Siirry sisältöön

Helmikuu on hyvää chilien ja paprikoiden kylvöaikaa, sillä ne tarvitsevat hieman pidemmän esikasvatuksen, kuin vaikkapa tomaatti. Jotkin chilit saisi kylvää jo tammikuussa. Itse olen kuitenkin keskittynyt enemmän paprikoiden kasvattamiseen. Täällä IV-vyöhykkeellä istutan taimet lämmittämättömään kasvihuoneeseen touko-kesäkuussa. Siemenet kylvetään yksitellen, esimerkiksi taimikennostoon, ja peitellään ohuelti. Chilit ja paprikat tarvitsevat lämpöä siemenestä satoon asti, joten kylvös on hyvä laittaa itämään lämpömaton tai lattialämmityksen päälle, tai ikkunalaudalle, jonka alla patteri tuottaa lämpöä.

Kun siemenet ovat itäneet, pidä ne valoisassa paikassa. Ensimmäisen lehtiparin kasvettua sirkkalehtien jälkeen, on aika koulia taimet omiin ruukkuihinsa. Näin helmi-maaliskuussa kaikki taimet tarvitsevat yleensä vielä kasvivaloja. Maalis-huhtikuussa luonnonvaloa on yleensä jo tarpeeksi kasveille, etenkin eteläisellä aurinkoisella ikkunalla.

Helmikuun siemenkylvöistä kasvoi ikkunalla tanakoita taimia. Koulittujen paprikoiden tilanne näytti tältä viime vuoden huhtikuussa.

Monesti useissa keväisissä kasvatusohjeissa varoitellaan liian paahteisista ikkunalaudoista, ja kuinka liika aurinko voi suorastaan polttaa nuoria taimia. Se on jossain määrin totta, mutta oma kokemukseni on kuitenkin ollut, että jo pienestä asti eteläisellä ikkunalla kevätauringon paisteessa päivittäin kasvanut pikkutaimi pärjää myöhemmin keväällä ja kesällä huomattavasti paremmin, kuin pelkän kasvivalon varassa ollut taimi, vaikka kuinka tehokkaita ja hyviä ne käytössä ovatkin. Sen sijaan, jos ainoa valonlähde on ollut kasvivalo, silloin taimia saa keväällä hyvin varovaisesti totuttaa, eli karaista ulkoilmaan puolivarjossa, ja altistaa pikkuhiljaa auringon UV-säteilylle. Siinä vaiheessa taimien nuukahtamisen ja lehtien "palamisen" riski on paljon suurempi.

Isolla eteläikkunalla kasvaneet taimet olen usein saanut siirtää toukokuun lopulla/kesäkuun alussa jo suoraan kasvihuoneeseen ongelmitta. Lasitettu parveke on myös otollinen paikka chileille ja paprikoille, kunhan muistaa tasaisen kastelun ja tuuletuksen. Muistan, kuinka oma isoäitini kasvatti aina paprikoita kerrostaloasuntonsa lasitetulla parvekkeella ja korjasi sieltä loppukesällä tuoresatoa.

Paprika (Capsicum annuum) aloittelemassa kukintaansa kasvihuoneessa kesäkuun puolivälissä.

Taimikasvatusvaiheessa – ja joskus myös kesällä – ravinteena olen antanut nestemäistä merileväuutetta. Ensimmäisen kukkanupun ilmestyttyä on aika latvoa taimi, eli latva katkaistaan, jolloin taimi haaroittuu ja tuottaa enemmän satoa.

Pieniä paprikoita muodostumassa heinäkuun alussa. Koska kylvin siemenet helmikuussa, kypsää satoa sai IV-vyöhykkeellä kerätä elokuun alkupuolella. Lajike oli pieniä keltainen paprika ‘Pusztagold‘.

Kasvihuoneeseen istuttamisen yhteydessä olen laittanut ruukkuun tai kasvilavaan varastolannoitukseksi vajaan kourallisen kanankakkarakeita ruukun ulkosyrjälle tai taimien väliin, josta se liukenee hiljalleen kasteluveteen. Liiallista typpilannoitusta tulisi kuitenkin välttää, sillä paprika ja chili tarvitsevat enemmänkin kaliumia, joka edistää kukintaa ja siten sadontuotantoa. Kesällä, mikäli lehdet näyttävät kellastumisen merkkejä, on se yleensä merkki ravinteiden puutoksesta ja silloin on syytä lisätä kastelulannoitusta. Chileille ja paprikoille sopivat hyvin samanlaiset kastelulannoitteet kuin tomaatille. Kastelulannoitetta kannattaa antaa noin kerran viikossa, lannoitteen mukana tulevan annosteluohjeen mukaisesti.

Mikäli istutat paprikan ja chilin taimet kesällä suurikokoisiin ruukkuihin, paljuun tai kasvilavaan, niille hyviä kumppanuuskasveja ovat kaikki tuholaisia tuoksullaan karkottavat maustekasvit. Istuta rinnalle kasvamaan vaikkapa basilikaa, timjamia, korianteria, persiljaa, tilliä, rosmariinia, ruohosipulia tai tavallista sipulia.

Vaaleankeltainen pikkupaprika ’Zlata’ ja puutarhan tuoresatoa elokuisessa sadonkorjuukorissa.

Persilja hämää tuoksullaan tuholaisia muiden tuoksuvien yrttien tapaan. Salaatti sopii paprikalle aluskasviksi. Tomaattia sekä muita koisokasveja pidetään hieman ristiriitaisesti paprikalle niin hyvinä kuin huonoina kumppaneina. Kun kasvattaa samaan heimoon kuuluvia kasvilajeja vierekkäin, ovat ne luonnollisesti alttiita samoille taudeilla ja tuholaisille. Ne myös kilpailevat ravinnosta keskenään. Toisaalta, niitä hoidetaan ja lannoitetaan samalla tavalla, jolloin sen perusteella niitä voi kasvattaa myös rinnakkain hoidon helpottamiseksi. Itselläni pienehkössä kasvihuoneessa kasvavat rinnakkain niin tomaatit, kurkut kuin paprikat ongelmitta.

Mainos – sisältö jatkuu alla

Tutustu Oma PIHA -lehteen

Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.

Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.

Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *