Siirry sisältöön

Pihat ja kasvit menestymisvyöhykkeittäin

Täältä löydät pihajutut esimerkiksi omalta kasvuvyöhykkeeltäsi ja kasviartikkelit niiden menestymisvyöhykkeiden mukaan.

  • Pihan esittely jatkuu

    Jatkan vielä pihan esittelykierrosta. Viime kerralla katseltiin, miltä etupihalla näyttää; nyt mennään talon päätyyn ja sivupihalle. Ensimmäisessä kuvassa siirrytään etupihalta talon päätyyn. Ruusuporttia kiertää köynnösruusu Pohjantähti, joka menestyy hyvin Pohjois-Karjalan korkeudella. Tässä kuva talon päädystä. Kuten huomaatte, pihassamme on käytetty runsaasti kiveä. Polkuja on useita. Tämä kuva on myös päädystä. Tällä paikalla oli vielä toissa

  • Pihakuiskaajan puutarhan esittelyä

    Olen uusi kirjoittaja Ihan Pihalla -blogissa. Ajattelin ensin esitellä muutamalla sanalla puutarhaani. Olen innokas  harrastajapuutarhuri Joensuusta. Asumme omakotitalossa; tontin suuruus on noin 800 m2. Innostuin puutarhan laittamisesta kahdeksan vuotta sitten. Koska en ole alan ammattilainen, en tiennyt mistään mitään. Opiskelin perusasioita Marttojen puutarhakursseilla. Pihapiirrokset otettiin mukaan tunneilla ja niihin sitten tehtiin suunnitelmia. Tässä muutamia kuvia

  • Uusi kirjoittaja esittäytyy

    Olen innokas puutarhaharrastaja Pohjois-Karjalasta. Meillä on Joensuussa pienehkö, 800 neliön kaupunkipiha.  Pihaa on rakennettu kahdeksan vuotta. Pihassamme on kukkaistutusten lisäksi pieni hyötypuutarha. Olen panostanut puutarhamme ilmeen kohentamiseen tavoitteena värikäs ja yllätyksellinen pihapiiri. Puutarhassamme on käytetty runsaasti kiveä – sekä luonnonkiveä että vuolukiveä. Lisäksi puutarhaamme on sisustettu sydämellä; useat patsaat ja koristeet elävöittävät pihapiiriä. Haasteena pihassamme on tontin tasaisuus, johon olemme pyrkineet löytämään erilaisia ratkaisuja. Olen osallistunut

  • Humoristinen kertomus mehiläisparven ”metsästyksestä”

    Oma PIHAn uudessa numerossa (1/2016) on juttu Honkapään harmoniasta, mutta kyllä siellä sattuu ja tapahtuukin. Oheisena on isännän kertomus mehiläisten karkaamisesta. Kertomuksen lopussa olevat kuvat on ottanut – siihen saakka kunnes parvi pääsi valloilleen – yli 30 vuotta sitten vihitty isännän vaimo. PARVI Lämpimänä heinäkuisena kesäpäivänä yli 30 vuotta sitten vihitty vaimoni tuli kasvimaalta sisään.

  • Talventörröttäjistä merisavuun

    Käydessämme 4.1. kauppareissulla Hangossa päätin poiketa Itäsataman vieressä olevalla niemennokalla katselemassa olisiko siellä jotakin kuvattavaa. Ilma oli aurinkoinen, mutta 15 asteen pakkanen ja pohjoisen puoleinen viima teki säästä hyytävän kylmän avoimella rannalla. Kuvasin merenrannalla olevia pietaryrttejä. Ne näyttivät oikein näteiltä talventörröttäjiltä saatuaan päälleen oman osansa Hankoniemelle sataneesta ohuesta ensilumesta. Kauempana ulapalla etelän suuntaan näkyi merisavua.

