Korkealle kurkottavat kuuset ovat metsien ja pihapiirien peruspuustoa. Kotoisesta metsäkuusestamme on saatavilla useita erikoismuotoja, ja myös monet ulkomaiset kuuset viihtyvät ilmastossamme.
Hurmekuusi koreilee alku-
kesällä purppuranpunaisilla vuosikasvaimilla.
Kuuset (Picea) ovat tärkeitä metsä- ja talouspuita levinneisyysalueillaan pohjoisella pallonpuoliskolla. Euroopassa kuusilajeja tunnetaan kolmisenkymmentä ja risteymiä, lajikkeita sekä muotoja moninkertainen määrä. Lajeista metsäkuusi (P. abies) on Suomessa ja muuallakin Euroopassa laajimmalle levinnyt. Korkeutta metsäkuuselle tulee 25–40 metriä ja ikää 100–200 vuotta.
Kansanperinteessä kodin suojelijana tunnettu metsäkuusi on etenkin maaseudulla yleinen pihapuu. Avoimella paikalla maahan saakka yltävät oksat säilyvät vihreinä ja komeina. Varjossakin kuuset menestyvät, mutta oksat alkavat ajan oloon harveta alhaalta päin. Parhaiten puut kasvavat runsasravinteisessa ja kosteana pysyvässä maassa, mutta tulevat toimeen karummassakin ympäristössä. Metsäkuusi on hyvä valinta leikattavaan havuaitaan.
Kultakuusen uudet vuosikasvaimet ovat alkukesällä heleän keltaiset.
Metsäkuusi muuntelee
Luonnosta on löytynyt useita metsäkuusen erikoismuotoja, jotka sopivat erinomaisesti täydentämään puutarhan havuryhmiä. Niitä on kerätty muun muassa Luonnonvarakeskuksen Haapastensyrjän toimipaikan yhteyteen Lopen Läyliäisiin ja jaettu lisäysmateriaaliksi taimistoille. Useimmat erikoismuodot menestyvät Oulun korkeudella asti.
Metsäkuusi on kansanperinteessä kodin suojelija
Etualalla metsäkuusen eri muotoja Kotkassa Sapokan vesipuistossa.
Kultakuusen (P. abies f. aurea) uudet vuosikasvaimet ovat alkukesällä heleänkeltaiset. Kesän edetessä neulaset muuttuvat yleensä vihreiksi, mutta joissakin puissa keltaisuus erottuu vielä talvellakin. 'Kulta-Lumikki', 'Kulta-Päivikki' ja 'Kulta-Talvikki' ovat kultakuusen kotimaisia lajikkeita. Hurme- eli purppurakuusen (P. abies f. cruenta) uudet neulaset ovat puolestaan helakanpunaisia. Muutaman viikon kuluttua väri alkaa haalistua ja muuttua vihreäksi. Hurmekuusesta on otettu viljelyyn lajikkeet 'Cruenta' ja 'Ilta-Rusko'.
Eräiden erikoismuotojen koko ulkoasu poikkeaa tavallisesta kuusesta. Tunnetuin lienee surukuusi (P. abies f. pendula), jonka kapeuden saa aikaan oksien riippuminen alaspäin rungonmyötäisesti. Puutarhaan saa vaikuttavan istutuksen jo muutamasta surukuusesta. Taimet ovat avoimilla kasvupaikoilla hallanarkoja ja kasvavat aluksi melko hitaasti, mutta kasvu jatkuu vielä vanhanakin.
Okakuusen sinivihreät ja hopeanhohtoiset muodot ovat suosittuja puisto- ja pihapuita.
Muita erikoisen näköisiä, luonnosta löytyneitä kuusia ovat surukuusta muistuttava riippakuusi (P. abies f. viminalis), kapealatvainen pylväskuusi (P. abies 'Columnaris') ja harvaoksainen käärmekuusi (P. abies f. virgata). Luutakuusi (P. abies f. condensata) haaroittuu jo varhain useaksi pystysuuntaan kasvavaksi sivuhaaraksi, jotka kasvattavat luutamaisia oksia ylöspäin ja sivuille. Luutakuusesta tunnetaan lajikkeet 'Akka' ja 'Ukko'.
