Äitienpäivänä lapset ovat perinteisesti keränneet valkovuokkoja rakkaille äideilleen. Tuoreiden kukkien sijasta tokaluokkalainen taiteili koulussa valkovuokkokortin ja ojensi sen äidilleen 9.5.1982.
Äitienpäiväperinne on lähtöisin USA:sta 1900-luvun alusta, mutta Suomessakin päivää juhlittiin jo v. 1918 toukokuun kolmantena sunnuntaina. Vuodesta 1927 alkaen äitienpäivän vietto vakiintui toukokuun toiseksi sunnuntaiksi ja viralliseksi liputuspäiväksi se vahvistettiin v. 1947.
HYVÄÄ ÄITIENPÄIVÄÄ!
Eero asui nuorena pohjoisessa Perämeren rannalla, missä suhde luontoon kehittyi vahvaksi. Sitten metsästysaseet vaihtuivat kameroihin. Myöhemmin omakotitalon pihan hoito Hankoniemellä herätti palavan innostuksen puutarha-asioihin. Eero tallensi kamerallaan ja maalaamalla pihapiirin ja luonnon näkymiä elämänsä loppuun saakka (2017).
Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.
Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.
Aikoinaan sepänmökkinä toimineen rakennuksen seinustalla on edelleen ikivanhoja hevosenkenkiä, joihin moni uskoo onnea tuovina esineinä. Hevosenkenkien lukumäärän mukaisesti toivotan kaikille lukijoille 108 kertaisesti onnea vuonna 2014!
Pääsiäinen on kristillisistä juhlista vanhin ja tärkein. Monet pääsiäisen perinteet liittyvät valon lisääntymiseen luonnossa. Suomen kielen sana pääsiäinen, Agricolan kirjoituksissa päsieinen, viittaa paastosta pääsemiseen. Pääsiäistä vietetään kevään ensimmäistä täysikuuta seuraavana sunnuntaina, aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta. Pääsiäinen on kristillisistä juhlista vanhin ja tärkein. Pääsiäistä on varhaisimpien tietojen mukaan vietetty jo 100-luvulla. Pääsiäisenä juhlitaan
Mahdollisimman luonnonmukaisen hyötytarhan perustaminen on arjen ekoteko. Tasapainoisessa puutarhassa ravinteet kiertävät, komposti tuottaa multaa ja satokasvit voivat hyvin. Kotitarveviljely on nykyisessä maailmantilanteessa ajankohtaisempaa kuin koskaan.
Vaikka ulkona on satanut – ja suorastaan välillä pyryttänyt – lunta täällä Pirkanmaalla ja viime yönä mittari näytti yli -14c pakkasta, lohtua tuo keittiön ikkunan edessä oleva ”minikasvattamo” sekä ajatus siitä että viikonlopulle on jo luvattu taas asteita reippaasti plussan puolella. En tosin pistänyt pientä lumisadetta pahakseni, sillä jos tuo lähes keväinen ja kuiva sää
Ikkuna yhdistää ulkotilat sisätiloihin, se rajaa ja kutsuu katsomaan. Parhaimmillaan ikkuna on kuin elävä taulu, joka muuttuu päivän mittaan sekä sään ja vuodenaikojen mukaan.
Tachibana-tei Ohanan huvila puutarhoineen on nähnyt maailman muuttuvan pitkän historiansa aikana. Länsimaisia vaikutteita ja japanilaisuutta yhdistävä huvilapuutarha lumoaa säistä riippumatta – tai juuri niiden ansiosta.
Muun muassa kriinumia, valkotupsukkia tai keltakultakäpyä ei näy enää kukkakaupoissa, mutta onneksi vielä sentään harrastajien huomassa. Helsinkiläisen huonekasvikeräilijän kokoelma on vaikuttava.
Kyushun saarella eteläisessä Japanissa sijaitseva Dazaifun kaupunki tunnetaan pyhäköistään ja temppeleistään. Puutarhamatkailija löytää sieltä myös maan kauneimpiin kuuluvan sammal- ja hiekkapuutarhan.
Vanhat kujannepuut ja kortteleittain vaihtuva kasvimaailma tekevät kävelystä helsinkiläisellä Malmin hautausmaalla mieleenpainuvan. Edestäpäin löytyy aina uudenlaisia puutarhatiloja esimerkiksi amfiteatterin muotoisena.
