Pyhäinpäivän tietämillä on mukava käyskennellä ranskalaisella hautausmaalla. Kovin erilaisiahan ne ovat kuin meillä: kivipaadet ovat isoja, ja hautaa koristavat kukkien lisäksi erilaiset muistolaatat, joihin on kirjattu läheisten viestejä: rakkaalle tädille, ystävälle, isälle ja äidille, ja niin edelleen.
Kukat ovat pääosin ruukuissa. Pyhäinpäivänä haudoille tuodaan erityisesti krysanteemeja. Näky onkin tuolloin huikea: keltaista, punaista, oranssia, liilaa, kaikkea sekaisin, silmän kantamattomiin.
Nämä kuvat on otettu hiukan etukäteen, vielä lokakuun puolella (Ranskassa pyhäinpäivä ei seilaa, vaan pysyttelee marraskuun ensimmäisenä päivänä), mutta muutamia krysanteemeja näkyi jo.
Unelmieni puutarhassa yhdistyvät hyötytarha ja kauniit kukkaistutukset. Innostun unohtuneista ja harvinaisista hyötykasveista ja nautin siitä, että saan vihannekset ja yrtit keittiööni omalta kasvimaalta. Luonteeltani olen utelias kulkija. Matkoillani vierailen erilaisissa puistoissa ja puutarhoissa. Jokainen niistä on ainutlaatuinen ja jokaisella on tarina kerrottavanaan. Niistä voi myös poimia uusia ideoita, joita toteuttaa tykönään.
Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.
Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.
Omalla pihallani perinteinen juhannusruusu ehtii aina kukkia ennen juhannusta. Niin nytkin, vaikka on ollut kovin viileää. Sateet ovat tällä kertaa ruskettaneet kukkia, vaikka nuppujakin vielä on. Ruusu on silti varsin kaunis, vaikka kukissa olisikin ruskeaa. Miten voikin olla pensas näin täynnä kukkia joka vuosi! Tänä vuonna puutarhassani on viimein kauan odotettu ruusu, papulanruusu. Tämän ensimmäinen
Kevät valmistellaan nyt! Syksyllä istutetuista kukkasipuleista saadaan väri-iloa maaliskuulta keskikesään. Sipulien maahan upottaminen sopii myös kärsimättömälle, sillä syyssahramit ja syysmyrkkyliljat kukkivat pian istuttamisen jälkeen.
Tyhjien tonttien muuttaminen auringonkukkapelloiksi on kerrassaan mainio idea. Kenellepä ei nousisi hymy huulille kirkkaankeltaisten, aurinkoa kohti kurkottavien kukkasten edessä? Kun kukkia saa kaiken lisäksi poimia omaa käyttöä varten, ovat asukkaat vieläkin tyytyväisempiä. Sunnuntaiaamuna tälle pellolle oli löytänyt useampikin kukkien kerääjä. Enimmäkseen naisia, mutta oli joukossa miehiäkin. Oli hauska näky, kun vanhat herrat ajelivat polkupyörällä kotia
Miten mukava onkaan tulla talvisaikaan kotiin tai vierailulle, kun ovenpielet on koristeltu hurmaavilla kanerva-asetelmilla! Olivat ne sitten itse tehtyjä tai valmiina ostettuja, ihania kaikki tyynni. Samaa kauneutta löytyy myös hautausmailta. On upean näköistä, kun miltei jokaisesta hautaa koristavat sievät kranssit, havut ja marjapuuron väriset kanervat. Suomessa ollaan tällaisissa asioissa aika joustavia. Esimerkiksi Ranskassa tai Japanissa
Ikkuna yhdistää ulkotilat sisätiloihin, se rajaa ja kutsuu katsomaan. Parhaimmillaan ikkuna on kuin elävä taulu, joka muuttuu päivän mittaan sekä sään ja vuodenaikojen mukaan.
Tachibana-tei Ohanan huvila puutarhoineen on nähnyt maailman muuttuvan pitkän historiansa aikana. Länsimaisia vaikutteita ja japanilaisuutta yhdistävä huvilapuutarha lumoaa säistä riippumatta – tai juuri niiden ansiosta.
Muun muassa kriinumia, valkotupsukkia tai keltakultakäpyä ei näy enää kukkakaupoissa, mutta onneksi vielä sentään harrastajien huomassa. Helsinkiläisen huonekasvikeräilijän kokoelma on vaikuttava.
Kyushun saarella eteläisessä Japanissa sijaitseva Dazaifun kaupunki tunnetaan pyhäköistään ja temppeleistään. Puutarhamatkailija löytää sieltä myös maan kauneimpiin kuuluvan sammal- ja hiekkapuutarhan.
Vanhat kujannepuut ja kortteleittain vaihtuva kasvimaailma tekevät kävelystä helsinkiläisellä Malmin hautausmaalla mieleenpainuvan. Edestäpäin löytyy aina uudenlaisia puutarhatiloja esimerkiksi amfiteatterin muotoisena.