Kääpiökuusten (P. abies, kääpiömäiset) muoto vaihtelee suuresti. Ne voivat olla kupumaisia, munan-, nauriin- tai puolipallonmuotoisia tai aivan epäsäännöllisiä. Myynnissä on kotimaisia lajikkeita, kuten 'Hyrry', 'Kartio', 'Nana' ja 'Peikko’. Hyvin tiheitä ja pallomaisiksi kehittyviä muotoja kutsutaan pallokuusiksi (P. abies 'Globosa'). Tavalliseenkin kuuseen voi muodostua pallolatva.
Engelmanninkuusella on pitkät, siniharmaat neulaset.
Laaka- eli mattokuusella (P. abies 'Procumbens') ei ole runkoa lainkaan, vaan se haaroittuu heti juurenniskasta. Maanmyötäisesti kasvava kuusi voi levitä laajallekin alueelle työntäen oksien kärkiä viistoon ylöspäin. Laakakuusta tapaa etenkin saariston kallioilta.
Kuusia maailmalta
Ulkomaisista kuusilajeista Suomessa käytetään koristepuina yleisimmin kapea- ja tiheäkasvuista serbiankuusta (Picea omorica). Sen tummanvihreät, litteät neulaset ovat alta vaaleat. Kääpiöserbiankuusi (P. omorica 'Nana') kasvaa vain 2–3 metrin korkuiseksi ja epäsäännöllisen kartiomaiseksi. Lounais-Serbian vuoristossa luontaisesti kasvava serbiankuusi menestyy meillä V-vyöhykkeellä asti.
Hidaskasvuinen kartiovalkokuusi tarvitsee aurinkoisella kasvupaikalla suojauksen kevätahavalta.
Mustakuusi (P. mariana) kasvaa sirommin, kestää paremmin saasteita ja on hidaskasvuisempi kuin metsäkuusi. Latvus on kapea ja tiheä. Neulaset ovat tummanvihreät, ja pienet tummanpunaiset, pyöreät kävyt muodostuvat tiheiksi ryhmiksi. Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva mustakuusi menestyy koko maassa.
Pohjois-Amerikasta on kotoisin myös engelmanninkuusi (P. engelmannii), joka on meillä harvinainen, vaikka se on talvenkestävä V-vyöhykkeellä asti. Pitkät neulaset ovat harmaanvihreät tai sinivihreät alkuperän mukaan.
Sokeritoppamainen, tiiviskasvuinen kartiovalkokuusi (P. glauca 'Conica') on pihoillamme suosittu havukasvi, vaikka se kärsii helposti ahavasta avoimella kasvupaikalla ja vaatii sen vuoksi hyvän suojauksen kevättalven auringolta. Kekomainen kääpiövalkokuusi (P. glauca 'Alberta Globe') on vieläkin hidaskasvuisempi kuin kartiovalkokuusi. Molemmat menestyvät III-vyöhykkeellä asti. Pallomainen ja litteälatvainen siilivalkokuusi (P. glauca 'Echiniformis') kasvaa vain noin puolen metrin korkuiseksi.
Okakuusen (P. pungens) sinivihreät tai hopeanhohtoiset lajikkeet ovat suosittuja puisto- ja pihapuita eteläisessä Suomessa, mutta menestyvät vielä Raahen korkeudella asti. Hopeansinivihreänaulasinen 'Glauca' on yleisimmin käytetty okakuusi. Lajikkeilla 'Hoopsii' ja 'Koster' on erityisen hopeanvalkoiset neulaset. Sinivihreäneulasisia okakuusia kutsutaan sinikuusiksi ja vaaleaneulasisia hopeakuusiksi.
Surukuusiryhmä puistossa tai pihalla on vaikuttavan näköinen.
Pihan istutusryhmiin voidaan valita myös ulkomaisia metsäkuusen kääpiömuotoja. Pesäkuusi (P. abies 'Nidiformis') on kasvutavaltaan matala ja pyöreä. Lyhyestä rungontyngästä kasvavat oksat kaartuvat säteittäin ylöspäin, jolloin keskusta jää koveraksi.
Pesäkuusi kasvaa 0,5–1 metrin korkuiseksi ja menestyy I–IV-vyöhykkeillä. Tapionpöytä eli pöytäkuusi (P. abies 'Tabuliformis') on pöytämäisen tasainen ja jää pesäkuusta hivenen matalammaksi. Tiheä- ja litteäkasvuinen siilikuusi (P. abies 'Echiniformis') kasvaa vain 20–30 sentin korkuiseksi.
Vanha kuusikujanne on mykistävän kaunis.
Mainos – sisältö jatkuu alla
Tilaa lehtemme!
Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.
Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.
