Siirry sisältöön

Callunakransseja syyskoristeiksi

Jaa artikkeli

Callunat ovat tuttu näky koristeellisissa syysistutuksissa sekä haudoilla. Itse tykkään sitoa callunoista kranssin kotini ulko-oveen. Tällä kertaa kranssi sai olla puhtaan valkoinen. Nykyisin callunoita on saatavilla värjättyinä lähes missä sävyissä tahansa. Värjätty calluna säilyykin pitkään kranssissa ruskettumatta. Villiintyneen korallikanukkapensaan vesat päätyvät minulla kranssipohjiksi, sillä kanukka on sitkeää ja siksi ihanteellista taivutella. Jo muutamasta oksasta saa hyvän ohuen peruspohjan kranssille johon on helppo sitoa rautalangalla callunat pieninä nippuina. Kranssi on kaunis koristus ulko-ovessa tai verannan syyspöydällä tuikkulyhdyn kanssa. Toki kranssi käy kauniisti myös vaikkapa haudalle vietäväksi. Kranssiin voi halutessaan myös sitoa havuja tuomaan vihreyttä.

, , ,

Luonto ja kasvit ovat olleet lähellä sydäntäni koko elämän ajan. 1920-luvulla rakennetun puutalovanhuksen mukana tuli lähes puolen hehtaarin villi metsäinen tontti (vyöhykkeellä III-IV), joka käynnisti puutarhainnostuksen vuonna 2002. Aistien tarhassa -kolumneissa saan ilokseni jakaa sanoin ja kuvin puutarhaelämän ihanimpia aistielämyksiä. Lisäksi kirjoitan etenkin hyötypuutarha-aiheisia artikkeleita. Alati laajenevan lavatarhan myötä perennapuutarha on saanut rinnalle omavaraisempaan elämään tähtäävän potagerin ja hedelmäpuita. Luontoyhteys rikastuttaa elämää, ja jokainen omalla pihalla vietetty hetki lataa ihmisen täyteen uutta energiaa!

Mainos – sisältö jatkuu alla

Tutustu Oma PIHA -lehteen

Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.

Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.

Katso tarjous
Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue myös

  • Joulunajan kukkaihmeitä 1

    Joulutähti (Euphorbia pulcherrima) luo ympärilleen vahvaa tunnelmaa pensastaessaan pörheänä ja suurikukkaisena. Lajikkeita on lukuisia: korkeita, pikkuisia, energisen punaisia, lumivalkeita, persikansävyisiä.. Tällä Suomessakin jo vakiintuneimpiin joulukukkiin lukeutuvalla kasvilla on pitkä ja eksoottinen tarina, joka alkaa atsteekkien mailta nykyisestä Meksikosta. Joulutähti oli silloin nimeltään ’cuetlaxochitl’, mikä viittasi sen sesonkimaisesti hätkähdyttävään kauneuteen. Se, kuten samojen seutujen daalia, oli

  • Kultaneulasia

    Euroopanlehtikuusen neulaset ovat puutarhan myöhäisimmän ruskan runollinen yksityiskohta. Tämä havukasviksi poikkeava kesävihanta puu on kotoisin keskisen Euroopan vuorilta. Kultaneulaskimput säteilevät puun oksilla tähtimäisesti ja pysyvät yleensä osin kiinni vielä lumentulon jälkeenkin. Alas varistuaan ne muodostavat valoisan katteen puun alle. Keväällä uusien lehtikuusenneulasten sävy lukeutuu puutarhan raikkaimpiin vihreisiin. Lehtikuuset ovat nopeakasvuisia ja vanhemmiten järeitä puita. Kuvien

  • Vesikuplia, jääpuikkoja ja koskikara

    Pari päivää ennen vuodenvaihdetta kävin samoilemassa muutaman tunnin ajan Hankoniemen ”erämaassa”. Reittini suuntautui Skogbyn ruukkialueella olevalle purolle, mistä arvelin löytäväni jäistä kuvattavaa edellisen yön pikkupakkasen jäljiltä. Viime kesänä tuo puro oli ajoittain täysin kuiva, mutta nyt vesi syöksyi lammesta tien alittavan tunnelin kautta purouomaan kohisten ja pärskyen. Puron ylle taipuneissa pensaiden oksissa roikkuivat komeat jääpuikot.

  • Herkkä höyhenpensas

      Appalakkien vuoristosta Yhdysvalloista kotoisin oleva höyhenpensas (Fothergilla major) on lehdiltään kuin leppä. Kukat taas tuovat metisine tuoksuineen mieleen pajunkissat. Kukkanuput kehittyvät beigenväristen suojusten sisällä, vähän samaan tapaan kuin magnoliannuput. Kukintaa pääsee yleensä todistamaan touko-kesäkuun vaihteesta lähtien. Tänä vuonna pieni pensas liittyi juhannuksen kukkajoukkoon. Herkännäköisen kasvin ´Velho´ -niminen kanta on saanut FinE-laatumerkin. Erikoinen pensas viihtyy

Kaikki jutut