Kaikki jutut

Kana- ja muut linturuuat ovat selvästi lisänneet suosiotaan suomalaistenravintolaruokailijoiden keskuudessa viime vuosina. Myös salaatit jakasvisruuat ovat saaneet lisää syöjiä. Häviäjistä ykkössijan puolestaan viekeskipitkällä ja pitkällä aikavälillä pitsa, jonka vertailukelpoinen osuuskymmenen vuotta sitten oli yli kaksinkertainen tämänhetkiseen verrattuna.Näin kertoo Suomen Hotelli- ja ravintolaliitto ry SHR:n TNS Gallupillateettämä tutkimus, jota varten haastateltiin runsasta 1 500 yli15-vuotiasta suomalaista.

Ruokakesko laajentaa Citymarket-ketjuaan Latviassa avaamalla tänään torstaina viidennen Citymarketin Jelgavan kaupunkiin. Noin 66 000 asukkaanJelgava sijaitsee Via Baltican varrella noin 40 kilometriä pääkaupungistaRiiasta Liettuaan päin. Jelgavassa toimii myös K-maatalouden omistamamaatalouskauppa. Citymarket on osa uutta Ruokakeskon johtamaa Vivo Centrs -kauppakeskusta,jossa palvelujaan tarjoaa yli 30 yritystä. Citymarket kattaa noin puoletkauppakeskuksen lähes 7 800 neliömetrin kokonaispinta-alasta. Henkilöstöäkaupassa työskentelee

– Luomuraaka-aineiden saanti suurkeittiöön ei vielä ole lähtenyt toivotullatavalla toteutumaan, kertoo Kiuruveden kaupungin ravitsemuspäällikkö HELENAJUNTUNEN. Porkkanaa ja perunaa sekä monia kuivaelintarvikkeita saadaantukun kautta, mutta esimerkiksi lihan ja muiden kasvisten saannissa onpaljon parantamisen varaa. Kiuruveden kaupungin kaikki koulut ovat portaatluomuun -valmennusohjelmassa, jossa siirrytään asteittain muutamanluomuraaka-aineen käytöstä kohti luomuaterioita. Kiuruveden koulujenluomuraaka-aineiden käyttö liittyy kaupungin tavoitteeseen olla”Luomu-Suomen pääkaupunki”

Joulukuu on herkuttelijoiden juhlaa, silloin lantutkin karamellisoidaan. Jouluna suomalaiset syövät ennätysmäärän muun muassa kinkkua, juureksia, luumuja ja puuroriisiä. Juureksista kaikkein suosituimpia ovat lanttu ja punajuuri, joiden käyttö moninkertaistuu joulukuussa. Joulun alla juurespakkaamoilla käy samanlainen kuhina kuin tonttujen verstaissa. Myös melko tasaisen menekin juuresten, kuten porkkanan, piparjuuren ja palsternakan, kulutus kasvaa joulukuussa. Vuotuisesta juuresten kokonaiskulutusluvusta viidennes

Kasvikunnan runsaat värit ilahduttavat ja houkuttelevat ruokailijaa. Mitätapahtuisi, jos kaupan hedelmä- ja vihannesosasto olisi harmaa tairuokalautasemme anti tasaisen ruskeaa? Värit vaikuttavat sisäisestielintoiminnoissamme, mutta niillä on suuri merkitys myös silmänruokana,muistuttaa Kotimaiset Kasvikset ry:n toimitusjohtaja TIMO TAULAVUORIesitellessään yhdistyksen ensi vuoden teemaa Väreistä voimaa. -Viimeaikaiset tutkimukset paljastavat myös, että ihmisten terveydenylläpitäjänä kasvisten väriaineilla on tärkeitä tehtäviä. Monet niistätoimivat

Kuudennet Elma-maaseutumessut alkavat Helsingin Messukeskuksessaperjantaina 21. marraskuuta. Kolmen päivän aikana yli 500näytteilleasettajaa esittelevät omien maakuntiensa ruokia jaluonnontuotteita, eläimiä ja käsitöitä sekä matkailupalveluita. Messuilleodotetaan yli 30 000 kävijää.Tänä vuonna Elma tarjoaa herkkuja pursuvien osastojensa lisäksiajankohtaista tietoa muun muassa maallemuutosta, maaseutuyrittäjyydestä jametsänhoidosta. Messujen uutuuksina ovat maakuntia esittelevä sarja, jokakäynnistyy Keski-Suomen esittelyllä ja Elma-kyökki, joka antaa vinkkejäkotikokeille mediakokki

