Kranssit ovat nyt suositumpia kuin koskaan. Enää kranssi ei ole pelkästään pyöreä, havunoksista sidottu rengas. Kukkakauppatarvikkeiden maahantuoja Kirsi Helin kertoo, että niin kranssien materiaalin kuin muodon suhteen on nyt runsaasti valinnanvaraa. Uusinta uutta kranssien valmistuksessa on metallilankatekniikka. Sen perusniksit onnistuvat vasta-alkajaltakin.
-Kranssien suosio on valtavassa kasvussa, kuvailee Kirsi Helin. Erilaisten kranssien avulla onkin helppo muuttaa ulko-oven tai sisäportaikon ilmettä. Kranssin voi valita vuodenajan mukaan. Kun kesäiset kranssit sidotaan kukista, koristavat syksyistä ovea voivat marjat ja värikkäät lehdet. Joulun tuoksua tuovat havunoksat, kanelitangot, mausteneilikat tai vaikkapa pienet piparkakut, jotka kiinnitetään kranssiin liimaamalla. Toisin kuin kuihtuvat ruukkukasvit, kranssi säilyy kauniina koko talvikauden. Sen voi somistaa sisustukseen sopivaksi, joten se sopii yhtäläisesti moderniin kaupunkikaksioon kuin perinteikkääseen maalaistalon pihapiiriin.
Erilaisia seppeleitä on Suomessakin käytetty vuosikymmenien ajan. Entisaikaan perheen suuria juhlia varten sidottiin metreittäin havuköynnöstä, johon ripustettiin seppeleitä tai havuilla päällystettyjä ornamentteja. Kesäaikaan erilaisilla havu- ja kukkaseppeleillä somistettiin juhannussalkoja. Yksi talvikauden perinteisimmistä seppeleistä on katosta punaisilla silkkinauhoilla roikkumaan ripustettu puolukkakranssi. Juhlapöydän ylle ripustetun seppeleen nauhat voi jättää pitkiksi, jolloin ne laskeutuvat kauniisti pöydälle saakka. Muuta koristetta ei tällöin enää välttämättä tarvitakaan.
Kransseja moneen makuun
Nykyisin puhutaan seppeleiden sijaan yhä useammin kransseista. Mutta vaikka nimitys on muuttunut, ovat perusmateriaalit ja muotokieli säilyttäneet asemansa nykypäiviin. Jouluisissa kransseissa hehkuvat keltaiset viljantähkät ja syvän vihreät havut. Luonnonmateriaalit ovatkin vahvasti esillä nykypäivän seppeleissä.
Sidotussa työssä arkisen maiseman yksityiskohdat saavat uuden ilmeen. Kranssiin voi ujuttaa niin käpyjä, varpuja, risuja kuin marjoja. Ainekset oven ja kodin talviseksi koristukseksi löytyvät omalta pihalta käden käänteessä. Valmispohjien avulla askartelu sujuu entistä vaivattomammin.
-Kranssipohjien materiaalivaihtoehtoja on nykyään paljon, vinkkaa Kirsi Helin, ja luettelee tarviketukun valikoimaa. Yksinomaan pajusta valmistettuja kranssipohjia saa nyt kuoritusta tai kuorimattomasta, lakatusta, maalatusta tai luonnollisen näköisestä puusta valmistettuina. Kaikkein uusin muoto on puhtaasta pajun kuoresta sidottu, suklaanruskea kranssipohja.
Pajusta tai sammalella päällystetystä metallilangasta valmistetaan myös punoskransseja, joiden sisälle voi pujottaa erilaisia koristeita. Nämä hauskat kranssipojat jättävät rajattomasti tilaa erilaisille ideoille. Kranssin voi täyttää pienillä omenoilla, kävyillä, sammalpalloilla tai silkkikukilla, käyttää somistukseen vain yhtä materiaalia tai rakentaa pajukehikon sisään taidokkaita asetelmia. Askartelu on helppoa, sillä kiinnitys ei vaadi liimaamista, ja itse kranssipohja säilyy käyttökelpoisena seuraavaan vuoteen.
