Kaikki jutut

Tukkutori-lehdessä nro 1/2010 on kansikuvajuttu Juuren Puodista. Ravintoloitsijat Ilja Björs ja Jarkko Myllyrinne ovat pääosakkaina Zipuli Oy:ssä, joka on pyörittänyt Ravintola Juurta puolenkymmentä vuotta. Tammikuussa he avasivat ravintolan viereen, Helsingin Korkeavuorenkadulle Juuren Puodin. Ilja Björs sanoo puoti-idean olleen itämässä, ja kun ravintolan vierestä vapautui paikka, siihen iskettiin välittömästi kiinni. – Juuren Puoti on vanhanajan kivijalkakauppa.

Euroopan komission järjestämä äänestys EU:n uudesta luomulogosta on päättynyt. Voittajaksi kansalaiset äänestivät vihreällä taustalla olevan tähtien muodostaman lehtikuvion. Luomuasetus ja uudet pakkausmerkintävaatimukset astuvat voimaan heinäkuun 2010 alusta kaikissa jäsenmaissa. Kestää jonkin aikaa ennen kuin kaikissa tuotteissa näkyvät uudet pakollisetpakkausmerkinnät, sillä vuoden 2011 loppuun asti sallitaan myös vanhan luomuasetuksen mukaisten pakkausmateriaalien käyttö. EU:n luomulogo on heinäkuun

EU:n Pohjoisen periferian ohjelma rahoittaa kolmivuotista hanketta, jota Pohjois-Suomi toteuttaa yhteistyössä Pohjois-Ruotsin, Skotlannin ja Islannin kanssa. Suomessa hanketta vetävät MTT ja Oulun yliopiston kasvitieteellinen puutarha. Hankkeen nimi on Kestävät kasvit Euroopan äärialueilla, New Plants for Northern Periphery Market (NPNP) Hankkeella on kolme päätavoitetta. Ensiksikin tavoitteena on pohjoisten taimimarkkinoiden talvenkestävien koristekasvien valikoiman laajentaminen. Toiseksi pyritään lisäämään

Suomessa kasvatetaan tänä talvena liki 60 miljoonaa tulppaania. Tulppaanien kasvatus tukkumyyntiä varten on keskittynyt puoleen kymmeneen kauppapuutarhaan. Joensuun Kukkatalo on yksi omaan myyntiin viljelevistä yrityksistä, kerrotaan Puutarha-Sanomat lehden numerossa 1/2010. Ismo Kesänen kertoo olleensa pokerinpelaaja ennen kuin joutui sattumalta tekemisiin kukka-alan kanssa Porvoon Kukkatalo Oy:ssä. – Jos on kukkakauppiaan kanssa naimisissa, ei voi olla alaa

Luomuliitto tekee maaliskuun 2010 loppuun mennessä maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella selvityksen koko luomualan toiminnasta. Selvityksessä nostetaan esille luomualan ongelmakohdat ja etsitään niihin ratkaisua. Luomutuotteita koskevat menekinedistämisavustukset ratkaistaan vasta selvityksen valmistuttua. Luomualan toiminnan hajanaisuus, luomutuotannon kasvutavoitteet ja tarve varmistaa alan rahoitusjärjestelmien yhteisvaikutus ovat keskeisiä syitä selvitystyön taustalla. Kansallinen luomustrategia ja sen toimenpideohjelma, luomun viestintästrategia sekä luomun

Kesko on 33. sijalla maailman 100 vastuullisimman yrityksen listalla, jokajulkaistiin 27.1. World Economic Forumin kokouksessa Davosissa, Sveitsissä. LisäksiSustainability Yearbook 2010 -kirjassa Keskon vastuullisuustyölle on myönnettyhopeasija (SAM Silver Class) päivittäistavarakaupan sarjassa. Kultasijaa ei jaettu.Vuosikirjassa Kesko sai myös Sector Mover -maininnan, joka annetaan suhteellisestieniten vastuullista suorituskykyään parantaneelle yritykselle. Kesko on ollut maailman 100 vastuullisimman yrityksen joukossa koko

Kasvinsuojeluaineiden jäämävalvonnassa tehostettiin vuonna 2008erityisesti thaimaalaisten tuotteiden valvontaa. Kasvinsuojeluainejäämien esiintyminen kasviperäisissä elintarvikkeissa oli vuonna 2008 samaa tasoa kuin aiempina vuosina.Valtaosa (94 %) tutkituista tuotteista oli määräystenmukaisia. Erityisesti thaimaalaista alkuperää olevissa tuotteissa havaittiin sallitun enimmäismäärän ylittäviä jäämäpitoisuuksia.Pienet jäämäpitoisuudet ovat yleisiä Vuonna 2008 tutkittiin n. 2000 kasviperäisestä elintarvikkeesta 256eri kasvinsuojeluaineen jäämää. Valtaosa näytteistä oli tuoreitahedelmiä ja kasviksia,

Maa- ja metsätalousministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö panostavat vuosina 2010 – 2011 lasten ja nuorten hedelmien, marjojen ja kasvisten kulutuksen lisäämiseen tähtääviin hankkeisiin. Suuri osa suomalaisista lapsista ja nuorista syö aivan liian vähän kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Meillä ja maailmalla on runsaasti tutkimustuloksia, jotka kertovat kasvisten syönnin monenlaisista positiivisista vaikutuksista terveyteen. Niistä saadaan esimerkiksi kuitua,

Rypälemehu muuttuu käymisprosessissa viiniksi useiden hyödyllisten mikrobien avustuksella. Joskus sammioon pääsee kuitenkin myös haitallisia bakteereja, jotka pilaavat viinin. Tutkija Lucia Blasco MTT:stä kehitti väitöstutkimuksessaan DNA-tunnistukseen perustuvia menetelmiä, joilla viinille vahingolliset maitohappo- ja etikkahappobakteerit havaitaan nopeasti ja tarkasti jo käymisprosessin varhaisessa vaiheessa. Blasco työsti tutkimuksessaan erilaisia DNA-molekyylin pätkiä eli koettimia, jotka sitoutuvat haitallisten bakteerien soluihin ja