Rakastettu joulunajan kukka, jouluruusu (Helleborus), ei ole kertakäyttöinen, vaan kukoistaa oikeanlaisen talvetuksen jälkeen puutarhassa tulevina vuosina.
Mikäli olet hankkinut tai saanut joululahjaksi jouluruusun (Helleborus) taimen, kannattaa se siirtää talven ajaksi viileään ja valoisaan paikkaan, jossa lämpötila pysyy noin 10–15 asteessa. Huolehdi, että kasvi pysyy tasaisen kosteana kevääseen asti, mutta vältä mätänemistä. Taimi kannattaa istuttaa talveksi hieman suurempaan ruukkuun, jolloin kosteuden säätely helpottuu. Ruukun voi myös kostuttaa imeyttämällä vettä aluslautaselta, silloin jouluruusun tyvi ei mätäne yhtä herkästi. Maan sulettua taimen voi heti istuttaa puutarhaan jatkamaan kasvua ja juurtumista.
Monien muiden joulukukkien tavoin myös jouluruusu on myrkyllinen, joten se kannattaa pitää mielessä näin joulun aikaan, jos kotona on lemmikkieläimiä.
Jouluruusu viihtyy kalkitussa, kuohkeassa ja multavassa maassa, jossa talvimärkyys ei jää seisomaan, mutta joka pysyy kuitenkin melko kosteana. Istutuskuoppaan kannattaa sekoittaa ravinteikasta kompostimultaa. Omalla pihallani, joka on melko kuiva ja kallioinen, jouluruusu on osoittautunut hieman haastavaksi kasvattaa. Mikäli pihasi on puolivarjoinen ja lehtomainen metsäpuutarha, jouluruusu sopii sinne hyvin, vaikkapa esikoiden, imiköiden ja rotkolemmikkien rinnalle kevätpuutarhaa sulostuttamaan.
Jouluruusuista löytyy monia upeita värivaihtoehtoja. Puhtaanvalkoisen vaaleajouluruusun (H. niger) lisäksi värikkäistä tarhajouluruusuista (Helleborus Orientalis-Ryhmä) löytyy monenkirjavia risteymiä, joiden verholehtien sävyt vaihtelevat valkeista kauniin vanhan roosan sävyihin sekä syvän viininpunaisiin ja lähes mustiin lajikkeisiin.
Kun jouluruusu on kerran istutettu puutarhaan, siitä tulee kevään airut. Yhtä tärkeä, kuin esimerkiksi sinivuokosta, jonka ensimmäistä nuppua odottaa aina yhtä suurella innolla. Vähälumisina vuosina etenkin vaaleajouluruusujen kukkanupuista saa nauttia usein jo syksyllä - ja jopa näin joulun aikaan. Kasvi ei juurikaan kylmää kaihda. Lumipeitteen alla kukkanuput säilyvät hyvin kevääseen asti, mutta lumettomina talvina varminta on peitellä taimi kevyesti havuilla, joista se saa tarvittavaa lisäsuojaa.
Luonto ja kasvit ovat olleet lähellä sydäntäni koko elämän ajan. 1920-luvulla rakennetun puutalovanhuksen mukana tuli lähes puolen hehtaarin villi metsäinen tontti (vyöhykkeellä III-IV), joka käynnisti puutarhainnostuksen vuonna 2002. Aistien tarhassa -kolumneissa saan ilokseni jakaa sanoin ja kuvin puutarhaelämän ihanimpia aistielämyksiä. Lisäksi kirjoitan etenkin hyötypuutarha-aiheisia artikkeleita. Alati laajenevan lavatarhan myötä perennapuutarha on saanut rinnalle omavaraisempaan elämään tähtäävän potagerin ja hedelmäpuita. Luontoyhteys rikastuttaa elämää, ja jokainen omalla pihalla vietetty hetki lataa ihmisen täyteen uutta energiaa!
Uusi piha- ja puutarhavuosi kutsuu odotuksineen ja suunnitelmineen!
Pihakalenterin seurassa kunkin viikon, kuukauden ja vuodenajan asiantuntevat vinkit, olennaiset ohjeet ja ihanat kasvi-ideat kulkevat mukana.
224-sivuisessakalenterissa on runsaasti tilaa omille muistiinpanoille.
Rintamamiestalo puutarhoineen sai uuden elämän, kun porvoolaiset Beatrice Klaucke-Virtala ja Joni Virtala päättivät toteuttaa unelmansa kodista maaseudun rauhassa. Pitkään vailla vakituista asujaa ollut talo vajaan neljäntuhannen neliön kokoisella tontilla löytyi Loviisan Koskenkylästä.
Niin se on, että kasvihullun istutuskausi loppuu sitten, kun maa on jäässä (ja senkin jälkeen saattaa vielä saada jonkun loppusyksyn alennuksista haalitun kasvin upotettua kellarin hiekkaiseen maalattiaan). Lukuisten kukkasipulipussien lisäksi olen tullut hankkineeksi taimia puutarhamyymälöistä, sillä niissä on vastustamattomia tarjouksia tähän aikaan vuodesta. Ei voi ohittaa! Yksi taimipaketti tuli postissa ulkomailtakin, sillä halusin kokeilla purppurahelmimarjaa
Jatkan vielä pihan esittelykierrosta. Viime kerralla katseltiin, miltä etupihalla näyttää; nyt mennään talon päätyyn ja sivupihalle. Ensimmäisessä kuvassa siirrytään etupihalta talon päätyyn. Ruusuporttia kiertää köynnösruusu Pohjantähti, joka menestyy hyvin Pohjois-Karjalan korkeudella. Tässä kuva talon päädystä. Kuten huomaatte, pihassamme on käytetty runsaasti kiveä. Polkuja on useita. Tämä kuva on myös päädystä. Tällä paikalla oli vielä toissa
Syyskesä on jatkunut jo jonkin aikaa epävakaisena, mutta vuodenaikaan nähden miellyttävän lämpöisenä. Kun hallaöitäkään ei ole esiintynyt ainakaan täällä maamme eteläkolkassa, myös kasvit ovat viihtyneet ja monet niistä kukoistavat kukkien vielä ”täysin rinnoin”. Kävimme perjantaina (18.9.) Bromarvissa, mikä on Raaseporiin kuuluva muutaman sadan vakinaisen asukkaan kylä. Se sijaitsee vesien (Bromarvsfjärden ja Djurgårdsfjärden) välisellä kauniilla harjulla.