Pajun lisäksi kranssi rakentuu yhä useammin ruskean ”risukiepin” päälle. Materiaali on nimeltään salim, ja se tuo monenlaisia mahdollisuuksia kranssin koristeluun. Luonnonläheisen kranssin pohjamateriaalina voi olla myös sammal, meriheinä, viiniköynnös, heinä tai olki. –Tämän talven hauska uutuus on oljesta valmistettu palmikkokranssi. Sen kiehkuroihin on helppo kiinnittää erilaisia koristeita ja jo kranssipohja sellaisenaan on muhkean näköinen, Helin ihastelee.
Puolalangasta pitsiseppeleeksi
Kranssipohjan voi toki valmistaa itsekin. Tukeva kranssipohja paitsi pitää seppeleen muodossaan, säästää huomattavasti sidonnassa tarvittavan materiaalin määrää. Uutta kranssien valmistuksessa on kieputtaa krassipohja ilmavista metallilankalenkeistä. Lankatekniikan avulla tuttu kranssi taipuu entistä modernimpiin muotoihin.
-Uudet muodot, pois tasaisen pyöreästä ovat tulossa, kuvailee Kirsi Helin. Pyöreän kranssin rinnalle nousevat pitkulaiset ja pisaranmuotoiset somisteet. Kuivakukka-asetelmissa pitkään suosiossa olleet kaarimaiset muodot ovat yleistymässä myös kranssipohjissa.
Ohut puolalanka on edullinen ja riittoisa materiaali kranssiaskarteluun. Periaatteena on taivuttaa langasta sykkyröitä ja lenkkejä ja vääntää metallipitsi vähitellen halutun muotoiseksi. Työ aloitetaan piirtämällä kranssipohjan ääriviivat paperille. Kuviota suunniteltaessa vältetään monimutkaisia kuvioita, sillä tekniikka tulee parhaiten edukseen yksinkertaisissa muodoissa.
Lankasykkyröistä muotoillaan kaavaa apuna käyttäen tasainen, pitsimäinen pohja. Lopuksi pitsilevyä painetaan hieman kasaan. Metallilangan on tarkoitus toimia työn pohjana, ei sen näkyvimpänä osana. Samalla litistäminen tekee työstä tukevamman. Tässä vaiheessa lopputulos ei saa olla liian siisti, sillä mitä enemmän kranssipohjaan jää lenkkejä, sitä helpompi siihen on kiinnittää halutut koristeet.
Kun pohja on valmis, siihen voi kiinnittää mitä erilaisempia koristeita. Liimaa et tässäkään työssä juuri tarvitse, sillä useimmat kävyt ja kukat asettuvat tiukasti paikoilleen pujottamalla ja taivuttamalla tarpeen mukaan lenkkejä. Koko pohjaa ei tarvitse koristeilla peittää. Näkymään jäävä metallipitsi tuo työhön ilmavuutta.
Ulkona talvisessa säässä lankakranssi saa hetkessä uuden ilmeen, kun pitsi jäätyy kuuraisen kimmeltäväksi. Sisälle ripustettavaan kranssiin voi kiinnittää muutaman lasisen koeputken. Niihin voi asetella tuoreita kukkia, jotka säilyvät pienissä ”maljakoissaan” kauniina yhtä kauan kuin kimpuissakin, kunhan koeputkissa on tilkka vettä.
Pitkäkestoista kauneutta
Periaatteessa kranssin kuin kranssin voi valmistaa millaiseen pohjaan tahansa. Kirsi Helin opastaa kuitenkin, että itse pohjamateriaalia olisi hyvä käyttää mukana kranssin koristeena. Silloin varsinaiset koristeet eivät lopputuloksessa tunnu irrallisilta.
Useimmat kranssipohjat ovat kestäviä ja helppohoitoisia. -Esimerkiksi sammalella päällystetyt kranssit on käsitelty niin, että sammal niissä säilyy pehmeänä ja vihreänä ilman sen kummempaa hoitoa, Helin selittää. Itse tehdystä sammalpohjasta irtoaa sammalen kuluessa aina jonkin verran roskaa.