  • Hehkuvia talvipensaita

    Olipa talvi luminen tai lumeton, kanukkapensaat (Cornus) hehkuvat raikkaan vihreänkeltaisissa tai leiskuvan punaisissa sävyissä. Eteläisessä Suomessa mukana voi nykyään olla myös oranssivartisia lajikkeita. Havujen tumma vehreys ja kanukoiden hymyilyttävän voimakkaat värit sopivat hyvin yhteen. Katse kannattaa luoda parhaillaan myös pajupensaisiin, jotka esittelevät kuortensa viehättäviä sävyjä.

  • Myrskyn jälkeen luonnossa

    Viime tiistaina (1.12.) tein viiden tunnin luontolenkin Hankoniemen metsäteitä pyöräillen ja välillä maastoon poiketen. Myrskyn jäljiltä puita oli kaatunut tien poikki useassa kohdassa. Ensimmäinen iso koivu oli tiellä poikittain pyöräiltyäni vain puolisen kilometriä. Kun jatkoin matkaani, metsäkauris pinkaisi pakoon tien viereltä. En ehtinyt kuvata sitä. Poljin pari kilometriä eteenpäin. Siellä hirvi seisoi kallioisessa männikössä. Kovin

  • Ensilumi

    Monesti ensilumi leijailee hyppysellisenä hiutaleita, mutta tänä vuonna taivaalta lensi oikein kunnon kasa tänne Pirkanmaan alueelle. Päivät ovat olleet valoisia lumen ansiosta ja kaamos-/jouluvalotkin näyttävät lumikuorrutteen alta vielä kauniimmille. Pahemmilta sähkökatkoilta vältyimme, mutta monella kaverilla on ollut vielä ankeat oltavat sähköä ja juoksevaa vettä odotellessa… Tässä hieman kuvia ensilumesta pihallani.

  • Marraskuun usvassa

    Perjantai ja 13. päivä. Vaikka en olekaan taikauskoinen, tulee se kuitenkin noteerattua jopa ääneenkin, kun aamusella siirtää seinäkalenterin merkin osoittamaan alkanutta vuorokautta. Tuon kyseisen päivän, siis viime perjantain, ”valjettua” kovin usvaisena ja ankean näköisenä – pilvien roikkuessa lähellä maanpintaa – ajattelin, että päivähän taitaakin olla mitä parhain onnistuneiden usvakuvien ottamiselle. Suunnistin merenrantaan, missä usva leijaili

  • Nukkeruusun syysnäytös

      Monilla pensasruusuilla on hyvä syysväri, usein keltainen. Erimalliset kiulukat antavat oman panoksensa ruusujen syyskauneuteen. Nukkeruusujen (Rosa nitida) ruskaväritykseen kuuluvat keltaisten lehtien lisäksi purppuranpunaiset varret ja lehtiruodit. Kun mukaan sekoitetaan vielä hiven oranssia ja punaiset kiulukat, saadaan aikaan pirteä syysvärinäytös.  

  • Puiden kaatoa piha-alueilla

    Asuinalueellamme Lappohjassa on siistitty viikon verran piha-alueita kaatamalla lahoja, katkenneita tai muuten huonokuntoisia puita. Lisäksi on kaadettu isoja, hyväkuntoisiakin puita, jos ne ovat olleet jotenkin haitaksi normaaleille toiminnoille piha-alueilla. Pitkästä aikaa tehty puusavotta on muuttanut monet varjoon jääneet pihakohdat taas valoisemmiksi. Maisema on avarampi ja tuntuu kuin olisi helpompi hengittääkin. Hangossa, johon Lappohjakin kuuluu, on

  • Syksyn värikuninkaallisia

    Tavallisessa metsävaahterassa (Acer platanoides) piilee huima määrä värejä: keltaista, oranssia, punaista. Lehdet voivat näyttää myös näiden värien mosaiikkisekoituksia. Metsävaahtera on yleisimpiä jaloja lehtipuitamme, ja pärjää monenlaisilla kasvupaikoilla. Samoja puita tarkkailemalla huomaa, että vaahterat ovat yksilöitä syysvärityksensä suhteen. Yksikin tuttu puu saa punavärinsä aina aiemmin kuin lähistön muut vaahterat. Pihlajien klaanista tuurenpihlajat (Sorbus ´Dodong´) ovat hätkähdyttävimpiä