Viikko sitten minulla oli ilo vierailla Loviisassa. Viehättävä pikkuinen puukaupunki ansaitsisi jokavuotisen käynnin, mutta niin vain ovat vuodet vierineet ilman. Kävin Villa Aaltosen puutarhassa ensimmäisen kerran vuonna 2006, jolloin vanhojen rakennusten korjaus ja entisöinti oli jo pitkällä, pusikoitunut tontti oli raivattu ja koko alapiha oli myllätty viemäröinnin takia. Maasta nousseista suurista lohkareista oli muotoiltu pengermiä.
Mikäpä kasvi se tässä on versomassa kevätmaasta? Monimuotoiset kasvinversot ovat joskus hauskaa arvuuteltavaa, varsinkin mikäli istutusalueiden asukkaista ei ole laatinut sen tarkempaa karttaa mieleen tai paperille. Joskus taas tiettyjen, ehkä harvinaisempien lajien versot ovat erityisiä keväänmerkkejä, ja niiden kasvupaikat säännöllisesti havainnoituja. Helmikuun alussa aurinko valaisee jo enemmän. Silloin aletaan keskisemmässä Euroopassa jo kohdentaa ajatuksia
Euroopanlehtikuusen neulaset ovat puutarhan myöhäisimmän ruskan runollinen yksityiskohta. Tämä havukasviksi poikkeava kesävihanta puu on kotoisin keskisen Euroopan vuorilta. Kultaneulaskimput säteilevät puun oksilla tähtimäisesti ja pysyvät yleensä osin kiinni vielä lumentulon jälkeenkin. Alas varistuaan ne muodostavat valoisan katteen puun alle. Keväällä uusien lehtikuusenneulasten sävy lukeutuu puutarhan raikkaimpiin vihreisiin. Lehtikuuset ovat nopeakasvuisia ja vanhemmiten järeitä puita. Kuvien
Vaikka joulu on jo ohi ja perinteiset joulukuuset kannetaan ulos varisevine neulasineen, huonekuusi on pysyvä ja kestävä puu kunhan sen saa pidettyä hengissä kotioloissa. Suomen pimeä talvi ja sähkölämmitteinen lämmin kuiva huoneilma tekee hallaa norfolkinaraukarialle (Araucaria heterophylla), joka on tottunut luonnostaan kasvamaan Australian ja Uuden-Seelannin välissä sijaitsevalla Norfolkinsaarella. Siellä se on sopeutunut sietämään hyvin jopa
Risteyttämällä saa elegantti japaninkurjenmiekkakin uusia sävyjä ja runsautta. Japanilaista kasviharrastajaa kiehtovat siemenkasvatuksessa yllätyksellisyys ja uuden luominen.
Komeilta ja sopivan kesyttömiltä näyttävät amerikanpionit täydentävät alkukesän kukkaloistoa puutarhassa. Kukinnan jälkeen ne toimittavat vihreän pensaan virkaa. Syksyllä avautuvat suuret siemenkodat.
Kaikkein ihanimpia kevään kukista ovat maalis–huhtikuussa kukkivat pienet sipulikukat. Ne ovat kerrassaan jalokiviä puutarhassa. Kukkien värit loistavat tummaa maata vasten ja saavat sydämen tykyttämään. Koska aina tuntuu, että pihassa ei ole aikaisia kevätkukkia tarpeeksi, muista tänä vuonna kirjata ylös sopivat kasvupaikat ja istuta syksyllä lisää sipuleita ja mukuloita.
Karhunlaukka on Keski-Euroopan suosituimpia keväisiä villiyrttejä. Sen hienonmakuisia lehtiä poimitaan nykyisin Suomessakin yhä useammassa kotipuutarhassa.
Käytämme evästeitä ja vastaavia tekniikoita sivuston toiminnan varmistamiseen, kävijämäärien analysointiin sekä mainonnan kohdentamiseen ja mittaamiseen. Näiden tietojen avulla voimme kehittää sivustojamme ja tarjota lukijoille paremmin kiinnostavaa sisältöä ja markkinointia.
Välttämättömät evästeet ovat aina käytössä. Muita evästeitä käytämme vain suostumuksellasi. Voit muuttaa valintojasi myöhemmin evästeasetuksista.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen sellaisten asetusten tallentamiseksi, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole erikseen pyytänyt.
Tilastot
The technical storage or access that is used exclusively for statistical purposes.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, internet-palveluntarjoajan vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietoja tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää käyttäjän tunnistamiseen.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