-Kransseja käytetään nykyisin myös entistä enemmän sisätiloissa, Helin jatkaa. Lämpimässä huoneilmassa aratkin kranssimateriaalit säilyvät kauniina. Havukranssit on viisainta ripustaa ulos, sillä kuivassa ja kuumassa ne karistavat neulasensa. Kaikkein kestävin havukoriste syntyy pihdan oksista, sillä niissä neulaset eivät kuivuttuaankaan karise. Tästä huolimatta myös pihtakranssit säilyvät pisimpään kauniina ulkona.
–Kuumaliima on helpoin tapa irrallisten koristeiden kiinnittämiseen. Koristeista suosituimpia ovat tällä hetkellä aidon näköiset teko-omenat, aidot kuivatuthedelmäviipaleet, kanelit, anikset, sammaltähdet, tekomarjat, pienet linnut ja ”ruosteiset” kilikellot, Helin listaa. Miten sitten eri koristeista onnistuu valitsemaan omaan kranssiin sopivan yhdistelmän? Alan ammattilaisen neuvo on, että yhteen kranssiin ei kannata valita liikaa koristeita, niillä ei ole tarkoitus kuorruttaa koko kranssia. –Kaunis lopputulos syntyy, kun koristeet ryhmitellään irrallisina kranssin päälle. Kun koristeet ovat löytäneet paikkansa, ne liimataan kiinni, Helin opastaa.
Kuvien kranssit on valmistanut floristi Mari Heininen. Lisää kuvia erilaisista kranssipohjista löytää Helinin puutarhan sivuilta osoitteesta http://www.helininpuutarha.fi/index.phtml/art/1235/t/prodgroup1
Uusi piha- ja puutarhavuosi kutsuu odotuksineen ja suunnitelmineen!
Pihakalenterin seurassa kunkin viikon, kuukauden ja vuodenajan asiantuntevat vinkit, olennaiset ohjeet ja ihanat kasvi-ideat kulkevat mukana.
224-sivuisessakalenterissa on runsaasti tilaa omille muistiinpanoille.
Kransseja on mukava tehdä koristeiksi kaikkina vuodenaikoina, juuri niistä materiaaleista joita omasta puutarhasta juuri sillä hetkellä sattuu löytämään. Pieni kierros pihalla, ja tietty väriteema mielessä, eikä mene kauankaan kun ulko-ovea koristaa elokuulle sopiva kranssi oman pihan antimista. Koko kesän ajan olen koristanut ovensuun kukilla muodossa tai toisessa ja täytyy todeta, että se ilahduttaa niin kylään
Callunat ovat tuttu näky koristeellisissa syysistutuksissa sekä haudoilla. Itse tykkään sitoa callunoista kranssin kotini ulko-oveen. Tällä kertaa kranssi sai olla puhtaan valkoinen. Nykyisin callunoita on saatavilla värjättyinä lähes missä sävyissä tahansa. Värjätty calluna säilyykin pitkään kranssissa ruskettumatta. Villiintyneen korallikanukkapensaan vesat päätyvät minulla kranssipohjiksi, sillä kanukka on sitkeää ja siksi ihanteellista taivutella. Jo muutamasta oksasta saa
Ilmatieteen laitoksen mukaan tämän talven keskilämpötila oli suurimmassa osassa Suomea mittaushistorian korkein. Lämpötilamittauksia Suomessa on tehty runsaan sadan vuoden ajan. Korkeat lämpötilat johtuvat koko talven jatkuneista leudoista etelän- ja lounaanpuoleisista ilmavirtauksista sekä ilmastonmuutoksesta. Tänä talvena syntynyt uusi keskilämpötilaennätys on vajaan asteen aikaisempaa korkeampi suuressa osassa maata. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tähän asti lauhimman talven paikkaa
Välillä on pieniä pakkaspäiviä, välillä paistaa aurinko. Mukavia pihapuuhiin sopivia säitä on ollut viimeviikkoina. Nyt on hyvä aika sitoa talven ja joulun koristukseksi erilaisia kransseja. Vanhempieni pihan rajatuntumasta jouduttiin taannoin kaatamaan suuri siperianpihtakuusi ja sainkin luvallisesti siitä ottaa paljon ihania havuja työstettäväksi. Suurin osa vielä odottelee vajassa. Lapsuudenkotini pihalla kasvaa kyseisiä kuusia paljon ja niiden
