Hangon kaupungin puistolammella Ahti on noussut valtakunnastaan. Viime maanantaina (13.5.) lammella käydessäni totesin itsensä vedenhaltijan eli Ahdin kelluvan keskellä lampea vihreä ahdinpartainen (viittaa vedessä kasvavaan kasviin) puku päällään ja kolmiteräinen atrain vasemmassa kädessään. Haltijan päässä oleva kruunu välkehti kirkkaassa auringonpaisteessa. Iäkkään haltijan pitkä, vaaleaksi muuttunut parta on ollut aikoinaan kaiketi myös samaa vihreää ahdinpartaa, jota näkee rantavedessä huojuvan rantakiviin kiinnittyneenä. (Tässä jutussa on vain oletettu, että materiaali on ahdinpartaa, jolta se ainakin näyttää)
Kun puistolammen jää alkoi huhtikuussa sulaa, monen lajin vesilintuja ilmestyi heti pieniin sulapaikkoihin. Lintuja onkin ollut runsaasti pitkin kevättä, kun olen käynyt niitä kuvaamassa. Mutta viime maanantaina, ei ainuttakaan vesilintua! Oliko Ahti niin pelottava, että kaikki linnut häipyivät? Toivottavasti ei!. Jospa Ahti olikin ilmestynyt lammella soutelevien puistotyöntekijöiden toimesta vähän ennen käyntiäni, jolloin linnut saattoivat pelästyä outoa toimintaa. Keväisinhan lammella on ollut useita vesilintupoikueita. Ja kesäkuun lopulla lähes koko lammenpinnan peittää lumpeenkukat.
#gallery-3 { margin: auto; } #gallery-3 .gallery-item { float: left; margin-top: 10px; text-align: center; width: 33%; } #gallery-3 img { border: 2px solid #cfcfcf; } #gallery-3 .gallery-caption { margin-left: 0; } /* see gallery_shortcode() in wp-includes/media.php */
Eero asui nuorena pohjoisessa Perämeren rannalla, missä suhde luontoon kehittyi vahvaksi. Sitten metsästysaseet vaihtuivat kameroihin. Myöhemmin omakotitalon pihan hoito Hankoniemellä herätti palavan innostuksen puutarha-asioihin. Eero tallensi kamerallaan ja maalaamalla pihapiirin ja luonnon näkymiä elämänsä loppuun saakka (2017).
Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.
Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.
Suomi jaetaan kahdeksaan kasvuvyöhykkeeseen, joiden pohjana ovat puuvartisten kasvien menestymis- eli kestävyysvyöhykkeet. Vyöhykejako perustuu kasvukauden pituuteen, tehoisan lämpötilan summaan sekä talven pituuteen ja kylmyyteen.
Lehtijuttuihin eivät mahdu kaikki juttukeikalla otetut kuvat ja joskus käy niin, että jotakin olennaista jää lehtiartikkelin ulkopuolelle. Näin tapahtui Oma PIHA 2/2022 -numeron jutussa kauniista ja harmonisesta pihasta Eurajoella. Tässä pihan omistaja, brittiläinen lyhytkarvakissa Elisa. Jos Elisan kuva olisi päätynyt juttuun, tässä olisi ollut sen kuvateksti: Brittiläinen lyhytkarva Elisa on valloittava kissapersoona. Hän vaatii aamurutiinit isukiltaan
Tiedän, että suurin osa Suomesta on lumen vallassa, eikä tarkoitukseni ole aiheuttaa kateutta, vaan herättää toivoa. Täällä Korppoossa alkoi viikko sitten plussakeli ja sumut sekä tihkusateet alkoivat sulattaa vain kymmenen senttimetrin lumikerrosta nopeasti. Meille ei sen enempää lunta ollut kertynyt talven mittaan. Aurinkoa ei näkynyt koko viikkoon, mutta tänään näkyi koko viikon edestä! Sama keväinen
Kasveissa on monia auringonpalvojia, joilla voi komistaa paahteisimmankin parvekkeen tai terassin. Myös ruukut ja mullat on hyvä valita paikan mukaan.
Komeilta ja sopivan kesyttömiltä näyttävät amerikanpionit täydentävät alkukesän kukkaloistoa puutarhassa. Kukinnan jälkeen ne toimittavat vihreän pensaan virkaa. Syksyllä avautuvat suuret siemenkodat.
Kun puut kasvavat, istuskellaan saunan vilvoitteluterassilla latvusten alla ja popsitaan marjoja pensaista – seitsemännen kerroksen korkeudella.
Kaikkein ihanimpia kevään kukista ovat maalis–huhtikuussa kukkivat pienet sipulikukat. Ne ovat kerrassaan jalokiviä puutarhassa. Kukkien värit loistavat tummaa maata vasten ja saavat sydämen tykyttämään. Koska aina tuntuu, että pihassa ei ole aikaisia kevätkukkia tarpeeksi, muista tänä vuonna kirjata ylös sopivat kasvupaikat ja istuta syksyllä lisää sipuleita ja mukuloita.
Karhunlaukka on Keski-Euroopan suosituimpia keväisiä villiyrttejä. Sen hienonmakuisia lehtiä poimitaan nykyisin Suomessakin yhä useammassa kotipuutarhassa.
Oletko joskus miettinyt, kuinka perheomenapuita tehdään? Haluatko säilyttää vanhan, isoisän istuttaman hedelmäpuun, joka on saanut kaatotuomion? Tässä artikkelissa tutustutaan varttamisen perusteisiin ja opastetaan, miten voit itse kokeilla kasvien varttamista puutarhassasi.
Kevään tuloa voi oikeasti edistää. Kevät tuodaan kotiin siemenkylvöjen, taimikasvatusten ja sipulikukkien muodossa. Puutarhassa kartoitetaan ensimmäisenä sulavat paikat ja niihin suunnitellaan sipulikukkaistutuksia.