Pyhäjärvi-instituutin organisoima EU-rahoitteinen yhteishanke on tuonuttuorevihannesten sopimusviljelijöille uudet IP-viljelyohjeet. Ensimmäisessävaiheessa ohjeistus koskee porkkanan, kerä-, kukka- ja parsakaalin, sipulinja varhaisperunan viljelyä. IP-ohjeistot on tehty yhteistyössätuorevihannesviljelijöiden, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen,Inex Partners Oy:n ja Pyhäjärvi-instituutin kanssa. IP-viljelymenetelmän käyttöönotto on osa Inexin laatujärjestelmää.Vihannessektorilla se on yksi keino kilpailla tuonnin kanssa, sillä suuriosa tuontikasviksista on tuotettu IP-viljelymenetelmän mukaisesti.IP-viljelyyn kuuluu peruskoulutus,

Eurassa toimiva Biolan Oy käynnistää tutkimus- ja kehittämishankkeen, jonka tavoitteena on kehittää uusia käsittelytapoja ja hyötykäyttömuotoja saasteettomille eloperäisille jätemateriaaleille. Kehitystyötä toteuttamaan Biolan Oy on perustanut erillisen yhtiön Novagro Oy:n. Yhtiölle on tänä syksynä valmistumassa eloperäisten jätteiden käsittelytekniikan kehittämiseen keskittyvä koelaitos Köyliön Hallavaaraan. Laitosinvestoinnin kustannus on noin kaksi miljoonaa euroa. – Tavoitteenamme on etsiä eloperäiselle jätteelle

Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton virittämänä on ollut kisa Suomen suurimmasta omenasta. Suurimman omenan kasvattajina kunnostautuivat Anita ja Esa Eela, joiden tuntematonta lajiketta oleva puu tuotti 471 gramman omenan. Omenan halkaisija oli 110 millimetriä. Kisassa toiseksi tuli Carola ja Ulf Weckströmin kasvattama omena. Tällä helsinkiläisellä omenalla oli painoa 448 grammaa. Kolmanneksi tuli anjalankoskelaisen Helena Tirkkosen Antonovka-omena,

Kotimaiset Kasvikset ry on nimennyt ruokaperunatuotannon Vuodenlaatutuottajaksi Jaakkolan perunatilan Kristiinankaupungista. ARVO ja TIINAJAAKKOLAN omistama tila on perheyritys, joka viljelee ja pakkaaruokaperunaa. Yrityksen nimi on keväästä 2003 lähtien ollut JaakkolaPotatofarm Oy. Huomionosoitus julkistettiin tiistaina yhdistyksenjärjestämässä Perunantuottajien seminaarissa Nokialla. Yritys aloitti perunantuotannon vuonna 1988. Vuonna 1995 Jaakkolatpäättivät valita omaksi kilpailutekijäkseen laadun. Yrityksenlaatujärjestelmä sertifioitiin vuonna 1997 ensimmäisten maatilayritystenjoukossa.

Vuoden 2003 luomukaupoiksi on valittu pienten kauppojen sarjassa K-MarketKaisaniemi Helsingistä, keskikokoisten sarjassa K-Supermarket HämeensaariHämeenlinnasta ja isojen kauppojen sarjassa Citymarket Jumbo Vantaalta.Kunniamaininnan aktiivisesta luomulihamyynnin kehittämisestä saivatK-Supermarket Jättijako Vantaalta ja Citymarket Salo Salosta sekäerinomaisesta luomuhevi-osastosta K-Supermarket Hertta Helsingistä. Finalistien arvioinneissa tarkasteltiin luomutuotteiden myyntiä ja senkehitystä, seurantatietojen hyväksikäyttöä, tehtyjä toimenpiteitäluomumyynnin edistämiseksi, henkilökunnan valmennusta, suunnitelmialuomumyynnin kehittämiseksi sekä luomutuotteiden esillepanoa

Ympäristötuen ehtoihin pohjautuva ympäristölaatumerkki parantaisikotimaisen viljan kilpailukykyä, ja siitä voitaisiin maksaa laatulisää sekäkotimaan markkinoilla että jatkossa myös viennissä, ehdottaa viljaavälittävän Yrittäjien Maatalous Oy:n toimitusjohtaja JUSSI PIETILÄ.Toimitusjohtaja OLAVI KUUSELA RavintoRaisiosta ei lämpene ajatukselleuusista tukimääräyksistä, ja epäilee uuden merkin todellista tuottoaelintarvikeketjulle. Molemmat puhuivat tiistaina Pellervo-instituutinjärjestämässä Vilja-alan tulevaisuusseminaarissa Espoossa. Ympäristölaatu olisi Pietilän mielestä vastaisku EU-tukipolitiikanvaikutuksille, jotka ovat hänen