Ensimmäinen lokakuun viikko on jo ohi. On saatu nauttia kauniista luonnosta ja hienosta ruskasta. Ruska – sekä maaruska että puuruska – on ollut poikkeuksellisen kaunista ainakin täällä Pohjois-Karjalassa. Valo vähenee ja lämpötila alenee. Mutta talvi tulee – sitä ennustavat yöpakkaset ja kuuraisat aamut. On siis hyvä aika tehdä puutarhan alasajo talvea varten ja istuttaa viimeisetkin kukkasipulit.
Kun Anneli kirjoitti Oma PIHA -lehden blogia, hän asui Joensuussa Pohjois-Karjalassa. Hän panosti pienehkön omakotipihan ilmeen kohentamiseen tavoitteenaan värikäs ja yllätyksellinen pihapiiri. Puutarhassa käytettiin runsaasti sekä luonnonkiveä että vuolukiveä. Lisäksi pihapiiriä elävöittivät patsaat ja koristeet. Anneli on huomannut, että ihmisiä kiinnostaa entistä enemmän kaupunkipihojen kauniiksi laittaminen, jotta piha tuottaisi iloa ja nautintoa.
Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.
Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.
Mitään ei pihallani vielä kuki, mutta kovasti versoja nousee. Talventähdet ja lumikellot nuppuilevat. Lumi alkaa olla häviävänä vähemmistönä; nurmea, sammalta, heinikkoa ja kiviä on esillä. Pintamaata voi jo kaivaa! Huomasin kukkapenkissä yhden hälyttävän verson. Se on marskinlilja (Eremurus), joka versoo aina hyvin aikaisin ja on sitten alttiina yöpakkasten tuhoille. Sen paksun sikarimaisen alun tunnistaa helposti,
Kevään puutarhamatkoilla voi suunnata Saksaan, tarkemmin ottaen Berliiniin. Huhtikuun alussa järjestettävä Berliner Staudenmarkt, vapaasti suomennettuna Berliiniläiset kasvimarkkinat, on juhlaa kevätkasvien ystävälle. Samalla kannattaa ihailla magnoliapuiden kukintaa kaupungin puistoissa. Berlin-Dahlemin kasvitieteellisen puutarhan ulkoalue on markkinoiden aikaan täynnä erikoistaimistoja Saksasta ja lähimaista. Tarjolla on enimmäkseen perennoja, mutta myös yrttejä, huonekasveja sekä parvekkeille ja pienille pihoille sopivia puuvartisia
Tässä kuva maaliskuun lopun sipulikukkatilanteesta ulkona: talventähdet (Eranthis hyemalis) kukkivat Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa Helsingissä. Vihreän lehtikauluksen ylle puhkeavat ihanankeltaiset kukat valaisevat pensaiden alustoja ja kutsuvat katsomaan lähempää kevään etenemistä.
Tämän viikon keskiviikkona (31.8.) oli hieno ulkoilusää: aurinko paistoi, lämmintä yli 20 astetta, eikä tuulta juuri nimeksikään. Tein tuolloin melko pitkän luontolenkin katsoakseni, vieläkö löytyy metsämaastosta kasveja, joiden kukista perhoset, kimalaiset ja muut ötökät saisivat noukittua ravintoa. Heinittyneellä hakkuuaukealla, missä kuukausi sitten pelto-ohdakkeen lilanvärisissä kukkatupsuissa lennähteli perhosia ”pilvin pimein”, oli nyt vuorostaan piikkiohdakkeen kukkamaiset mykeröt
Hiroshiman ja Nagasakin rauhanpuistot kunnioittavat atomipommien uhrien muistoa ja muistuttavat maailmaa ydinaseiden kauhuista. Kahdeksankymmentä vuotta tapahtumien jälkeen viesti on yhä ajankohtainen.
Kirkkonummelaisen Ragvaldsin museoalueen runsas opetuskasvitarha kertoo ihmisten ja kasvien pitkästä yhteisestä historiasta. Keskiaikainen Kuninkaantie kulki tilaa viistäen, ja lähistöltä on tehty löytöjä kivikaudelta.
Nurmes tunnetaan ehkä parhaiten paikkana, joka on kaukana kaikesta. Pohjois-Karjalan avarat vaaramaisemat ympäröivät Pielisen pohjoiskärkeä. Jylhältä niemeltä keskeltä erämaata löytyy hieno empirepuukaupunki.
Parikkalan Koitsanlahdessa sijaitseva Patsaspuisto on kansainväliselläkin mittapuulla ainutlaatuinen ITE-taidepuutarha.
Niityistä ja preeriasta inspiroituneissa puutarhoissa pääosassa kasvavat luonnonomaiset perennat.
Kenties maailman dramaattisimman näkymän äärellä kasvavat kaktukset uhmaavat lähes pystysuoraa kallionseinämää. Rinteeseen on kaiverrettu polut, joilla kulkija ei tohdi juurikaan vilkaista alaspäin. Suoraan alapuolella kuhisee Monacon taukoamaton liikenne.
