Hyvää nimipäivää kaikille Kielo tai Pihla -nimisille henkilöille ja kaikille puutarhaystäville ihan muuten vain kesäistä kielonpäivää! Voi kyllä sanoa että tämä päivä on todella ollut kielon päivä, niin runsaasti ne edelleen kukkivat ja täyttävät luonnon upealla tuoksullaan.
Kielo leviää todella voimakkaasti vahvojen juuriensa avulla ja se on kaunis ja siisti peittokasvi metsäpuutarhassa. Heiveröisempien kasvien rinnalle tai kukkapenkkiin sitä ei siis kannata välttämättä istuttaa. Kielosta vaaleanpunakukkaisen version istutin tosin kukkapenkin reunaan jotta erotan sen tavallisista kieloista. Luulin jo kadottaneen tämän juurakon muiden kasvien lomaan, mutta tänä vuonna se muistutti olemassaolostaan suloisilla kukillaan.
Tässä pieni todiste siitä kuinka hyvin kielo leviää. Tässä näkymä olohuoneeni ikkunasta pihametsääni jonka olen halunnut säilyttää metsänomaisena. Koko etuala on täynnä kieloa. Kauempana siintävät mustikan ja puolukanvarvut. Nautin suunnattomasti siitä että voin surutta poimia maljakkoon vaikka kuinka suuren kimpullisen kieloja, sillä niitähän riittää!
Metsäpuutarhassa alppiruusu ’Haaga’ lopettelee pikkuhiljaa loistokasta kukintaansa.
Nuokkusyreeni avaa tuoksuvat kukkansa jo varmasti ennen juhannusta,
samoin punapäivänkakkarat. Tässä pienessä nupussa vaanii hämähäkki.
Tulppaanien kausi päättyi omalla pihallani eilen, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, mutta laukat aloittivat oman kukintansa juuri nyt.
Laukan kukinnasta tulee mieleeni kuin kukkia täynnä oleva räjähtävä ilotulitusraketti.
Ukkolaukkaa matalakasvuisempi pallolaukka Allium karataviense ’Ivory Queen’ kasvaa vain noin 20-30 korkeaksi, lehdet ovat leveät ja napakat, kukinto vaalea ja tuuhea pallo.
Pallolaukan kukissa on suloinen häivähdys vanhan roosan sävyä.
Näissä kukkaistunnelmissa on mukava ryhtyä odottamaan pian lähestyvää keskikesän juhlaa.
Aurinkoista ja kukoistavaa viikonloppua kaikille!
Luonto ja kasvit ovat olleet lähellä sydäntäni koko elämän ajan. 1920-luvulla rakennetun puutalovanhuksen mukana tuli lähes puolen hehtaarin villi metsäinen tontti (vyöhykkeellä III-IV), joka käynnisti puutarhainnostuksen vuonna 2002. Aistien tarhassa -kolumneissa saan ilokseni jakaa sanoin ja kuvin puutarhaelämän ihanimpia aistielämyksiä. Lisäksi kirjoitan etenkin hyötypuutarha-aiheisia artikkeleita. Alati laajenevan lavatarhan myötä perennapuutarha on saanut rinnalle omavaraisempaan elämään tähtäävän potagerin ja hedelmäpuita. Luontoyhteys rikastuttaa elämää, ja jokainen omalla pihalla vietetty hetki lataa ihmisen täyteen uutta energiaa!
Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.
Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.
Tänään sunnuntaina aurinko laski tasan kaksi tuntia myöhemmin (klo 17.21 Lappohjassa) kuin joulukuussa, kun päivä oli lyhimmillään. Sehän on jo paljon! Sumussa ja plussakeleissä elellessä saattaisi olettaa, että kevät tulee tuossa tuokiossa, kun luntakin on niin vähän, että riittäneekö se enää lumisotasilla leikkimiseenkään. Mutta kalenterin mukaan nyt pitäisi olla vuoden kylmin aika, joten vielä se
Syyskuun ensimmäinen viikko on reippaasti takana. Ulkona puhalsi viileä tuuli joka karisti pihamännyistä valtavan lastillisen neulasia ja koivujen lehdetkin jo osittain kellastuvat ja tippuvat oksiltaan. Ihania pieniä väriläiskiä kuitenkin pihalta vielä löytyy, kuten yllä olevat Ring of Fire-lajiketta olevat auringonkukat jotka katselevat ohikulkijoita aitani yli. Myös daaliat, syysleimut ja jaloruusut kukkivat. Peittoruusu Pink Fairy on
En muista kokeneeni aikaisemmin hetkeä omalla pihalla jolloin olisin voinut sanoa että tammikuussa heti uuden vuoden jälkeen jotain on nupulla! Jouluruusun nuput ovat kasvaneet päivä päivältä pulleammiksi. Krookukset ovat myös kasvaneet kohisten ja maasta on noussut pinnalle muutama sipulikin. Köynnöshortensian silmut näyttivät tänä aamuna myös kovin elinvoimaisille. Lumetonta pakkassäätä on kuitenkin luvassa, joten on aika
Ihan ensiksi oikein hyvää uutta puutarhavuotta kaikille täällä piipahtaville! Vuosi on alkanut hyvin lauhassa ja sateisessa säässä. Puutarhatöitäkin on hyvin voinut tehdä, kääntää vaikkapa uusia istutusalueita tulevaa kasvukautta ja uusia kasvihankintoja silmällä pitäen. LumetTomassa puutarhassa näkyvät hyvin puutarhan linjat ja istutusalueiden muodot. Innokas puutarhuri seisoo saappaat jalassa kuraisen pihamaan reunalla ja piirtää luonnoksia vihkoonsa. Sisällä
Karjalanruusu aloittaa ruusupuiston kukintanäytöksen, jota jatkuu talven kynnykselle saakka. Kai Ahmio seuraa näytöstä päivittäin. Välillä hän piipahtaa puistossa parikin kertaa päivässä.
Oma PIHA -lehden järjestämässä Suomen Paras Piha -kilpailun finaalissa oli mukana Mensosten piha Lemiltä. Piha on vasta muutaman vuoden ikäinen, mutta se tarjoaa lapsille mielenkiintoisen seikkailuympäristön.
Kukoistavalla porvoolaispihalla kasvillisuus, kivet ja polut ovat asettuneet paikoilleen kuin luonnostaan. Monilajinen ja monipuolinen piha antaa hoitajilleen voimaa, ja siellä viihtyvät myös luonnon eläimet.
Kun puut kasvavat, istuskellaan saunan vilvoitteluterassilla latvusten alla ja popsitaan marjoja pensaista – seitsemännen kerroksen korkeudella.
Leean ja Karin kesäparatiisi on käsin rakennettu ja huolella kunnostettu pihapiiri, joka huokuu vanhan ajan tunnelmaa.
Henkeäsalpaava The Lost Gardens of Heligan on ehdottomasti vierailun arvoinen paikka. Puutarha on Eden Projectin luojan Tim Smitin ensimmäinen taidonnäyte. Se on valtavalla työmäärällä upeasti entisöity, lähes sadan hehtaarin laajuinen puutarhakokonaisuus.
