Pihalla nyt – ajankohtaisia vinkkejä ja ideoita piha-arkeen

Kireät pakkaset ovat nostaneet Suomen sähkönkulutuksen huippuunsa. Perjantaina 3. päivänä tammikuuta klo 15.21 hetkellinen sähkön kulutus oli Fingridin mukaan 13.549 megawattia. – Kasvihuoneiden valoviljelyssä kulutetaan sähköä normaali määrä, mutta lämmitysenergiaa tarvitaan 30 asteen kireissä pakkasissa tuplaten normaalin talvisäähän verrattuna, kertoo YRJÖ HEINONEN Viherpeukalot Oy:stä Valkealasta. Kotimainen sähkön tuotantokapasiteetti on täysin käytössä. Sähköä tuodaan sekä idästä

Vuosi vaihtui ennätyskylmissä merkeissä. Pohjanmaalla, Toholammilla, mitattiin uudenvuodenyönä 40,3 asteen pakkaslukemat. Tammikuun alkupäivinä kireintä pakkanen on ollut Itä-Suomessa. Myös Etelä-Suomessa on monin paikoin ollut 30 astetta pakkasta ja tuuli on tehostanut kylmyyden tuntua.– Riski on olemassa, että pakkanen jatkuessaan aiheuttaa omenapuille vaurioita. Lumipeite kuitenkin suojaa juuriston vaurioitumiselta, lohduttaa taimistoviljelijä ANSSI KRANNILA Hirvensalmelta. – Tämä talvi

Uuden vuoden alkajaisiksi EU-puheenjohtajuuden haltuunsa ottava Kreikkatunnetaan hyvästä ja terveellisestä ruuastaan. Kreikkalaisen ruokavalionperuspilareita ovat oliiviöljy, kokojyväviljatuotteet, vihannekset,palkokasvit, hedelmät ja yrttimausteet. Kasviskulutus on peräti 1200 grammaa henkeä kohden päivässä, kun Suomessa se on 350 grammaa. Ruokavaliota täydennetään lihalla ja kalalla. Maidon, maitotuotteiden ja alkoholin käyttö on kohtuullista. Runsas kasvikunnan tuotteiden ja oliiviöljyn käyttö tekee kreikkalaisesta ruokavaliosta

Vaikka me ihmiset valmistaudumme täyttä päätä sydäntalviseen joulunviettoon, niin siivekkäät pienystävämme lintulaudoilla ovat jo aloittaneet kevätvalmistelut. Tämän voi jo nyt havaita lintujen lisääntyneenä ääntelynä ruokintapaikkojen läheisyydessä. Linnuilla on ilmeisen selkeä kuva siitä, että näinä päivinä vietetään vuoden vähävaloisimpia hetkiä. Yhtä selkeä lintujen ¤ymmärrys¤ lienee siitä, että pian päivät pitenevät – lisääntymiskausi lähestyy. Voidaan siis sanoa,

Joulukuusikauppa käy taas kiivaana – tänäkin vuonna myydään noin puoli miljoonaa joulukuusta. Lisäksi noin 400 000 luonnonkuusta haetaan suoraan omasta tai tutun metsästä. Myydyistä kuusista noin 80 000 kpl on viljelty Suomessa ja arvioiden mukaan 50 000 tuodaan ulkomailta, lähinnä Tanskasta ja Belgiasta. VILLE LINDFORS kauppasi Helsingin Viikissä Lohjalla viljeltyjä joulukuusia, joitten hinnat alkoivat 30

Mansikan laatuominaisuuksiin vaikuttaa eniten lajike. Sen sijaanviljelymenetelmällä ei ole laatuun juurikaan vaikutusta, todetaan FM MARIHAKALAN väitöstutkimuksessa. Luomumansikka soveltuu siis teollisuudenraaka-aineeksi siinä missä tavanomaisesti viljelty mansikkakin. Tutkimusei tue yleisesti väitettyjä makueroja luomumansikan ja tavanomaisestiviljellyn mansikan välillä. Hakala löysi tutkimuksessaan vaihtoehtoja perinteiselleteollisuuslajikkeelle Senga Senganalle ja pystyi ryhmittelemään lajikkeet.Hapan Jonsok on kokonaisuudessaan eniten Senga Senganan kaltainen Honeoyepoikkesi eniten

