan myötä. Lisäksi alkaa olla käsillä hunajalahjasesonki, sillä kotimainen hunajapurnukka on monelle mieluisaa sisältöä joulupakettiin. Kohta koittaa myös aika suunnitella siemenluetteloiden äärellä ensi kesän (pölyttäjäystävällisiä) kylvöjä. Pölyttäjähyönteismyönteisyyttä kaivataan, sillä ne ovat vähentyneet radikaalisti kautta maailman muun muassa kasvinsuojeluaineiden sivu-uhreina sekä elinympäristöjen ja ilmaston muuttumisen vuoksi. Hyönteiset

  • Havaintoja alkutalven maisemasta

    Lehtien karistua erilaiset kanukat (Cornus) näyttävät kauniit varrenvärinsä. Keltavihreät ja punaiset kasvustot pistävät miellyttävästi silmään marraskuisesta maisemasta ja toisaalta taas sointuvat sen maanläheisiin sävyihin. Kanukat kasvavat reippaasti perushyvässä ja kosteuttapidättävässä maaperässä. Leikkaamista ne kestävät nopeakasvuisuutensa vuoksi. Kanukat lukeutuvat puutarhan perinteisiin vehreyttäjäpensaisiin, mutta ovat kokeneet viime aikoina uuden suosion etenkin talvisen pihan värittäjinä. Myös lehtien syysväritys

  • Marraskuun marjoja

    Marjabongausta marraskuussa? Kyllä vain! Kyse on oikeastaan yksityiskohtien mielenkiintoisesta havainnoinnista pääasiassa ruskean sävyissä levittäytyvässä rauhaisassa marrasmaisemassa. Nämä marjahavainnot ovat tärkeitä myös syksyn ja talven linnuille. Lumimarjan (Symphoricarpos) valkea sato ihastuttaa herkkyydellään vuosi vuoden jälkeen. Sen hivenen muhkuraiset marjat ovat kuin minilumipalloja tai pensaan oksille laskeutunut valaiseva raekuuro. Aronioiden (Aronia) marjat taas kiiltelevät komean mustanpuhuvina pensaan

  • Tyrnistä aita

    Välkehtivän hopeanvihreä pensasaita rajaa istuskelualuetta merenrantapuistikossa. Mistäs tämä tyylikäs kasvi onkaan tuttu? Tyrnihän se on, aurinkoisten c-vitamiinipommimarjojen tuottaja, joka useimmiten löytyy hyötypuutarhan puolelta. Tyrni on oiva koristekasvikin niin välimerellisen lehtivärityksensä kuin eräiden kestävyysominaisuuksiensa vuoksi. Jos on tarkoitus nauttia kasvista lehtiaitana, voidaan sitä leikata ahkerammin muotoonsa kuin silloin, jos kyseessä on myös marjova aidanne. Mereisenä kasvina

  • Kekrinajan keltaista

    Etelässä jatkuu keltavoittoinen myöhäisruskakausi. Seppelvarpu (Stephanandra incisa) esimerkiksi ponnistaa aiemman kasvukauden vehreyttäjän roolistaan aurinkoiseksi katseenvangitsijaksi. Kasvia suositaan erityisesti julkisten alueiden massaistutuksissa. Keltaisena hehkuva seppelvarpurinne näyttääkin hienolta. Kasvin herkkänä kaartuva varsisto on omiaan myös kotipuutarhan pienemmän skaalan istutuksia elävöittämään. Tuoksuvatukkakasvustot (Rubus odoratus) valaisevat tehokkaasti muutoin tummasävyisemmäksi muuttuvaa maisemaa. Niiden suuret lehvät värittyvät kauniin kuultavalla keltaisella. Tämä

  • Syysheiniä

    Heinät kaunistavat niittyjä ja puutarhoja usein pitkälle syksyyn ja talveen. Tuleentuessaan esimerkiksi kastikat valaisevat viljapeltomaisen kypsillä sävyillään maisemaa erottuen kauaksikin. Heinien olemuksessa on miellyttävää kepeyttä ja luonnollista tuntua, myös massaistutuksena. Nykyisin puutarhamyymälöiden valikoimista löytyy sopivia koristeheiniä niin perennaryhmän keventäjiksi, näyttäväksi heinäniityksi kuin syksyiseen ruukkusommitelmaankin. Esimerkiksi koristekastikka (Calamagrostis x acutiflora ’Karl Foerster’) on upea lajike, joka

  • Orjanruusun toinen esitys

    Olen jo joitakin vuosia hehkuttanut orjanruusun (Rosa dumalis) kauneutta kaikille kiinnostuneille ja varmaan monille niillekin, joita ei kiinnosta. Se on luonnonkasviksi tavattoman koristeellinen. Kävin juuri äsken nappaamassa siitä ylläolevan kuvan. Taustalla hehkuu japaninkirsikka (Prunus Sato-Zakura -Ryhmä). Orjanruusu kasvaa luonnossamme, ainakin täällä lounaissaaristossa se on suorastaan yleinen. Pihallani kasvaa useita yksilöitä, joista osan olen karsinut pois.

  • Syysvärikävelyltä II

    Sormivaleangervon (Rodgersia aesculifolia) lehdet ovat miltei täydelleen hevoskastanjanlehtien (Aesculus) mallisia, siksipä yhtäläisyys mainitaan kasvin latinankielisessä nimessäkin. Tämä Kiinasta kotoisin oleva suurperenna on varjoisemman penkin komistaja. Sen laajat lehdet muistuttavat paitsi kyseistä kastanjaa, myös avattuja vihreitä sormia tai eksoottisen suuriterälehtistä kukkaa. Näin syksyllä sormivaleangervo alkaa näyttää myös pronssiin vivahtavaa väritystä. Kun katseen luo yläilmoihin, näkyy monissa

Tunnetko kasvuvyöhykkeet?

Suomi jaetaan kahdeksaan kasvuvyöhykkeeseen, joiden pohjana ovat puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeet. Vyöhykejako perustuu kasvukauden pituuteen, tehoisan lämpötilan summaan sekä talven pituuteen ja kylmyyteen.

Kasvuvyöhyke kertoo, millaiset ovat kasvuolot keskimäärin ja mitä vyöhykkeellä voi viljellä.

Lisätietoa kasvuvyöhykkeistä