Kaikki jutut

Tomaatti, peruna ja muut tutut kasvikset saattavat tulevaisuudessa ollalähes maidon veroisia kalsiumin lähteitä. Yhdysvaltalaisen lastenravitsemuksen tutkimuskeskuksen kasvifysiologit ovat nimittäin keksineetkeinon, jolla kasvisten kalsiumpitoisuus voitaisiin saada nousemaanhuomattavasti tavanomaista suuremmaksi. Tutkijat havaitsivat, että CAX1-nimisen proteiinin aktivoiminen pienenruohokasvin soluissa kasvatti kalsiumpitoisuutta kasvin lehdissä jajuurissa 30 – 100 prosentilla. Tutkijaryhmä pitää onnistumistaanruohokasvilla tehdyissä kokeissa rohkaisevana ja uskoo, että havainto

”Parsan tie suomalaiseen ammattiviljelyyn on kestänyt 3000 vuotta. Parsakausi on alkanut Keski-Euroopassa, ja kotimaisen parsan makuun päästään toukokuun lopulla. Parsan kasvatus ei ole hätähousujen puuhaa. Kasvi on monivuotinen ja hyvissäkin kasvuoloissa satoa päästään korjaamaan vasta kolmantena kasvuvuonna, jonka jälkeen sitä voidaan korjata kasvupaikasta riippuen 10-15 vuotta, jopa 35-vuotiaita kasvustoja on tiedossa. Parsa, Asparagus officinalis L.

Ahvenmaalaisen tutkimusaseman kasvihuoneessa viljellään perunoita Vappuasilmällä pitäen. Perunat kasvavat turveruukuissa ilman lannoitteita jakasvinsuojeluainetta. – Perunoista tulee oikein kauniita ja hyviä, sanooULLA BOMAN. Ainoa mitä perunoille annetaan on vesi. Perunat kasvavatkuitukatteen alla. Neliömetrille sijoitetut neljä ruukkua voivat tuottaakahdesta jopa kahteen ja puoleen kiloon uutta perunaa. Rakennuspuhallin pitää huolen, ettei lämpötila laske yöllä pakkasenpuolelle. Ulla Bomann uskoo,

Haave, että omalta pihalta voidaan poimia vuotuiset mustikat on toteutunut. Tällä hetkellä on olemassa sopivia pensasmustikkalajikkeita marjanviljelyyn sekä myös koristepuolelle ns. monikäyttökasveiksi, lupasi tutkija Aaro Lehmushovi Turun puutarhamessuilla. Pensasmustikan jalostustyö eteni 1990-luvulla pitkin harppauksin ja johti läpimurtoon 1990-luvun lopulla. Varsinaisia marjaviljelmiä – lajikkeilla AINO ja ALVAR – on nyt perustettuna lähes 40 ha ja vuosittain

Pirjaa, Vuokkoa, Samoa, Sandraa, Hetaa, Jaspia, Pekkaa ja Konstaa, suositti professori Risto Tahvonen omenalajikkeiksi niin kotipuutarhaan kuin ammattiviljelmillekin. Kääpiöivät perusrungot ovat mullistaneet omenanviljelyn. Professori Tahvonen esitelmöi Turussa Puutarhan Kevät -näyttelyn yhteydessä omenasta ja Maatalouden tutkimuslaitoksen uusista lajikkeista, joita on saatavilla kaupoista. Hänen mukaansa kotimaista omenaa voi olla tarjolla elokuusta jouluun.– Jalostuslinjalla on lisäksi yksi lajike,

”Raisio Yhtymä Oyj ja Camelina Oy sopivat perjantaina kaupallisestayhteistyöstä Camelina-öljykasvin eli ruistankion (Camelina sativa)hyödyntämiseksi elintarviketeollisuudessa. Raision mukaan Camelina-yhteistyö tarjoaatuotekehitykselle uuden, merkittävän lisämahdollisuuden kehittää terveyttäedistäviä ja terveysvaikutteisia elintarvikkeita ja niiden ainesosia. Viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja TARU NARVANMAA kertoo, että Raisiohyödyntää ruistankiota sekä vilja- että rasvapohjaisissa tuotteissa. Tämätarkemmin salaisuuden verhoa ei tässä vaiheessa raoteta. Ruistankiollahöystettyjä tuotteita voidaan odotella

Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa vietetään 11.-14. huhtikuuta puutarhan juhlaa.Puutarhan Kevät 2002 -messut ovat Suomen tämän vuoden suurimmat puutarha-alan messut ja massiivisuus näkyy mm. kukkivien kukkien määrässä. Kymmenet tuhannet kukat on esikasvatettu syksystä lähtien niin, että messuaikana ne ovat täydessä lumovoimassaan. Kukkien näkyvimpänä edustajana on ruusu, josta on esillä useita lajikkeita. Myös sipulikukat ja koristepuut näkyvät

Pellava on hyvä esimerkki monikäyttöisestä kasvista, jonka viljelyyn jatuotekehitykseen tulisi panostaa. Pohjoiset kasvuolot suosivatterveysvaikutuksiltaan korkeatasoisen pellavan tuotantoa, kertoi MTT MARJOKESKITALO öljypellavan terveysvaikutuksia ja uusia innovaatioitakäsitelleessä seminaarissa Kauhajoella. Öljypellavan soveltuvuudesta Etelä-Pohjanmaalle puhunut Keskitalomuistutti, että pellavan terveysvaikutteisiin ominaisuuksiin voidaanvaikuttaa viljelyteknisesti. Pellavan siemen sisältää useita terveyteenedullisesti vaikuttavia komponentteja; rasvahapot, musiini eli pellavalimaja fenoliset yhdisteet kuten lignaanit. Suomessa on

Raikkaat uuden sadon kasvihuonekurkut ovat varmoja merkkejä keväästä. Kotimaiset Kasvikset ry onkin nimennyt ensi viikon kurkkuviikoksi. Jokainenaurinkoinen kevätpäivä saa aikaan kurkkukasvustossa reippaan kasvupyrähdyksen. Tästä syystä tarjonta vähittäiskaupoissa lisääntyy. Kevät myös alentaamukavasti kurkun hintaa. Kurkut ovat tomaattien ja porkkanan ohella suomalaisten suosituimpia kasviksia. Syömme kasvihuonekurkkuja noin 9,5 kiloa vuodessa. Valtaosasuomalaisten syömistä kurkuista on kotimaisia, mutta loka-huhtikuun

”Haluatko poimia ruusukimpun omalta pihalta? Istuta silloin näyttäviä ryhmäruusuja. Ne kaipaavat muutamia hoitotoimia, mutta palkitsevat hoitajansa vuolaalla kukinnalla ja saavat ansaittua huomiota heinäkuusta syksyn ensipakkasiin. Ryhmäruusuilla tarkoitetaan jalonnettuja kaunottaria, joiden hoidossa olennaisinta on varjella jalonnuskohtaa. Sen tulisi aina jäädä vähintään 10 cm maan pinnan alapuolelle. Jos kestävän juuriston ja aran ruusulajikkeen jalonnuskohta jää maan pinnalle

Huhti-toukokuussa on aika istuttaa tutut, pulleat juurakot. Perinnöksi saadusta tai edullisesti hankitusta juurakosta kasvaa kesän kuluessa suuri pensas, joka kukkii heinäkuulta ensimmäisiin pakkasiin. Guatemalasta ja Meksikosta kotoisin olevat daaliat levisivät Eurooppaan 1700-luvulla ja nykyisin viljelyssä on noin 25 000 lajiketta. Terälehtien kirjo kattaa lähes kaikki värit puhdasta sinistä lukuun ottamatta ja kukkien runsaat muodot vaihtelevat

”Mikkeliläinen Lumeco Oy tuo huhtikuussa markkinoille Seitan-kasviproteiinivalmisteen. Runsaasti proteiinia sisältävää, kansainvälisesti tunnettuaSeitan-vehnägluteenituotetta ei ole aikaisemmin valmistettu Suomessa. Seitan on japanilainen nimitys mausteliemessä keitetylle vehnägluteenille, jokasisältää paljon proteiinia. Japanilaisessa ruokavaliossa se on korvannut lihan ja kalan padoissa, keitoissa ja pihveinä. Lumecon Seitan-tuotteiden raaka-aineena käytetään saksalaista luomuvehnää, josta gluteeni on erotettu. Mausteet saadaan oman maakunnanluomuviljelijöiltä. Seitanin tuotekehittelystä