Kotimaista omenaa ei juuri näy kaupoissa enää jouluna. Poikkeuksena on K-supermarket Kahveri Keravalla, jossa on esillä mahtava kotimaisen omenan esittely. ”Kotimaista omenaa suoraan tilalta” -lappu houkuttelee asiakkaita ostamaan isokokoista Loboa ja Punaista Atlasta. Kotimaisen omenan myynnin osuus omenan kokonaismyynnistä onkin kaupassamme marras-joulukuussa ollut mahtavat 50 prosenttia, kertoo kauppias HANNU KUUSINIEMI. – Olemme tehneet vuosia yhteistyötä

Kun nyt avomaalta saadaan mansikkaa 0,5 – 2 kiloa neliöltä, on kasvihuoneessa tapahtuvassa ympärivuotisessa viljelyssä mahdollisuus päästä jopa 30 – 40 kilon neliösatoihin. Viljely rytmitetään nopea kiertoiseksi, jossa kuukausi menee taimen hyötämiseen kukkaan, toinen kuukausi sadon valmistumiseen ja kolmas kuukausi sadon korjuuseen. Samanaikaisesti kasvihuoneessa on sekä kahta kehitysvaihetta edustavia istutuksia, visio tutkija TIMO HYTÖNEN Anjalassa

Vuoden 2003 vihannes on mieto ja pehmeänmakuinen kesäkurpitsa. Se tunnetaan myös nimellä zucchini. Kesäkurpitsa on erittäin monikäyttöinen kasvis ja sopii hyvin suomalaisten ruokapöytiin. Silti syömme sitä vuodessa vain noin puolisen kiloa, eli yhden ison kesäkurpitsan henkeä kohti. Edellisen kerran kesäkurpitsa oli vuoden vihanneksena vuonna 1980. Vuoden Vihanneksen valitsevat vuosittain puutarha-alan keskusjärjestö Puutarhaliitto ja Kotimaiset Kasvikset

Kasvikunnasta peräisin olevia flavonoideja sisältävä mausteseos vaikuttaatehokkaalta keinolta laskea perunalastujen akryyliamidipitoisuutta.Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan Flavomare-mausteseoksellakäsiteltyjen perunalastujen akryyliamidipitoisuus on jopa puolet pienempikuin tavanomaisissa perunalastuissa. Mausteseosta valmistaa helsinkiläinenelintarvike- ja luontaistuotealan yritys Selako Oy. Tutkimuksessa käytettiin Rosamunda-lajikkeesta valmistettujaperunalastuja, joista koeryhmä käsiteltiin Flavomare-mausteella jakontrolliryhmä jätettiin käsittelemättömäksi. Valmistusprosessin aikanamolempien perunalasturyhmien akryyliamidipitoisuudet nousivat, muttamausteseoksella käsitellyissä perunalastuissa pitoisuudet jäivät noinpuolta alhaisemmiksi

Vaikka joulutähden eli poinsettian emotaimet kasvavat Keniassa ja Kanariansaarilla, niin Suomessa myytävien joulutähtien varsinainen viljely tapahtuu lähes sataprosenttisesti kotimaassa. – Emotaimista otetut pistokkaat toimitetaan Suomeen ja juurrutetaan Schetelig-konserniin kuuluvalla Ansari-yhtymän puutarhalla Luumäellä. Schetelig toimittaakin Suomen runsaasta kahdesta miljoonasta joulutähden taimesta tai puolivalmisteesta puolet. Sieltä ne toimitetaan jatkokasvatettaviksi suomalaisiin puutarhoihin ja leviävät tuhansiin myyntipisteisiin kautta Suomen,

”Tutkimus, tuotekehitys, turvevarat, pohjoinen ulottuvuus ja markkinointi” ovat suomalaisen puutarhatuotannon menestymisen kulmakivet, listasi professori RISTO TAHVONEN maanantaina 2.12. 2002 Puutarha-alan strategia-seminaarissa Helsingissä. – Hollantilaiset vierailevat Suomessa ja ovat ihmeissään saavutuksista, jotka olemme saaneet niin ympärivuotisen valotuotannon tutkimuksesta kuin käytännön viljelyksillä. Risto Tahvonen hämmästytti 70 hengen seminaariyleisöä tuomalla upeita kotimaisia omenoita. – Tässä on maistiaisia niille,